Blanes on tuttu kahden vuoden takaa. Costa Brava alkaa täältä - päättyneekö Barcelonaan, johon on noin 70 kilometriä.
Olemme myös samassa campingissa kuin silloin. Mäntypuistikko, ja ranta alkaa heti kävelyportin takaa.
Rantabulevardia riittää yli kaksi kilometriä, ja se on mukava päivä/iltapäivä/iltakävelypaikka. Auringonottajia ei vielä pahemmin ole, koska ilma on vielä vähän viileä. Vesikin taitaa olla kylmää...
Katsotaan, mitä ehdimme kahden viikon aikana tehdä. Tänään (27.4.) kävimme paikallisessa Jyskissä ostamassa retkipöytään vahakankaan.
28.-30.4. Vähän kolmatta päivää jatkuvaa vesisadetta. Tekee kyllä ilmeisen hyvää näille seuduille, joita kuivuus vaivaa ankarasti. Vappuaatoksi sentään poutasäätä.
Ihan vielä ei kesä ole täälläkään. Tuuli on viileä, vaikka aurinko lämmitääkin. Öisinkin on vielä aika kylmä.
1.5. Blanes - Calella
Päiviä kestäneen sadejakson jäljiltä kaikki hiekkatiet ovat vielä ihan pehmeitä ja osin liejiuisia ja kuraisia. Sateet ovat myös aiheuttaneet pienen paikallistason nähtävyyden: normaalisti täysin kuiva Tordera-joen uoma on nyt veden vallassa, ja esim. yleisesti käytetty oikopolku jokiuoman yli on käyttökelvoton.
Ensimmäinen aurinkoinen päivä Blanesissa, ja päätämme lähteä ajelemaan kohti Calellaa, johon asti pyöräily pitkin sivuteitä ja kevyen liikenteen väyliä on mahdollista. Siitä eteenpäin kohti Barcelonaa olisi ajeltava pitkin valtateitä.
Alkumatka Tordera-joen uoman varrella osoittaa, että joki tulvii, eikä normaali oikopolku jokiuoman yli ole käytettävissä. Ajelemme siis pienen kiertolenkin läheisen maantiesillan kautta ja jatkamme puutarhatilojen ja viljelysmaiden halki takaisin meren rantaan.
Rannan tuntumassa on pieniä lomakaupunkeja peräperää, ja ihmisiä on sankoin joukoin liikkeellä yleisenä vapaapäivänä. Etenkin kun sattuu olemaan pitkästä aikaa kaunis ilma. Ajamisesta ei paikoin tule mitään ihmisten tukkiessa kävely- ja pyörätiet.
Etenemme pikku hiljaa jalkulkijoita väistellen kohti Calellaa, jossa tulee pakollinen täyskäännös. Paluumatka sujuu paremmin ihmisten lähdettyä johonkin toisaalle. Ilma pysyy kauniina, joskin tuuli on aika kylmä.
34 kilometriä (sininen viiva)
2.5. Blanes - Tordera
Torderan pikkukaupunki samannimisen joen varressa. Matkaa ei ole paljon, joten päätämme lähteä sinne auringon paistaessa. Tuuli tosin on melko kylmä.
Reitti veisi pitkin jokivartta, mutta aika pian törmäämme niin pahoihin mutapaikkoihin, että on pakko kääntyä takaisin. Ajamme joen yli pitkin maantiesiltaa ja yritämme toista puolta, mutta tulos on sama. Tie muuttuu niin kuraiseksi ja vetiseksi, että emme pääse eteenpäin.
Takaisin maantien varteen ja Palafollsin pikkukaupunkiin, josta löytyykin viitoitettu reitti loppumatkaksi. Tie on pahasti sateen kuopittama ja ajaminen on paikoin hidasta, mutta pikku hiljaa reitti paranee ja tulemme Torderan kikkoaukiolle, jossa pidämme tauon.
Palatessa koukkaamme Palafollsin keskustan kautta - jossa tosin ei ollut juurikaan nähtävää. Ruma kirkko.
