Arvioinnin tehtävänä on sekä projektin että laajemmin kaiken oppimisen aikana olla oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa sekä kuvata sitä, miten oppilas on saavuttanut annetut oppimis- ja kasvatustavoitteet. On tärkeää, että arviointi kohdistuu oppilaan toimintaan ja edistymiseen eri osa-alueilla sekä muodostaa kokonaisuuden opettajan antamalla jatkuvalla palautteella. Arviointi toimii työkaluna, jolla ohjataan oppilasta tiedostamaan omaa toimintaa ja ajatteluaan sekä ymmärtämään omaa oppimistaan paremmin. (Lepistö & Saarivirta 2018, 3; Opetushallitus 2014, 47-48.)
Laaja-alaisen osaamisen arviointi ei ole oma erillinen osuutensa, vaan se on kuuluu osana oppiaineiden arviointiin (Lepistö & Saarivirta 2018, 5). Taidollinen laaja-alaiseen osaamiseen liittyvä ja tiedollinen sisältöihin liittyvä osaaminen kietoutuvat yhteen, sillä ne kehittyvät rinnakkain. Laaja-alaisen osaamisen arviointi pohjautuu opetussuunnitelmassa annettuihin sekä oppilaille ymmärrettäviksi tehtyihin ja heidän kanssa suunniteltuihin tavoitteisiin. Ohjaaminen, kannustaminen ja palautteenanto ovat tärkeässä roolissa. Lisäksi huomionarvoista on se, että arviointi tehdään oppilaille läpinäkyväksi niin oppimisen aikana kuin sen päätteeksikin. Kun arvioidaan osaamisen kehittymistä, on tärkeää pilkkoa osaaminen helposti havaittaviin osiin. Tavoitteet ja arviointi on rakennettava siten, että oppilas ymmärtää, millaisina käytännön tekoina arvioitavat tavoitteet näyttäytyvät. (Luostarinen & Nilivaara 2019.)
Oppilaan on tärkeä oppia arvioimaan myös itseään sekä vertaisiaan. Jotta arviointitaidot kehittyvät, vaatii itse- ja vertaisarviointi pitkäjänteistä harjoittelua. Lisäksi arviointitaitoja harjoiteltaessa opettajan on tärkeää huolehtia siitä, että tavoitteita on kohtuullinen määrä. Tavoitteet ja onnistumisen kriteerit tulee olla oppilaalle ymmärrettävässä muodossa sekä merkityksellisiä, jotta sitä ei tehtäisi vain suorittamisen vuoksi vaan itseään varten. (Luostarinen 2019.) Ylemmillä vuosiluokilla omien vahvuuksien ja kehittämisen kohteiden tunnistamisen rinnalle nousee vahvemmin myös oppilaiden itseohjautuvuus ja sen tukeminen arvioinnissa. Itsearvioinnin keinoin oppilaiden on mahdollista oppia tarkastelemaan omaa toimintaansa analyyttisesti. Vertaisarvioinnin avulla oppilaat voivat oppia antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta osana ryhmätyöskentelyä. Näillä työkaluilla he voivat pystyä kehittämään omia toimintatapojaan ja -mallejaan itseohjautuvasti. (Opetushallitus 2014, 48-49.)
Jokaisella oppitunnilla painotetaan tiettyä oppimistavoitetta (ks. tuntikohtaiset sivut). Opettaja antaa formatiivista palautetta työskentelyn etenemisestä koko oppimisprosessin ajan monella tasolla: yksilöllisesti, ryhmille ja koko luokalle yhteisesti. Joka toisella oppitunnilla oppilaat täyttävät itsearviointilomakkeen kahden oppitunnin tavoitteisiin liittyen. Itsearviointilomakkeet löytyvät oppituntien materiaaleista. Opettaja voi myös kopioida itsearviointilomakkeiden kysymykset oman Google-tilinsä Forms-lomakkeelle ja kerätä vastaukset sähköisesti. Ensimmäisellä ja toisella oppitunnilla painottuvat kriittisen ajattelun ja tiedonhankinnan taidot. Kolmannella ja neljännellä tunnilla painottuvat yhteistyön ja luovuuden taidot. Viimeisillä tunneilla oppilaat arvioivat oman oppimisprosessinsa onnistumista vertaispalautteiden avulla. Oppilaat antavat vertaispalautetta Padletiin ryhmien esitysten aikana. Opetuskokonaisuuden lopuksi opettaja antaa jokaiselle ryhmälle sanallisen palautteen hyvän osaamisen kriteerien avulla.
Arvioidaan oppilaan kykyä etsiä ja valita luotettavaa tietoa (kriittinen ajattelu).
Arvioidaan oppilaan kykyä tuoda esille omia ideoitaan projektin aikana (luovuus).
Arvioidaan oppilaan kykyä työskennellä ryhmän aktiivisena jäsenenä (yhteistyö).
Arvioidaan oppilaan kykyä suunnitella ja työskennellä projektin parissa tavoitetta kohti tietyssä ajassa (metakognitio).
harjoittelee toimimaan rakentavasti vuorovaikutustilanteissa (T1) ja huomioimaan toisten tarpeita ryhmäviestintätilanteissa (T2)
käyttää luovuuttaan ja ilmaisee itseään monipuolisesti viestintä- ja esitystilanteissa (T3)
opettelee arvostamaan erilaisia kulttuureja (T15)
harjoittelee asettamaan itselleen tavoitteita, työskentelemään pitkäjänteisesti niiden eteen sekä arvioimaan omaa osaamistaan (T2)
oppii hahmottamaan maailmaa ja harjoittelee kartankäyttö- ja geomediataitoja (T16)
Oppilas osaa osittain ohjatusti etsiä luotettavaa tietoa maanosista ja valtioista sekä pystyy valitsemaan oman valtionsa kannalta tärkeää tietoa monimediaisissa ympäristöissä.
Oppilas tuo esiin omia ideoitaan osana ryhmän tuotosta.
Ryhmä saa aikaan tavoitellun kokoisen valmiin tuotoksen käytettävissä olevassa ajassa ja esittelee sen muulle luokalle.
Oppilas osaa tehdä informatiivisen tuotoksen, joka osoittaa kulttuurien arvostamista.
Huom! Kokonaisuuteen on ajateltu mukaan paljon arviointia, sillä arviointi oli yksi suunnittelun painopisteistä. Opettaja voi halutessaan keventää arviointisuunnitelmaa tai yhdistää esimerkiksi itsearvioinnit yhdeksi itsearvioinniksi. Jos kokonaisuutta skaalaa ylöspäin, on useiden arviointimuotojen käyttö varsin perusteltua.
Painopisteinä kriittinen ajattelu ja tiedonhankinnan taidot
Itsearviointilomake (ks. materiaalit tunti 2)
Opettajan formatiivinen arviointi
Painopisteinä yhteistyö ja luovuus
Itsearviointilomake (ks. materiaalit tunti 3 ja 4)
Oman pienryhmän itsearviointi
Opettajan formatiivinen arviointi
painopisteenä oman oppimisprosessin onnistuminen
Oppilaiden antama vertaisarviointi Padletin avulla (ks. materiaalit tunti 5–7)
Opettajan arviointi
Kuinka selkeä ja informatiivinen esitys on?
Onko ryhmä osannut etsiä luotettavaa tietoa?
Näkyykö oppilaiden omat ajatukset luovassa tuotoksessa?
Välittyykö esityksestä vieraan kulttuurin arvostus?
Miten ryhmän yhteinen työskentely on sujunut?