Radioviestintä

10 Antennit

Aluksen radiolaiteet tarvitsevat antenneja radioaaltojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Lähettävässä antennissa muutetaan radiolaitteen tuottama suurtaajuinen vaihtosähkö radioaalloiksi ja vastaanottavassa antennissa se aiheuttaa sähkömotorisen voiman, jonka avulla vastaanottava radiolaite osaa purkaa moduloidun lähetteen ymmärrettävään muotoon.

Antennit pyritään sijoittamaan mastoon tai sen läheisyyteen (stanttubrykä). Aluksessa antennit tulee sijoittaa korkealle ja mahdollisemman kauas kiinteistä metallirakenteista, jotta ne toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Rakennusvaiheessa aluksella tehdään telakalla antennikartta, johon piirretään antennien sijainnit ja tyypit. Mikäli antennien paikat muuttuvat tai radiolaitteet päivittyvät antennikartta pitäisi päivittää.

Aluksen antennit voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin:

· ympärisäteilevät antennit

· suunta-antennit

Ympärisäteilevässä antennissa lähetettävä radioaalto säteilee antennista joka suuntaan, kun taas suunta-antennilla suunnataan radiolähete haluttuun suuntaan. GMDSS järjestelmän mukaisista radiolaitteista vain Inmarsat fleet77 laite käyttää suunta-antennia. Muiden laitteiden antennit ovat ympärisäteileviä. Alukselta voi löytyä MF/HF radiopuhelimelle ja DSC laitteelle vara-antenniksi tarkoitettu lanka-antenni.

Antenneja ei varsinaisesti tarvitse huoltaa, mutta ne pitää visuaalisesti tarkistaa säännöllisin väliajoin. Likaantuneet antennit tulee puhdistaa, mikäli havaitaan yhteysetäisyyksien heikkenemistä.

11 Radiopuhelin ja DSC laite

GMDSS järjestelmän mukaisista radiolaitteista eniten opettelua vaatii radiopuhelin ja DSC laite.

· Radiopuhelin → välittää puhetta

· DSC laite → välittää ”tekstiviestejä” ja mahdollistaa nopean hätähälytyksen

Nykyaikaisissa radiolaitteissa radiopuhelin ja DSC:n toiminnot ovat yhdistetty samaan laitteeseen. GMDSS järjestelmässä radiopuhelimet ja DSC laitteet toimivat kolmella taajuusalueella, jotka ovat VHF, MF ja HF. Tämä mahdollistaa eri pituisten radioyhteyksien luomisen.

· VHF → very high frequency. Kantomatka noin 5-50 merimailia

· MF →medium frequency. Kantomatka noin 250-300 merimailia

· HF →high frequency. Kantomatka koko maapallo, pitkät yhteydet

11.1 Tärkeysluokat

Radiopuhelin ja DSC viestiliikenteen tärkein kulmakivi on tärkeysluokat. Jokainen lähetetty ja vastaanotettu viesti radiopuhelimella tai DSC laitteella kuuluu johonkin tärkeysluokkaan. Idea tärkeysluokissa on, että tärkeimmät ja kiireellisemmät viestit saavat aina etusijan. Esimerkiksi jos kanavalla tai taajuudella on käynnissä hätäliikennettä, silloin ei saa käydä pika, varoitus tai rutiiniliikennettä. Viestien tärkeysluokat ovat:

1. Hätäliikenne

2. Pikaliikenne

3. Varoitusliikenne

4. Rutiiniliikenne

Jokainen GMDSS järjestelmässä radiopuhelimella tai DSC laitteella lähetetty viesti kuuluu johonkin näistä tärkeysluokista.

11.2 DSC-laitteen käyttötarkoitus

GMDSS järjestelmän tarkoituksena on automatisoida radioaseman toimintoja, jotta yksi henkilö voi pitää radiopäivystystä sekä merivahtia samaan aikaan. DSC laite on osa tätä automatisointia ja sillä on kaksi käyttötarkoitusta radioasemalla:

· lähettää ”tekstiviestejä” ja toimia puheyhteyden avaajana

· kuuntelee valittuja taajuuksia radioaseman hoitajan puolesta

GMDSS järjestelmässä ainoa puheella kuunneltava kanava on 16. Kaikkia muita päivystettäviä kanavia/taajuuksia kuuntelee DSC laite automaattisesti radioaseman hoitajan puolesta.

DSC laiteella lähetettävät ”tekstiviestit” muodostetaan valikoiden kautta. Muodostetuille DSC viesteille valitaan aina sopiva tärkeysluokka. Vapaamuotoista viestejä laitteella ei voi lähettää. DSC laitteella lähetetyt viestit mahdollistavat siirtymisen suoraan jatkoliikennetaajuudelle eikä toisen aluksen kutsumista enää tarvitse tehdä radiopuhelimella. Laitteella lähetetyt viestit mahdollistavat siirtymisen suoraan jatkoliikennetaajuudelle eikä toisen aluksen kutsumista enää tarvitse tehdä radiopuhelimella.

DSC laiteella voidaan lähettää erilaisia viestejä. Tärkeintä on kuitenkin osata lähettää hätähälytys. Aluksen joutuessa merihätään aloitetaan hätäliikenne aina DSC hätähälytyksellä jos hätäliikenne käydään VHF, MF tai HF radiopuhelimella. DSC laitteissa on aina pikatoiminto hätähälytyksen tekemistä varten. Punainen distress nappi laitteen etupaneelissa.

12 Kanavat ja taajuudet

Radioaseman hoitajan pitää osata valita oikea kanava/taajuus vastaamaan oikeaa käyttötarkoitusta. VHF dsc/radiopuhelimessa käytetään kanavia. Kanavien taakse muodostuu taajuus tai taajuuspari. Esimerkiksi kanava (ch)16 vastaa taajuutta 156,8 Mhz.

ch 16 hätä,pika - ja varoitusliikenne, lyhyet tiedotteet ja toisten alusten kutsuminen.

ch 70 DSC kanava, kaikki tärkeysluokat

ch 6,8,72,77 alusten väliset keskustelukanavat

MF/HF taajuusalueella käytetään taajuuksia kanavien sijaan. Taajuuden jaetaan selkeästi kahteen osaan hätä - turvallisuustaajuuksiin sekä rutiinitaajuuksiin.

Muista, että hätä - ja turvallisuustaajuuksilla (MF/HF) ei saa käydä rutiiniliikennettä!

Alla olevassa taulukossa GMDSS järjestelmän mukaiset hätä - ja turvallisuustaajuudet MF sekä HF taajuuksilla. MF/HF dsc laitteella pitää päivystää vähintään 2Mhz ja 8Mhz sekä yhtä valinnaista hätä-ja turvallisuustaajuutta alla olevasta taulukosta.

Rutiinitaajuuksista muutamia nostoja:

• • DSC 2177,0 Khz alusten välinen rutiinitaajuus

  • DSC 2177,0 khz / 2189,5 Khz -taajuuspari aluksen ja rannikkoradioaseman väliseen rutiiniliikenteeseen

  • RT 2338,0 Khz suomalaisten alusten välinen keskustelutaajuus rutiiniliikenteeseen