27 kilometriä (oranssi reitti)
5.5. Blanes - Fogars de la Selva
Paikallinen äitienpäivä. Rantateillä on todennäköisesti niin paljon väkeä, että sinne ei kannata lähteä, joten suuntaamme uudelleen Torderan kylää kohti ja jatkamme siitä eteenpäin.
Alkumatka menee vanhojen nuottien mukaan. Pieni ketunlenkki tulee vahingossa, mutta Torderaan asti ajamme tuttua pokua. Torderassa on markkinameininki ja kaikesta päättäen kylällä niin paljon väkeä, että sivuutamme sen saman tien.
Yritämme seurata viitoitusta ja jatkamme pienen teollisuusalueen ja maalaismaisemien läpi. Maasto alkaa nousta ja ylämäissä alkaa olla pituutta. Pikku hiljaa saavutamme Fogarsin kylän ja ennen pitkää alkaa tie käydä niin huonoksi, että päätämme kääntyä takaisin. Olemme kutakuinkin reitin lakipisteessä, joten paluumatkan alku on hyvinkin laskuvoittoista. Vastatuuli jarruttaa, eikä muutenkaan oikein uskalla päästellä vapaalla, kun tien kunto ei ole paras mahdollinen.
Kummempia nähtävyyksiä ei matkan varrelle satu.
37 kilometriä (vihreä reitti)
7.5. Blanes - Lloret de Mar
Lloret de Marin lomakaupunki ei ole kaukana Blanesista, mutta väliä ei pääse ajamaan pitkin rantoja. Välissä oleva mäki täytyy ylittää joko asuntokatuja pitkin tai valtatien vartta ajaen. Valtatien korkeusprofiili olisi matalampi, mutta päätämme kuitenkin yrittää kierrellä pitkin asuntokatuja ja tulle sitten tarpeen vaatiessa valtatietä takaisin.
Muutamat mäet ovet niin jyrkkiä, että ne on parempi kävellä, mutta muuten reitti on mukava ja tarjoaa hienoja näköaloja. Rakennuskanta näyttää myös sangen äveriäältä ja liikennettä ei ole juuri lainkaan.
Loppulasku Lloret de Mariin on pitkä ja enimmäkseen mukavan loiva ja vie suoraan kaupungin pienemmälle hiekkarannalle, jossa näkyy olevan koululaisten ulkoilupäivä. Isommat ovat ilmeisesti tutustumassa vesiurheiluun, kun pienemmille näkyy olevan tärkeänä ohjelmana eväitten syönti.
Kiipeämme ivelä yhden mäen yli kaupungin varsinaiselle rantabulevardille, joka on täynnä turisteja. Tämä on selvästi turistikaupunki. Vähän edestakaisin kävelyä kaupungilla ja tauko rantakahvilassa, minkä jälkeen paluumatkalle.
Palailemme pääasiassa menomatkan reittiä, ja näinpäin kulkiessa varsinaisesti raskaita ylämäkiä on vain pari. Alamäissä sen sijaan joutuu jarruttelemaan ihan tosissaan, kun kadut ovat jyrkkiä ja äkkivääriä ja niissä on vielä hidastetöyssyjäkin hillitsemässä menoa.
24 kilometriä (keltainen reitti)
8.5. Malgrat de Mar, Calella
Lähdemme vielä kerran käymään Calellassa. Menomatkalla ajamme rantatien sijasta Malgratin kautta ja siirrymme vasta sen jälkeen rantatien tutulle reitille.
Tällä kertaa rannassa on paljon hiljaisempaa kuin viimeksi, kun oli Vappu ja ensimmäinen kaunis päivä aikoihin. Nytkin on kyllä turisteja liikenteessä, mutta minkäänlaista ruuhkaa ei ole, vaikka aurinko paistaa ja lämmittää.
Käännymme tavan mukaan Calellassa, koska eteenpäin jatkaminen tarkoittaisi valtatien varressa polkemista. Paluumatkalla reipas myötätuuli avittaa. Calellassa pidämme pikku tauon ja ajelemme takaisin Blanesiin. Tordera-joen uomassa on vielä vettä, joten ylitys tapahtuu taas maantiesillan kautta.
34 kilometriä (sininen, ohut viiva)