Eläinkantojen säilytys

On olemassa eri menetelmiä pienten maatiaiseläinten populaatioiden säilyttämiseen esim. pakastettu geenipankki (pakastettu sperma, alkiot), lajikkeen säilytys laitoksessa (esim. maatiaisten säilytys Pelson vankilassa - lapilehmät, maatiaislampaat, suomenhevoset), säilytys kehityksen avulla (jos sitä nyt voi kutsua säilyttämiseksi) sekä elävän geenipankin avulla. Elävä geenipankki, in-situ geenipankki, rakentuu tavallisten ihmisten eläintenpitoon, usein pitäminen kotitarvetaloutta varten. Tämä malli luo iso vapaus pitämiseen. Ihmiset sitoutuvat säilytysohjelmaan ja seuraa joitakin sääntöjä sekä valtiolta hyväksytty jalostussuunnitelma. Jokainen voi kumminkin itse ostaa eläimiä, kun hän vaan ostaa niitä toisesta geenipankista. Vapauden takan on kumminkin vastuuta, vastuu maatiaisten säilittämiseen (Olsson & Söderstjärna, 2010). Suomalaista maatiaiskanaa varten MTT:llä on erityinen säilytysohjelma. Ohjelmassa yksityiset kanankasvattajat ovat liittyneet säilyttäjien verkostoksi.Itäsuomenkarjan eli ISK-, länsisuomenkarjan eli LSK-, ja pohjoissuomenkarjan PSK-sonneja on käytettävissä rotujen geenivarojen pitkäaikaissäilytystä varten. Lisäksi on pakastettu itäsuomen- ja pohjoissuomenkarjan alkioita sekä suomenlampaan spermaa. Myös suomenlampaalla on elävä geenipankki. (MTT, 2010)

Sisäsiitoksen välttäminen ei ainoastaan riitä, on myös muita asioita johon tulisi kiinnittää huomiota:

  • Kannat: Onko rodun alkuperäiseläimet (founders, ne eläimet joita alussa löydettiin) tasavertaisesti edustettu nykypäivän populaatiossa?

  • Edustus: Onko tällä eläimellä monta sisarruksia geenipankissa? Onko riski että kadotamme eläimiä sukupuussa jos tämä yksilö ei saa jälkeläisiä.

  • Maantieteellinen jako: Onko usampi eläin samalla polveutumisella samalla maantieteellisellä alueella.

  • Yhdistelmiä: Onko sama yhdistelmä uros/naaras tehty aikaisemmin? Miten voidaan parin vuoden kuluttua yhdistää näitten jälkeläisiä muitten kanssa

  • Sukulaisuus: Onko eläimet sukulaisia toistensa kanssa? (Olsson & Söderstjärna, 2010)

Voit tehdä melko paljon vaikka sinulla on ainoastaan yksi lehmä. Tietysti olisi hyvää, jos sinulla on myös sonni ja voit harjoittaa luonnollista parittautumista. Jos sinulla ei ole tätä mahdollisuutta voit lainata sonnia tai käyttää keinosiemennystä. Suurin apu saa, jos kysyy neuvoa eläimen omasta järjestöstä.

Muistathan kertoa muille kun sinulla on eläin myytäväksi! Facebookissa on mm. seuraavia ryhmiä:

    • Maatiainen ry. / Det lantliga kulturarvet rf.

    • Suomenkarja - Aito Suomalainen Selviytyjä

    • Suomenhevonen

    • Suomenhevosen historia

    • Suomehevonen, paras heovnen

    • Föreningen Ålandsfåret rf. / Ahvenanmaanlammasyhdistys ry.

    • Lampola

    • Suomen Vuohiyhdistys ry.

    • Eläköön maatiaiskana

    • Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma (suljettu ainoastaan säilyttäjille)

    • Finnish Spitz group. Suomen pystykorva ryhmä.

    • Suomen Ajokoirajärjestö ry.

    • Suomen lapinkoira

Säilytysmenetelmät

Tässä tuodaan esille kolme erityyppistä säilytysmenetelmää:

Elävä geenipankki

  • Eläimet ovat monessa pienessä karjassa eri omistajien luonna jolla kaikilla on omat vaatimuksensa ja toivomuksensa

  • Aktiivinen neuvonantaminen huolehtii ettei yksi eläin pääsee dominoimaan toisten kustannuksella

  • Pääpainopiste on toimivien eläinten säilytykseen

Parasta olisi jos eläimet saa jatkaa olemistaan ihmisten luonna, siellä missä ne ovat koko ajan ollut. Tärkein on seurata ettei jotkut sukulinjat pääse doiminoimaan toisten kustannuksella. Sairaat geenit tulisi poistaa ja jotkut terveet geenit tulisi tukea.

Kehitys / jalostus, popularisointi

  • Tuotantojalostus - ainoastaan eläimet toivotulla tuotanto-ominaisuudella voivat jatkaa

  • Ulkonököjalostus - ainoastaan eläimet jotka ulkonäöltään sopivat ulkonökömalliin voivat jatkaa

  • Valinta mitkä eläimet voivat jatkaa riippuu pitkälti siihen millaiset eläimet yksittäinen omistaja onnistuu myymään

  • Eläintenmäärä on tärkein. Ollaan sitä mieltä että eläimen tulevaisuus riippuu siitä miten kilpailukykyinen eläin on sekä miten suosittu eläin on.

  • Tässä voi periaatteessa jotkut ominaisuudet kasvaa miten paljon vaan kun taas toiset häviävät (kilpaipukyky!).

Kovin ohjattu säilytys

  • Kaikki pariuttumiset seuravat tietty kuvio / menetelmä

  • Kaikki eläimet saavat lisääntyä yhtä paljon

  • Pääpaino on eläinten geenien säilytykseen.

Jos otetaan käyttöön kovin ohjattu säilytys, esim. laitossäilytys missä kaikilla eläimillä on sama omistaja, niin eläimet voisi pariuttua tietyn suunnitelman mukaisesti. Kaiken eniten ohjautta säilytysmuoto on säilytys pakastetussa geenipankissa.

Kuva vasemmalla: On tavoiteltavaa eläinkelpoinen puu monella haaralla sekä hyvällä juuristolla!

Kuva keskellä: Tällaiset puut kaatuvat olosuhtuiden mukaisesti. "Jos tuulee väärästä suunnasta puu kaatuu!"

Kuva oikealla: Kovin ohjattu eläinpopulaatio.

Lisätieto

  • Gustavsson, Susanne & Thoren Peter: Några ord om att bevara ursprungliga raser. Allmogefåret.

  • Lindquist, Louise & Michelson, Annika: Guideline on how to preserve small populations of native sheep, Svenska Allmogefår föreningen, Sweden and Annika Michelson, HAMK University of Applied Sciences, Finland

  • MTT. Tietopaketit, monimuotoisuus, maatiaiset 29.9.2010

  • Olsson, Ronny ja Söderstjärna, Camilla: Den levande genbanken. Lehdessä Allmogekon Nr.3, 2010, årgång 17 sivu 4-5.