Ammattikasvatuksen varhaisvaihe

Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!

Ammattikoulutuksen juuret juontavat ammatti-kuntalaitokseen, joka hoiti ammattiin valmistamisen vuoteen 1842 asti, jolloin perustettiin "hantwerkki- ja fabriikkikoulut" eli teknilliset reaalikoulut. Sitä ennen oli jo perustettu yksityinen kauppakoulu 1838. Merenkulkualan koulutus lienee vanhinta ammattikoulutusta Ruotsi-Suomessa, jossa oli 1812 annettu asetus merikoulujen perustamisesta Helsinkiin ja Vaasaan. Suomen ensimmäinen ammattikoulu perustettiin Helsinkiin 1899. Tätä ajankohtaa voidaan pitää koulumaisen ammattiopetuksen alkuna, vaikka ammattiopetusta oli jo aiemmin annettukin ensin eurooppalaisen mallin mukaisesti ammattikuntien toimesta ja sitten ns. sunnun-taikouluissa. Aiemmin (1885) oli jo perustettu mm. käsityöläiskouluja ja ns. teknillisiä reaalikouluja, jotka sitten muuttuivat polyteknillisiksi kouluiksi ja opistoiksi (lopulta teknilliseksi korkeakouluksi). Ensimmäinen teknillinen opisto perustettiin Tampereelle 1912. Ensimmäinen kirkosta erillään oleva sairaanhoito-oppilaitos, Helsingin sairaanhoito-oppilaitos, perustettiin 1889. 1921 säädettiin yleinen oppivelvollisuus.

Ammattiopetuksen kehittyminen on kulkenut rinta rinnan teollistumisen ja muun työelämän kehityksen kanssa. Sitä mukaa kun ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet, koulutusta on uudistettu. Ensimmäinen teollisuuden oma ammattikoulu perustettiin 1914. Ammattioppilaitos-termi esiintyi ensimmäisen kerran lainsäädännössä laissa ammattioppilaitoksista vuodelta 1939. Sota-aika keskeytti virinneen kehityksen ja voidaan sanoa, että vasta sotien jälkeen ammattikoulutuslaitos alkoi voimallisesti kehittyä. Yhtenä sysäyksenä tälle on nähty mm. ammattitaitoisen työvoiman tarve sotakorvausteollisuuden käyttöön.

1900-luvun alussa koulujärjestelmämme oli kuvan mukainen. Tämä ammatillisen koulutuksen "umpiperiä" sisältävä rinnakkaiskoulujärjestelmä oli pääosin voimassa pitkään aina 1960-luvulle asti.

Ammattikasvatuskomitea havaitsi jo 1913 (Komiteanmietintö 1913:8), että ammattikoulun tehtävä käsittää myös kasvatuksellisen puolen. Komitean käsityksiin oli vaikuttanut voimakkaasti Amerikassa syntynyt kasvatusopillinen suunta, joka nimitti itseään progressiiviseksi. Sen pyrkimyksenä oli luoda uusi vapaampi ja oppilaskeskeisempi koulu. Tämän liikkeen alkuunpanija oli John Dewey (1859--1952).

Dewey kehitti mm. kuuluisan periaatteen tekemällä oppimisesta, learning by doing. Hänen ajastaan edellä ollutta ajatustaan kuvaa hyvin hänen sanomansa: Meidän on ajateltava puu- ja metallitöitä, kudontaa, ompelua ja ruoanlaittoa elin- ja oppimistapoina eikä erillisinä aineina.