B-pentue

s. 4.3.1995

JK1, vartiokoira Hassunketun Joie de Vie x JK1 Hassunketun Kanebo

sukusiitosaste 8 polvella 13,13%

Kertaavat koirat taulukossa vieressä, tervuerenit ruskealla.

Pentue, joka on nykyisen kasvatustyöni perusta. Rohkea sisäänveto vanhoihin linjoihin, paljoahan en silloinkaan tiennyt, mutta se vahva intuitio ohjasi tekemisiäni sillä hetkellä. Pääsin aloittamaan pennusta omalla koirallani suojelukoulutuksen, joka sitten jatkui ja kasvoi hitaasti suuremmaksi ymmärtämiseksi ja lopulta myös saattoi minut valinnan eteen - käyttö vai näyttö. Näyttö oli minun valintani.

B-pentueen koirat olivat pieniä ja tiivisrunkoisia, erittäin kovia vahtimaan aluettaan. Terveys pentueella oli hyvä ja osa on todistettavasti Suomen pitkäikäisimpiä koiria.

Kahta en vaihda, toinen on B-pentueeni ja toinen on...?

Dujoiedevie B-pentue 1995

JK2, IP2, SchH1 Dujoiedevie Boris

Voi sitä Borista-poikaa... Eräs elämäni suurista rakkauksista, työkaverini, uskollisin ystäväni Boris. Boris oli kaikkialla mukanani, aina ja joka paikassa. Se oli tarkka resursseistaan, jaksoi pitkiä työ-öitä kanssani mm. Helsingin Messuilla. Ja sitten kun tulin toimistotöistä, löysin sen pihalta leikkimästä tyttäreni ja kavereidensa kanssa Match showta koristeltuna viirein ja nauhoin.

Boris on E-pentueeni isä, ja yhä tänä päivänä kasvatuksessani sukutauluissa. Huolimatta puutteistaan - tälläinen koira olisi kyllä paljon arvoinen tänä päivänä. Boris menehtyi reilu 8-vuotiaana yllättäin.

Dujoiedevie Bibber

Jos haluatte koiranne elävän pitkään, antakaa sille nimeksi Dura, Duracell-pariston mukaan. Dura eli hieman yli 17-vuotiaaksi ja eli täyden, sekä terveen elämän.

Dura oli sijoitusnarttuni, mutta koska perheeseen tuli virkakoiria, annoin steriloida sen kuolemattomalla lauseella "Onhan mulla tässä näitä narttuja" Ja ei sitten lopun viimein ollutkaan, koska ajattelin, että ei nää linjat sitte vissii kuitenkaa... Yhden sortin hölmöyttä se oli sekin.

Duran kaltainen koira ei jälleen kerran ole se helpoin, mutta olihan vaan mahtava narttu tämäkin. Erityisen läheiseksi se tuli, koska sen hoitopaikka oli meillä. Dura oli melkein kuin oma koirani, se syntyi käsiini, se tuli hoidettavaksi ja kun se kuoli, minä pidin sitä tassusta kiinni.

Kiitos, Eeva, Pete ja lapset!

TK2 Dujoiedevie Boromir

Romppu, se, josta olisi ollut huimasti näyttelyihinkin, ja kivespuutos! Todella harmillinen tilanne, sillä Anne oli aktiivinen harrastaja ja olisi vienyt koiran pitkälle. Valitettavasti Rompulla oli ongelmia paukkujen kanssa ukonilman jälkeen, joten ehkä pehmeyskin olisi tullut vastaan, mutta kuitenkin erittäin harmillista.

Romppu eli myös täyden ja pitkän elämän, loppuaikoina pannus hieman häiritsi, mutta yli 15 vuotta tuli Rompunkin iäksi

Annen sanoin: "Romppu tuli elämäni aktiivisimpaan saumaan, Ikävuosiini 30-45. Kuuluin kolmeen palveluskoirayhdistykseen ja pariin seurakoirakerhoon. Koulutin tokoa ja agilityä sekä metsäjälkeä. Romppu ja isänsä ovat edelleen minun silmään kauneimmat tervu urokset. Romppu kävi Jälki, haku, agility ja tokotreeneissä. Emme tarvinneet halleja vaan säässä kuin säässä treenattiin. Romppu oli suuri persoona ja ihana koira. "

Kiitos Anne!

Dujoiedevie Benjamin

Jami-poika muutti kotikoiraksi maalle. Molemmat kivekset ja ei kuulemma ollut huolta kaupustelijoista sen jälkeen. Olisi pitänyt käydä ryöstämässä Jami näyttelyihin ja tutkimuksiin, sillä Jami oli tyypiltään ja luonteeltaan veljensä Boriksen kanssa samasta puusta veistetty. Joku tammi se varmaan oli...

Mutta kyllä tätäkin kuvaa katsoessa tunnistaa, mistä linjasta on kyse <3

Dujoiedevie Baie

Räply eli Rene syntyi 140-grammaisena uimaripentuna ja toipui kookkaaksi vahvaksi nartuksi. Se lopetettiin parivuotiaana alueen aggressiivisen vartioinnin takia

Google Sites

Report abuse