Miten arvokas on Oulunsalon itsenäisyys?

Oulunsalon itsenäisyys on arvokas asia, otsikoi Maija Pelkonen tarkastelunsa Arto Kosken johdolla tehdystä monikuntaliitosselvitystä Kalevan lukijan palstalla. Sinänsä ansiokas kirjoitus kaipaa kuitenkin muutaman kommentin meiltä valmisteluryhmässä olleilta jäseniltä.

Alkuun on todettava Pelkosen olevan yhdessä asiassa oikeassa: ”Oulunsalon itsenäisyys on arvokas asia”. Sitä se todella on, kun omakotitalossa asuva keskivertopariskunta maksaa kunnallis- ja kiinteistöveroa jo tänä vuonna 1000 euroa enemmän kuin naapurit Oulussa.

Eikä se tähän pysähdy. Vuonna 2012 ero on jo yli 2000 euroa Oulunsalon toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan. Keskivertoperheellä laskelmassa tarkoitetaan pariskuntaa, jossa molempien tulo on noin 2000 euroa/kk ja joiden omakotitalo on 130-140 neliömetriä noin 1000 neliön omalla tontilla.

Oulunsalossa on noin 2300 omakotitaloa, joten tämä ryhmä on yksi suurimpia taakankantajia, vaikka luonnollisesti muutkin oulunsalolaiset ovat veronmaksajia.

Mitä tulee itse Pelkosen kritiikkiin siitä, ettei selvityksessä nostettu esiin tavallisen kuntalaisen näkemyksiä, on todettava vielä kerran, että kuntalaiskuulemiset, puheenjohtajiston kokoukset, valtuustojen yhteiskokoukset sekä valmisteluryhmät vedettiin kuten kuntajakolaki edellyttää ja vähän ylikin mm. Oulunsalossa. Kuulemisten yleisömäärä oli Oulunsalossa reilusti yli 200. Kaikki mielipiteet kirjattiin ja ne on huomioon otettu yhdistymissopimuksessa.

Pelkonen vertailee kirjoituksessaan Oulun ja Oulunsalon nykyisiä palveluja keskenään. Hän lähestyy täten yhdistymistä rutiini yhdistymisen näkökulmasta. Tämä on täysin harhaanjohtavaa, koska oikea vertailu saadaan vasta, kun uusi Oulu ja Oulunsalon suuralue muodostavat vertailuparin.

Tämä siksi, että sekä Oulu että Oulunsalo lakkaavat 31.12.2012, ja syntyy uusi Oulu viiden kunnan yhteenliittymänä.

Koska Oulunsalo muodostaa yhden ns. suuralueen, tulee sen palvelujen kehitys katsoa yksiselitteisesti täällä olevan väestön tarpeista. Vain se on ratkaisevaa. Lisäksi pitää muistaa, että käytännössä uuden Oulun rakentaa yhdistymishallitus, jossa Oululla on yhdeksän jäsentä ja meillä muilla kunnilla yksitoista.

Pelkonen on vertailuissa ottanut esille erityisesti kuntien kotihoidossa olevien vanhusten prosenttiosuudet. Tämäkin on varmasti harhaanjohtavaa, ottamatta silti kantaa kenellä on parempi tai huonompi, sillä nuo osuudet eivät kerro sitä, kuinka moni vanhus olisi halunnut jo laitoshoitoon, muttei ole siihen päässyt, koska paikkaa ei ole löytynyt ja näin hän on tilastossa kotihoidon parissa.

Toisaalta ne eivät myöskään kerro sitä, miten hyvin tai huonosti kotihoidon palvelut pelaavat kotihoidon piirissä olevilla vanhuksilla. Oulunsalon palvelujohtaja on ehdottanut peräti kahden kotihoitajan palkkaamista yhtä vanhusta kohden. Toisen aamu- ja päivävuoroon sekä toisen iltavuoroon. Käytännössä tämä ratkaisu vaatii myös kolmanneksi lomittajan.

Ja kun Oulunsalossa jo lähitulevaisuudessa kolmin-nelinkertaistuvat apua tarvitsevat vanhukset, niin mistä noihinkin resursseihin eurot löytyisivät itsenäisessä Oulunsalossa?

Yhdistymisessä on katsottava pitkälle tulevaisuuteen ja ilman voimien kokoamista ei selvitä tulevaisuuden haasteista.

Rauno Holappa (kesk)

Juhani Nousiainen (kok.)

Anne Snellman (ps.)

Valmisteluryhmän oulunsalolaiset jäsenet