Airaksiset ja Itkoset esimerkkeinä savolaisista suvuista
Airaksiset ja Itkoset esimerkkeinä savolaisista suvuista
Pekka Airaksinen
Leppävirran kirkko (suunnitellut C.L.Engel). Kirjassa O.A. Kallio – Suomen maakunnat: Savo. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1905.
Pohjoissavolaisuus muodostaa mitä suurimman osan omaa identiteettiäni. Olen syntynyt pienessä kirkonkylässä Kuopion läheisyydessä. Olen imenyt koko lapsuus- ja nuoruusvuoteni vaikutteita tuosta kauniista järvirikkaasta ympäristöstä. Tuo aika on vaikuttanut tapaani ajatella ja puhua. Se on antanut minulle monessa suhteessa turvallisen kasvuympäristön. Olen voinut olla tiiviissä yhteydessä lähisukulaisiini. Olen oppinut jo nuorella iällä tuntemaan molempien vanhempieni suvut, joten sukututkimuksen aloittaminen on ollut helppoa. Helppoutta on lisännyt se, lähes kaikki esivanhempani ovat olleet maanviljelijöitä, jonka vuoksi he ovat vuosisadat eläneet samoilla paikolla Sisä-Savon ja Pieksämäen seudulla. Omassa sukututkimuksessani olen keskittynyt molempien vanhempieni kaikkiin esivanhempiin, joten työtä on riittänyt.
Lienekö niin, että useat Sisä-Savoon muuttaneista esivanhempieni suvuista ovat tulleet Savon alueille kuninkaan käskystä Karjalan kannakselta vahvistamaan Ruotsi-Suomen itäistä rajaa? Ainakin Airaksiset, ovat tulleet Suur-Jääksen alueelta, Itkoset samoilta seuduilta. Vai oliko syynä parempien kalavesien ja elinmahdollisuuksien etsiminen? Vaikka tunnen itseni perisavolaiseksi, mieleen on tullut kuitenkin epäilys, jotta olenko sittenkin salakarjalainen!
Airaksisen ja Sutisen lapsia 1930-luvun puolivälissä.
Airaksiset ovat asuneet Kuopion seudulla ainakin 1500-luvun alusta lähtien, joten näitäkin sukuja voidaan pitää alueen kantasukuina. Airaksisten kantapaikka on Airakselan kylä, jossa sijainneesta kantatilasta suku on levinnyt vähitellen Kuopion ympäristöön. Etäisin sukuhaara on levinnyt aikoinaan Pohjois-Karjalaan Enon alueelle. Tuon sukuhaaran tunnetuin edustaja on tekstiilitaiteilija Armi Ratia. Airaksisen sukuseura on perustettu vuonna 1946 ja on Suomen vanhimpia sukuseuroja.
Omat esivanhempani Airaksisten puolelta ovat olleet juurevia talonpoikia mennen naimisiin juurevien Mustosten, Halosten, Kukkosten ja Vehviläisten kanssa. Ainoa muualta tullut minun sukuhaaran Airaksisiin liittyvä suku ovat Snellmanit 1700-luvulla Leppävirralle muuttaneen kirjanpitäjä Nils Snellmanin ansiosta.
Itkolan väkeä 1940-luvun jälkipuoliskolla.
Äitini puolen Itkosten suku on tullut 1400-luvun lopulla vesireittejä pitkin Leppävirran alueelle. Suvun kantapaikkana pidetään Kotalahden kylää, josta suku on vähitellen levinnyt ympäri Suomea. Kotalahdessa, lähellä suvun kantasijoja, sijaitsee uhrikivi. Vuoden 1664 oikeuden pöytäkirjojen mukaan tämä kivi liittyy myös Itkosiin. Oikeuden rajariitajutussa Paavali Itkonen todisti, että rajan kulku oli vannottu tällä paikalla ja että tuo kivi määräsi rajan paikan. Lisäksi hän kertoi käräjillä, että hänen isänsä ja isoisänsä olivat uhranneet kivelle ruokauhreja. Myöhemmin Itkosten puolen esivanhempani siirtyivät Sorsakosken alueelle. Olen kuullut, että he omistivat laajojen maa-alueiden ohessa Sorsakosken alueen, jonka myivät sitten Hackmaneille. Tämän myötä Sorsakosken alueelle syntyi teollisuuskeskittymä, joka tuotti aterimia ruostumattomasta teräksestä. Äitini toimi pikkulottana ilmavalvonnassa Leppävirran kirkon tornissa. Engel, joka suunnitteli Leppävirran kirkon, suunnitteli samaan aikaan Itkolan vanhan empiretyylisen päärakennuksen.
Maisema Pohjois-Savossa (RML).
Liityttyäni Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon olen saanut syvemmän näkökulman sukututkimukseen. Periaate, että voimme tietyin edellytyksin elää iankaikkisesti yhdessä sukuina, on antanut minulle suuren halun edistää sukutukimusta omalta osaltani. FamilySearch-sukutukimusportaali on antanut paljon mahdollisuuksia tehdä sukututkimusta. Portaalin hakukoneiden avulla voimme tehdä monipuolisia hakuja ja löytää paljon tietoa esivanhemmista. Sen myötä voimme kerätä pehmeätä tietoa (valokuvia, äänidokumentteja yms.). FamilySearch on yhteydessä moniin vastaavanlaisiin portaaleihin ( MyHeritage esim.). Ohjelmat keskustelevat keskenään käyttäen hyväksi tekoälyä. Voimme löytää käden käänteessä toisten sukututkijoiden tekemiä tutkimuksia ja liittää ne osaksi omaa sukututkimusta. Näitä ominaisuuksia voimme hyödyntää sukututkimuksessa ilmaiseksi. Kumppanuusohjelmien käyttö on ilmaista kirkkomme sukututkimuskeskuksissa. Tervetuloa tutkimaan sukua näillä huippuvälineillä.