Elokuun tanssittaja
Helena Siltala esiintyi ensimmäistä kertaa Sääksjärven lavalla lauantaina 2.7.1955. Hän oli aloittanut laulajan uran vuonna 1953, ja teki ensilevynsä vuonna 1955.
Lavaa kutsuttiin vielä silloin Sääksjärven Paviljongiksi. Sääkshovin nimi saatiin nimikilpailun tuloksena ja ensimmäiset orkesteritanssit uudella Sääkshovin nimellä olivat 23.7.1955.
Helena Siltala esiintyi lavalla seitsemän kertaa, viimeiset kolme keikkaa elokuussa 1963, 1964 ja 1967.
Helena Siltala (s. 20.7.1930 Helsinki) oli oikealta nimeltään Helena Kronqvist.
Hän liikkui helsinkiläisissä jazzpiireissä parikymppisestä nuoresta naisesta lähtien. Samoissa piireissä hän tutustui myös tulevaan aviomieheensä Rolf Kronqvistiin (1929 - 2002), joka soitti niihin aikoihin trumpettia suositun Ossi Aallon orkesterissa.
Kun Aallon orkesterin solisti siirtyi toiseen yhtyeeseen vuonna 1953, sai Kronqvist houkuteltua varmaksi ja innokkaaksi laulajaksi tiedetyn Siltalan koelauluun. Onnistuneen ensimmäisen keikan jälkeen Siltalasta tulikin ammattimainen laulaja.
Aallon orkesterista hän siirtyi Sacy Sandin yhtyeen kautta Olle Lindströmin yhtyeeseen. Vuosina 1961- 1968 Helena oli miehensä trumpetisti Rolf Kronqvistin yhtyeen laulusolistina.
Helena Siltalan levytyksiä:
Helena Siltala levytti ensimmäisen kerran samana vuonna 1955. Se oli 10 tuumainen, 78 kierrosta minuutissa pyörivä jazz-pop levy: "Gipsy Band / Näinä päivinä." (Lähde: https://www.discogs.com/Helena-Siltala-Gipsy-Band)
Joulukuussa 1956 äänitetty single Etkö uskalla mua rakastaa/ Tuuli tuo, tuuli vie oli jo hyvin menestyksekäs, mutta todellinen läpimurto tapahtui vasta seuraavana vuonna levytetyn Pikku midinetin myötä. Kappaleen sävellys ja sovitus oli Lindströmin käsialaa, ja kaihoisan tekstin kirjoitti Lindströmin vaimo Vuokko salanimellä Hillevi. Ranskalaissävyinen, kevyt musette-valssi levytettiin vuonna 1957, mutta se nousi listaykköseksi vasta syksyllä 1958. Levyä myytiin lopulta kultalevyn verran eli 25000 kappaletta ja se pysytteli Yleisradion listan kärkipaikalla peräti 14 viikkoa.
Haluatko kuulla Helena Siltalaa?
Pikku Midinetti kokoelmalla 14 Helena Siltalan laulua.
https://play.google.com/music/preview/Tzcc62psvhel3bbdwx6p2egtpx4?play=1
1960-luvun alkuvuosina alkanut tangobuumi heikensi jazzin ja jazziskelmän tekijöiden mahdollisuuksia levymarkkinoilla varsin selvästi, ja näin Helena Siltalankaan äänitteet eivät menestyneet enää aivan aikaisempien vuosien tavoin. Hän jatkoi kuitenkin suhteellisen aktiivisesti keikkailua miehensä Rolf Kronqvistin yhtyeen kanssa aina vuoteen 1968 saakka.
1970 luvun loppupuolella hän esiintyi mm. Happy Swing Bandin ja Jazz Society Big Bandin solistina.
Vuonna 2004 Imatra Big Band Festival, Suomen Big Band- yhdistys ry.ja Suomen Jazz & Pop Arkisto (JAPA) myönsivät Helenalle Suomen Jazzlegenda- palkinnon (No 7) tunnustukseksi työstään suomalaisen jazzmusiikin hyväksi.
Erik Lindström (1922-2015) oli suomalaisen jazzin suuria nimiä, joka sävelsi paljon myös iskelmämusiikkia. Lindströmin kirjoittamia hittikappaleita ovat muun muassa Helena Siltalan ”Etkö uskalla mua rakastaa”, ”Pikku midinetti” ja ”Ranskalaiset korot”, Jörgen Petersenin ”Liian vähän aikaa”, Juha Vainion ”Juhannustanssit”, The Adventuresin ”Letkajenkka”, Eeron ja Jussin ”Tahdon saaren”, Martti Innasen ”Elsa, kohtalon lapsi”, Georg ja Muska Babitzinin ”Senhän sanoo järkikin” sekä Antti Sarpilan ”Hellästi”.
Lindström perusti yhdessä Rolf Kronqvistin kanssa Finndisc-levy-yhtiön vuonna 1963. Yhtiölle löytöihin kuuluivat muun muassa Juha Vainio, Irwin Goodman ja Martti ”Huuhaa” Innanen. Tämä selittänee sen miksi hienon naisartistin kanssa oli 1967 esiintymässä varsin "poikkitaiteellinen" Martti ”Huuhaa” Innanen.
2.7.1955 Helena Siltalan keikalla orkesterin johtaja Olle Lindström oli Erik Lindströmin isoveli.