Ammattikasvatus nykyisin

Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!

Kun keskiasteen uudistus oli kunnolla päässyt toteutukseen, opetusministeriö esitteli 13.2.1989 uuden kouluvisionsa. Ylioppilassuman ja muiden epäkohtien lisäksi uutta kouluvisiota perusteltiin yhteiskunnallisella muutoksella: tietoyhteiskunnassa tarvittaisiin enemmän korkea-asteisen koulutuksen saaneita asiantuntijoita. Tällä sekä ulkomaiden esimerkeillä perusteltiin ammattikorkeakoulujen tarvetta. Ammattikorkeakoulut olivat olleet jo kymmeniä vuosia Britanniassa (polytechnic) ja Saksassa (fachhochschule).

Ammatillisen koulutuksen kannalta merkittävä edistysaskel oli se, että ammatillisen perusasteen suorittanut saa yleisen korkeakouluopiskelukelpoisuuden, kuten lukiossa (ei toteutunut laajana ihan alussa). Tämä aiheutti luonnollisesti paineen myös toisen asteen koulutuksen tason nostoon, johon oppilaitoksia valmennettiin nuorisoasteen koulutuskokeilulla. Uudistettuun koulujärjestelmään siirryttiin kokeilujen kautta ja ammattikorkeakoulujärjestelmä vakinaistui vuonna 1996. Samalla hiottiin koulutuksen vaatimuksia yhdenmukaiseksi EU-maiden kanssa (mm. ECTS-pisteet = European Credit Transfer System). Nykyisin ammattikorkeakouluja on 29, mutta paineita niiden määrän supistamiseen on olemassa.

Myöhemmin (2005) ammattikorkeakoulu-järjestelmään lisättiin ylempi ammattikorkea-koulututkinto (ks. viereinen kuvio). Edelleenkin on käyty keskustelua eri korkeakouluissa suoritettujen tutkintojen rinnastettavuudesta. Keskustelun seurauksena ja osin yliopistolain-säädännön uudistamiseen liittyen 24.7.2009 ammattikorkeakoululakia muutettiin mm. niin, että vihdoin ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksella (24.7.2009/564). Tämä oli merkittävä muutos joka antaa ammattikorkea-kulututkintojen suorittaneille mahdollisuuden hakea virkoja ja tehtäviä, joissa edellytetään korkeakoulututkintoa tai ylempää korkeakoulututkintoa.

Tulevaisuuden koulussa nousevat esiin aiempaa enemmän osaamisalueet, jotka liittyvät työyhteisöön (kouluun) ja sen yhteistyöverkostoihin (muu yhteiskunta ja työn maailma). Liittyen oppimisen ja opetuksen uusiin käsityksiin yksilöpsykologisen tarkastelun sijalle on noussut kokonaisvaltainen koulutuksen kehittäminen, jossa korostuu yhteisöllisyys ja systeemisyys sekä autonomisten toimijoiden innovatiivisuus ja tietojen ja taitojen kollaboratiivinen kehittyminen.

Katso lisää oheisista artikkeleista (ĉ)