Mikkola

Talo nro 3, perintötalo, 1/2 vanhaa ja uutta manttaalia

Mikkolan omistaja oli leskiemäntä Eeva Kaisa Heikintytär, s. 1832, k. 1894. Hän oli Mikkolan talon tyttäriä. Puoliso Taavetti Benjamin Gabrielinpoika (Ojaniemi) oli kuollut vuonna 1866. Lapsista taloon on merkitty:

Taavetti Malakias, s. 1854, k. 1930,

Eeva Kaisa, s. 1856, k. 1894,

Kaarle Wilhelm, s. 1858, k. 1914,

Matti Vihtori, s. 1862, k. 1928 Ikaalisissa,

Efraim Konstantin, s. 1864, k. 1936 Ikaalisissa

Perinnönjaon ja kauppojen jälkeen isäntinä toimivat Matti ja Taavetti. He myivät tilan 1896 Vihtori Ylikeskiselle. Tämä myi Mikkolan 1897 Efraim Taavetinpoika Ylikomille, joka oli lähtöisin Alakeskiseltä.

Efraim Alakeskinen oli syntynyt 1848 ja oli avioitunut vuonna 1874 Mahnalan (Lavajärven) Ylikominmaan tyttären Eeva Karoliina Tiituksentyttären kanssa. Tämä oli syntynyt 1850, vanhemmat Tiitus Juhonpoika Ylikomi ja Vilhelmiina Mikontytär. Efraim ja Eeva Karoliina viljelivätkin pitkään Ylikomin taloa, kaikki heidän lapsensakin syntyivät siellä. Lapsia oli kaikkiaan kahdeksan:

Juha Iivari, s. 1874, k. 1950,

Kaarle Efraim, s. 1877, k. 1918 Tampereella,

Vihtori, s. 1881, k. 1952 Mouhijärvellä,

Hilma Karoliina, s. 1883,

Oskari, s. 1885, k. 1928,

Hanna Pauliina, s. 1886, k. 1887,

Emil Antipas, s. 1888, k. 1933 ja

Alma Aurora, s. 1890, k. 1968.

Juha Iivari käytti sukunimeä Ylikomi, hän jatkoi talonpitoa siellä. Hän avioitui 1899 Matilda Johanna Soron (s. 1873, k. 1918) kanssa. Kaarle vihittiin 1898 avioliittoon Selma Josefiina Palttalan (s. 1875, k. 1951 Mouhijärvellä) kanssa. He muuttivat 1898 Tampereelle ja käyttivät sukunimeä Ylinen. Vihtori avioitui Mouhijärven Irrin tyttären Anna Pauliinan (s. 1882 Mouhijärvellä, k. 1920 Mouhijärvellä) kanssa ja oli isäntänä Irrillä vuosina 1904 - 1948.  Ensimmäisen puolison kuoltua hän avioitui vuonna 1921 Selma Palttalan kanssa. Hilma valmistui opettajaksi 1911 Heinolan seminaarista. Hän toimi opettajana ainakin Ristiinassa. Oskari toimi teurastajana. Efraim Mikkola myi tilan 1911 tehdyllä kauppakirjalla pojalleen Eemelille. Tuomiston, Aallon ja Virtasen rakennukset olivat näiden omat eivätkä kuuluneet kauppaan. Eemeli Mikkola kuitenkin kuoli 1933, jonka jälkeen Efraim tuli uudelleen isännäksi. Alma avioitui Väinö Alakeskisen kanssa ja toimi Alakeskisen emäntänä. Efraim Mikkola kuoli 1940, vaimo Eeva Kaisa oli kuollut jo 1911.

Emil Mikkola

Vuoden 1910 maanviljelystiedustelun mukaan Mikkolassa oli viljeltyä maata 35 hehtaaria. Talossa oli neljä hevosta, 15 lehmää, niittokone, hevosharava ja höyrykoneen käyttämä puimakone. Tilalta toimitettiin maitoa meijeriin. Suomen maatilat-kirja kertoo Mikkolan pinta-alan olleen 30-luvun alussa noin 180 hehtaaria, josta peltoa oli 57 hehtaaria.

Efraim Mikkola oli kylällä tunnettu ankarana isäntänä, jonka sanomaksi väitetään lausahdusta "kyllä kai piika siinä sairastaa ku ihminenki". Hän lienee ollut myös tarkka taloudenpidosta, koska kävi oikeutta torpparinsa Joel Ristimäen purkaman huonokuntoisen pirtin tiilistä häviten kuitenkin jutun. Hänen kuolemansa jälkeen talo oli Alma Alakeskisen hallussa, kunnes 1950-luvulla myytiin.

Mikkolan aiemmista asukkaista Taavetti veljensä Kallen kanssa asui Vienolassa. Eeva Kaisa kuulutettiin 1892 Evert Efraiminpoika Eljaalan (s. 1856, k. 1926) kanssa.  Matti muutti Ikaalisiin 1902. Efraim Konstantin viljeli Ikaalisten Karhoisissa Nummen taloa, jonka Hilda-tyttären (s. 1865 Ikaalisissa) kanssa hän oli avioitunut 1890.