2.1 Strategiatyö kouluissa
Strategian määrittelyä
Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä ja organisaation menestyminen tulevaisuudessa. Olennaista on, mihin organisaatio pyrkii, miten se toteutetaan, ja että organisaation ihmisillä on tästä strategiasta ymmärrys. Strategia käytäntönä on ihmisten tekoja ja toimintaa. Koulun näkökulmasta strategiassa yhdistyvät koulun tavoitteet ja koulun toiminta.
Koulut ja oppilaitokset toteuttavat opetuksen järjestäjän visiota ja strategioita, joten koulun oma strategia on yksi kunnan sisäkkäisistä strategioista. Johdonmukaisuusperiaatteen mukaan koulun strategian olisi hyvä olla linjassa koulutoimen ja edelleen kunnan strategian kanssa.
Strategialla on mahdollisuus päätyä yhä enenevässä määrin liikemaailman ohella oppilaitoksen johtamisen käytännöksi ja koulun arjen sosiaalisiksi käytännöiksi, kun sosiaali- ja terveyshuollon asiat siirtyvät kunnilta maakunnille. Kunnissa halutaan nähdä, miten kuntatasolla laaditut strategiat näkyvät oppilaitoksen johtamisen tuloksena koulun käytännöissä. Kuntien järjestämässä koulutuksessa onkin viime vuosina kiinnitetty huomiota strategiseen johtamiseen ja muutosjohtamiseen.
Strategiatyö osana rehtorin työtä
Rehtorin työnkuva on muuttunut. Muuttuneessa työnkuvassa korostuu etenkin pedagoginen johtajuus. Pedagogista johtamista on mm. opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden johtaminen sekä koulun kehittämistyö, eräänlainen muutostyö.
4 Kristiina Pelkkala 2013. Strateginen johtaminen kuntien opetustoimessa.pdf4 Kristiina Engblom-Pelkkala 2013. Strateginen johtaminen kuntien opetustoimessa
Hyvin toimivan, laadukkaan koulun tunnuspiirteisiin kuuluu koulun päämäärien, arvojen ja perustehtävien määrittely, eli strateginen työ. Kun koululla on pitkän ajan tähtäin tulevaisuuteen, voidaan koulun toiminnan tarkoituksenmukaisuus osoittaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisella. Tällöin koululla on selkeästi tiedostettu yhteinen tehtävä ja oppimista edistävät toimenpiteet korostuvat kaikessa toiminnassa. Opettajien kehittymistavoitteiden määrittäminen kehittymissuunnitelmaan tulisi olla linjassa koulun päämäärien kanssa. Laaja jaettu näkemys auttaa suunnittelemaan, miten omaa työyhteisöä ja koulun toimintaa kehitetään. Laaja jaettu näkemys vahvistaa sitoutumista ja vastuuta omasta kehittymisestä ja koulun kehittymisestä.
"Tavoitteet voivat olla, ja koska on kyse peruskoulun toiminnasta ovat, annettuja. Arvot määrittävät sitä, mitä me pidämme tavoiteltavana. Kun otamme tavoitteet annettuna, strategiatyön kannalta riittää, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, miksi tavoite on tärkeä. Koulun strategiatyön kannalta ei ole ensisijaista arvokeskustelu vaan se, että meillä on yhteinen käsitys siitä, miksi asettu tavoite on tärkeä ja mihin arvoihin se kytkeytyy.
Perusopetuksen arvoperusta
Opetushallituksen selvityksen mukaan opetussuunnitelmaprosessiin liittyneen arvokeskustelun tärkeys koettiin vähäiseksi perusopetuksen opettajien arvioissa. Olisi syytä pohtia, onko esimerkiksi arvokeskustelua ollut kouluissa liian vähän, mistä syystä sen merkityskin on jäänyt vähäiseksi. Alla olevassa esityksessä ajatuksia koulujen arvokeskustelun pohjalle.
Kehittyvä koulu ja kehittyvä opettaja kulkevat rinta rinnan. Persuopetuksen arvoperusta ja tehtävä (missio) sekä tavoiteltava visio yhdessä ohjaavat koulun kehittämisstrategiaa ja opettajan ammatillisen kehittymisen sisältöjä.
Strategiat perustuvat organisaation arvoille. Arvot ohjaavat vision määrittämistä, sitä mitä tavoitellaan. Vision määrittämisen jälkeen luodaan strategia eli kirjataan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmaa eli strategiaa toteutetaan ja tuloksia arvioidaan ja toimintaa reflektoidaan. Tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä tulevaisuutta varten.
Keskeisiä lähteitä
