Alakeskisellä oli ajan tavan mukaan iso joukko piikoja ja renkejä. Myös itsellisten ja muonarenkien perheitä oli useita. Näistä useimmilla ei ollut sukunimeä, joten heitä on vaikea enää tunnistaa. Juho Malakias Juhonpoika Palttala (s. 1848, k. 1927) oli tästä poikkeus. Hänen vanhempansa olivat torppari Juho Kustaa Taavetinpoika Mannela ja Anna Sofia Heikintytär. Hän oli muonarenki, mikä tarkoitti sitä, että hän teki taloon töitä ja sai palkkansa jyvinä tai muina ruokatarvikkeina. Hänellä oli vaimo Fredriika Kaarlentytär (s. 1844 Kangasalla, vihitty 1872) ja useita lapsia, ainakin
Malakias Vihtori, s. 1872,k. 1955,
Selma Josefiina, s. 1875, k. 1951 Mouhijärvellä,
Suoma Vilhelmiina, s. 1881, k. 1942,
Hilja Sofia, s.1883, k. 1967 Tampereella,
Juho Wilhelm, s. 1885, k. 1925 ja
Hilma Aliisa, s. 1888, k. 1976 Tampereella.
Palttala sijaitsi tien varressa vinottain vastapäätä entistä Villon kauppaa.
Vaimo Fredriika kuoli 1891, jonka jälkeen Juho Malakias Palttala avioitui 1892 Kustaava Wilhelmiina Esterintytär Humalaisen kanssa (s. 1845, k. 1927). Tämäkin oli leski ja asui Herttualassa itsellisenä. Hän oli aiemmin avioliitossa (vihitty 1878) Ylikeskisen muonarenki Wilhelm Taavetinpojan (s. 1832, k. 1883) kanssa. Kustaavalla oli lapset Hilma Wilhelmiina Kustaavantytär, s. 1870, Fanny Alfhild (s. 1880, k. 1961) ja Väinö Vihtori, s. 1883, k. 1933 Tampereella. Hilma avioitui 1895 Benjamin Laaksosen (s. 1853, k. 1909) kanssa. Perhe asui itsellisenä Lemmakkalassa. Fanny avioitui Matti Mäensivun kanssa. Väinö muutti 1903 Tampereelle. Hän avioitui Maria Vilhelmiinan (s. 1881) kanssa. Väinö oli 1915 Klingendahlin tehtaalla töissä.
Juho ja Fredriika Palttalan lapsista Vihtori tunnettiin sukunimellä Niemi. Selma kuulutettiin 1898 talollisen poika Kaarle Efraim Efraiminpoika Ylikomin (Mikkolan) kanssa. Hän solmi toisen avioliiton vuonna 1921 tämän veljen Vihtori Mikkolan (Irri) kanssa. Suoma avioitui 1902 Vihtori Antilan kanssa. He asuivat Tuomistolla. Hilja Sofia toimi 1915 emännöitsijänä Tampereella. Hän avioitui Kaarle Soron (s. 1875, k. 1955 Tampereella) kanssa. Juho Vilhelm (Ville) Palttala avioitui 1909 Haukijärveltä lähtöisin olleen Selma Eliinantytär Antilan (s. 1885, k. 1954) kanssa. Heidät mainitaan myöhemmissä asiakirjoissa Kalkunmäen palstatilallisina. Hilma muutti 1905 Mouhijärvelle. Myöhemmin hän muutti Tampereelle ja oli 1915 töissä Klingendahlin tehtaalla. 1916 hän muutti Helsinkiin. Hän avioitui Väinö Salon (s. 1893, k. 1930 Tampereella) kanssa.
Juho ja Kustaava Palttala eivät ilmeisesti lunastaneet vuokra-aluettaan omakseen. 1927 Väinö ja Alma Alakeskinen myivät Palttalan alueen Arvo ja Eeva Vikmanille. He pitivät Palttalassa kauppaa. He myivät tilan, rakennukset, kauppapuodin kaluston ja sähkömittarin 1929 Aleksi Kalliolle (s. 1895 Ikaalisissa, k. 1968), joka vaimonsa Hilman (os. Heikkilä) kanssa jatkoi kaupanpitoa. Ojankaivuun ollessa käynnissä Haukijärvellä 1930-luvulla Palttalassa toimi kahvila. Aleksi Kallio oli myös liikennöitsijä. Vuonna 1930 hän aloitti linja-autovuoron Haukijärveltä Tampereelle kahtena päivänä viikossa, lisäksi auto lähti kahtena päivänä Herttualasta. Vikmanit rakensivat Raittilan kauppatalon, jonka Kalliot ostivat 1935. Palttalan paikalle rakensivat myöhemmin talonsa Kaarina ja Tauno Uusitalo.