Embedded Files
Opettajan työnkuva on muuttunut. Uudenlainen työ haastaa myös opettajaa oppimaan uutta. Muuttuva yhteiskunta, uudenlaiset oppimisympäristöt ja alati kasvava tietotulva luovat tarpeita opettajan jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle.
Opettajan työnkuva on muuttunut. Uudenlainen työ haastaa myös opettajaa oppimaan uutta. Muuttuva yhteiskunta, uudenlaiset oppimisympäristöt ja alati kasvava tietotulva luovat tarpeita opettajan jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle.
Opettajan ammatillisen kehittymissuunnitelman laatiminen on yksi tapa tukea opettajan itseohjautuvaa oppimista ja uranaikaista ammatillista kehittymistä. Kehittymissuunnitelma edistää opettajan reflektiota ja itsetietoisuutta, tukee oppimistavoitteiden asettamista ja ammatillisen kehittymisen dokumentointia sekä parantaa käytännön työtä. Suunnitelma tekee opettajan osaamisesta ja oppimisesta näkyvää.
Opettajan ammatillisen kehittymissuunnitelman laatiminen on yksi tapa tukea opettajan itseohjautuvaa oppimista ja uranaikaista ammatillista kehittymistä. Kehittymissuunnitelma edistää opettajan reflektiota ja itsetietoisuutta, tukee oppimistavoitteiden asettamista ja ammatillisen kehittymisen dokumentointia sekä parantaa käytännön työtä. Suunnitelma tekee opettajan osaamisesta ja oppimisesta näkyvää.
Opettajan kehittymissuunnitelma tukena ammatillisessa kehittymisessä
Opettajan kehittymissuunnitelma tukena ammatillisessa kehittymisessä
Opettajan ammatillinen kehittymissuunnitelma voidaan määritellä arviointityökaluksi osana laajempaa arviointia ja uratarkastelua esimerkiksi kehittymiskeskustelujen osana. Esimies antaa palautetta ja motivoi henkilöä pohtimaan kehittymistään ja reflektoimaan osaamistaan. Kehittymissuunnitelmaan kootaan tiedot henkilön koulutuksesta, osaamisesta ja työurasta, sekä niistä asioista, joita henkilö suunnittelee tekevänsä tulevaisuudessa kehittyäkseen ammatissaan edelleen.
Opettajan ammatillisen kehittymissuunnitelmalomakkeen laatiminen
Opettajan ammatillisen kehittymissuunnitelmalomakkeen laatiminen
Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen alkaa oman osaamisen evaluoinnilla ja reflektoinnilla. Reflektion jälkeen määritellään kehittymisen tavoitteet ja ne oppimisaktiviteetit, joilla kehittymistavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoitteiden tulisi olla linjassa koulun strategisten tavoitteiden kanssa. Kehittymissuunnitelma voidaan laatia sähköisenä tallennettavana lomakkeena, joka on myöhemminkin tarkasteltavissa ja tulostettavissa. Kehittymissuunnitelman katselmus toteutetaan useimmiten kehityskeskustelussa rehtorin kanssa. Katselmuksessa keskustellaan oppimisaktiviteeteista kehittymisen tueksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteutuneet oppimisaktiviteetit on hyvä kirjata tulevaa reflektiota varten.
Kehittymissuunnitelma on syklinen prosessi. Koulutyössä sykli vastaa useimmiten yhtä lukuvuotta. Ennen seuraavaa kehityskeskustelua opettaja reflektoi sen hetkistä osaamistaan kirjaamiensa oppimisaktiviteettien valossa ja määrittää tavoitteet seuraavaan sykliin. Vaikka osaamisen reflektointi ja kehittymisuunnitelman laatiminen ovat henkilökohtaisia, keskustelu kollegan tai kollegojen kanssa edistää reflektointiprosessia.
Oppimisaktiviteetit voivat sisältää sekä formaalia, että informaalia oppimista. Formaalia oppimista ovat muun muassa lyhyt- ja pitkäkestoiset täydennyskoulutukset ja kurssit. Informaalia oppimista on esimerkiksi vertaisoppiminen, työpajat, palautteesta oppiminen tai omaehtoinen oppiminen. Kehittymissuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen tarvitaan esimiehen tukea, ohjausta ja seurantaa.
Opettajan ammatillinen kehittymissuunnitelma osana koulujen strategiatyötä
Opettajan ammatillinen kehittymissuunnitelma osana koulujen strategiatyötä
Opettajan ammatillinen kehittyminen on keskeistä koulujen kehittämisessä ja kehittymisessä. Opettajan ammatillinen kehittyminen tulisikin nähdä osana kouluissa tehtävää kehittämisen suunnittelua ja visiointia. Tähän koulujen strategiseen suunnitteluun eli strategiatyöhön ja edelleen strategian toteuttamiseen sisältyy opettajan ammatillinen kehittymissuunnitelma.
Keskeisiä lähteitä
Keskeisiä lähteitä
Bullock, A., Firmstone, V., Frame, J., & Bedward, J. (2007). Enhancing the benefit of continuing professional development: A randomized controlled study of personal development plans for dentists. Learning in Health & Social Care, 6(1), 14–26.Cochran-Smith, M., Villegas, A. M., Abrams, L., Chavez-Moreno, L., Mills, T., & Stern, R. (2015). Critiquing teacher preparation research: An overview of the field, part II. Journal of Teacher Education, 66(2), 109–121. doi:10.1177/0022487114558268Evans, A., Ali, S., Singleton, C., Nolan, P., & Bahrami, J. (2002). The effectiveness of personal education plans in continuing professional development: An evaluation. Medical Teacher, 24(1), 79–84.Fleming, D. (2001). Narrative leadership: Using the power of stories. Strategy & Leadership, 29(4), 34–36. doi:10.1108/sl.2001.26129dab.002Garvin, D. (1993). Building a learning organization. Harward Business Review, July-August, 78–89.Hall, D. T., & Mirvis, P. H. (1996). The new protean career: Psychological success and the path with a heart. In D. T. Hall (Ed.), The career is dead – long live the career (pp. 15–45). San Francisco, California: Jossey-Bass.Husu, J., & Toom, A. (2016). Opettajat ja opettajankoulutus: Suuntia tulevaan. Selvitys ajankohtaisesta opettaja- ja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:33. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.Järvinen, A. (1999). Opettajan ammatillinen kehitysprosessi ja sen tukeminen. In A. Eteläpelto, & P. Tynjälä (Eds.), Oppiminen ja asiantuntijuus. työelämän ja koulutuksen näkökulmia (pp. 258–274). Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.Nonaka, I. (1994). A dynamic theory of organizational knowledge creation. Organization Science, 5(1), 14–37. doi:10.1287/orsc.5.1.14Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja: Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.Toom, A., Husu, J., & Patrikainen, S. (2015). Student teachers’ patterns of reflection in the context of teaching practice. European Journal of Teacher Education, 38(3), 320–340. doi:10.1080/02619768.2014.943731
Page updated
Report abuse