Elä päivä tai tunti "esivanhempien tyyliin"
Jarkko Metsätähti
Ei ulos ilman päähinettä!
Nykyisin kun useimmilla ei ole aivan pakko mennä ulos, jos säätila ei miellytä (sataa, paistaa, tuulee, tuiskuaa, paukkuu (pakkanen), tai väsyttää) ja kulkuneuvoksikin moni voi valita sisäliikkumisvälineen (auton tai bussin), monia voi oudoksuttaa päähineiden käyttö. Kuitenkaan ei tarvitse mennä montaa sukupolvea taaksepäin, kun herrasmies paljasti päänsä vain hattua tai lätsää kohteliaassti kohottamalla tervehtiäkseen vataantulijaa kadulla tai kylätiellä. Naisilla lienee satoja vuosia ollut Suomessakin käytössä erilaiset huivit sekä arkena, että juhlana eriaiset. Aatelisten lisäksi tosin hattumuoti nousi rahvaankin naisilla vähitellen päähän. Pojilla saattoi vielä 60-luvulla kunnon teinin juhlallisempaan asuun kuulua oikea hattu ja arkena suikka tai pipo ellei sitten lätsä. Mutta pian avopäin liikkuminen tuli niin voimakkaasti muotiin että useimpien piti säällä kuin säällä yrittää selviytyä vain pelkät hiukset katteenaan.
Ja nyt kokeilemaan!
Löytyisikö ullakolta tai perheen muistoja sisältävästä arkusta joitain vanhoja päähineitä?
Jos ei, niin voisit ehkä lainata ja kokeilla mitä tuntuisi vaikka vain 100 vuotta vanha hiusten peite päivä tai pari käytössä.
Tästä kokemuksesta voisit sitten kirjoittaa muistelman FamilySearchiin parin valokuvan siivittämänä ja jakaa siitä linkin sukulaisille ja tuttaville sekä myös liittää sen joihinkin hattu- tai huiviajan esivanhempiin. Napsauta kuvaa!
Otsikkokuva: Unelmia Helsingin vaarnasta. Oikeudenhaltijan luvalla.