Alakeskinen

Talo nro 2, perintötalo, 1/4 vanhaa, 5/24 uutta manttaalia

Talollinen Taavetti Malakias Taavetinpojan (s. 1839, k. 1897) ja vaimonsa Selma Vilhelmiina Juhantyttären (s. 1852 Kangasalla, k. 1912) perheeseen kuuluivat seuraavat lapset:

Juho Malakias, s. 1872, k. 1944 Tampereella,

Fanny Alfhilda, s. 1873, k. 1937 Koijärvellä,

Kaarle Arvid, s. 1876, k. 1908,

Alma Aliina, s. 1880, k. 1884,

Väinö Ambrosius, s. 1882, k. 1936,

Vihtori Fritiof, s. 1884, k. 1970,

Tyyne Aliina, s. 1886,

Hjalmar Edvard, s. 1889, k. 1951,

Vilhelm Nestor, s. 1891, k. 1898 ja

Lyyli Johanna, s. 1894.

Talossa asuivat myös vaari Taavetti Matinpoika (s. 1803, k. 1891), hänen vaimonsa Maria Loviisa Juhantytär (s. 1823, k. 1896) ja heidän poikansa Kalle, s. 1861, k. 1933. Tämä avioitui vuonna 1884 ja muutti vävyksi Järvenkylän Alaselle.

Taavetti Malakias Alakeskinen osallistui luottamustehtäviin. Hänen mainitaan ainakin tarkastaneen kirkossa suoritettuja korjauksia ja olleen Säästöpankin johtokunnassa.

Vuoden 1910 maanviljelystiedustelun mukaan Alakeskisellä oli viljelyssä 42,5 hehtaaria maata. Tilalla oli kuusi hevosta ja 18 lehmää, niittokone, hevosharava ja puimakone höyrykone voimanlähteenään. Tilalta vietiin maitoa meijeriin. Suomen maatilat-kirjan mukaan tilan pinta-ala on 1930-luvun alussa ollut hieman yli 200 hehtaaria, josta peltoa on ollut 58 hehtaaria.

Selma Alakeskinen myi 1911 tehdyllä kauppakirjalla tilan (Alakeskinen ja Sormunen) pojalleen Väinölle. Aiemmin hän oli myynyt Palomäen torpan sen torpparille ja Kirvesjärven tilan Kalle Aallolle. Alakeskisen mailla mainitaan tuolloin olleen Palttalan, Mikkolan veljesten (Vienola), Nybackan (Uusimäen), Järvisen (Nummelan), Piittalan, Ahlforsin, Ruskeen (mahdollisesti Ruskeemäen) ja Rajalan rakennukset, jotka eivät kuuluneet kauppaan. Kaupan yhteydessä mainitaan myös yhteinen höyrytappuri Mikkolan ja Ylikeskisen kanssa.

Lapsista Juho muutti Raumalle 1898. Hän siirtyi myöhemmin Tampereelle, jossa omisti talon. Hän avioitui 1903 Parilasta lähtöisin olleen Aina Lovina Rajalan (s. 1883, k. 1910 Tampereella) kanssa. Leskeksi jäätyään Juho avioitui Sigrid Lindin (s. 1884 Pälkäneellä, k. 1965 Tampereella) kanssa. Fanny avioitui 1899 tamperelaisen Viktor Valkaman (s. 1874 Mouhijärvellä, k. 1954 Koijärvellä) kanssa. Samana vuonna hän muutti Karkkuun. Perhe asui myöhemmin Urjalassa (Koijärvellä).

Talonpitoa jatkoi Väinö Alakeskinen puolisonsa Alman (Mikkola, s. 1890) kanssa. Heillä oli viisi tytärtä Laila (Frantsila, s. 1915, k. 1995), Aili (s. 1917, k. 2001), Helmi (Heiman), Hertta (Anttila, s. 1926, k. 2012) ja Eila (Uusi-Rasi, s. 1928, k. 2013) sekä poika Olavi (s. 1919, k. 1941), joka kaatui sodassa. Väinö Alakeskinen oli isokokoinen mies. Hän toimi vuokralautakunnan puheenjohtajana 1920-luvulla. Väinö Alakeskisen kuoltua vuonna 1936 Alma viljeli taloa leskenä, kunnes jakoi sen maat tyttärien perheille. Alma Alakeskinen kuoli vuonna 1968.

Väinö ja Alma Alakeskinen

Vihtori avioitui 1917 Lemmakkalan Rikalan tyttären Lyyli Johannan (s. 1895, k. 1981) kanssa ja rakensi talonsa Lemmakkalaan. Tyyne toimi emännöitsijänä Toijalassa, jonne hän muutti 1931. Hjalmar osti osan Alakeskisen (ja siihen yhdistetyn Sormusen) maista. Tila tunnettiin Uusitalon nimellä. Lyyli avioitui Riihimäelle.

Osa vanhan Alakeskisen maista on edelleen suvulla.

Alakeskisen rakennukset sijaitsivat alunperin Mikkolan ja Kirmon välissä, mikä  tuntuu kovin ahtaalta paikalta. Vuonna 1924 talo rakennettiin uuteen paikkaan, jossa se sijaitsee edelleen.

Alakeskinen 1930-luvun alussa

Torppia Alakeskisellä oli enimmäkseen Mustajärven kulmalla. Vain Heikkilä sijaitsi kylässä.