Kv-hankkeessa syntyneitä kompetenssikuvauksia voi käyttää monella eri tavalla. Kun aineisto on laadittu kansainvälisen yhteistyön tuloksena, mahdollistaa kuvaus osaamisten vertailun eri maissa. EU:n alueella pyritään koulutuksen harmonisointiin sekä eri tutkintojen ja tutkintovaatimusten vertailuun.

Kun koulumaailma on yhteiskunnan ohessa nopeassa muutoksessa, niin rehtorien/johtajien ja opettajien tehtävät ja työkuvat muuttuvat - niin myös asiantuntijuusvaatimukset. Luodut kuvaukset pyrkivät osoittamaan eri henkilöstöryhmien tehtäväkenttiä ja niihin liittyviä osaamisvaatimuksia. Kuvaukset mahdollistavat eri organisaatioissa koulutuksen suunnittelu- ja toteutustasoilla laajan ja kansainvälisen keskustelun mm. täydennyskoulutusvaatimuksista

Mikä on ammattitaitokilpailujen tarkoitus?

Miten ammatttitaitokilpailuja aiotaan kehittää?

Ammattitaitokilpailujen "filosofiaa".

(oma osuuteni julkaisussa)

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. Globaalit muutokset heijastuvat kaikkialle. Muutokset ovat teknologisia, sosiaalisia ja psykologisia. Työ on oleellinen osa ihmisen toimintaa. Työn muutos muuttaa ammatteja ja ihmisen identiteettiä. Muutos on syvällinen ja myös työn arvoja koskevaa. Mitä on ammatillinen kasvu ja uudet työkulttuurit? Kuinka ammatillinen koulutus uudistuu rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan? Kuinka kestävästi sovitetaan yhteen yksilölliset tarpeet ja työelämän uudet vaateet? Mitä ovat uudet taitovaatimukset? Millainen on uuden ajan ammattikasvatus ja – koulutus? Mikä on uuden median ja aitojen oppimisympäristöjen rooli oppimisessa? Millaista oppimiskulttuuria kohti olemme kulkemassa?

Seppo Helakorpi: KOULUTUKSEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI.Työkaluja osaamisen johtamiseen

HAMK. Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 4/2006. Hämeenlinna.

Viime aikoina on kiihtynyt keskustelu osaamisesta, sen arvioinnista ja osaamisen johtamisesta. Työyhteisöjen kehittäminen sekä siihen liittyen osaaminen ja osaamisen johtaminen ovat keskeisiä teemoja tämän päivän organisaatioissa ja siten myös ammatillisen koulutuksen fokuksessa kaikilla aloilla ja tasoilla. Osaamisen arvioinnille ja siinä tarvittavalle mittaristolle on siis olemassa ”sosiaalinen tilaus”.

On syytä korostaa, että tällainen arviointi on luonteeltaan kehittävää eikä suinkaan voi antaa mitään absoluutista totuutta osaamisesta. Mittaristo ja sen tausta-aineisto antavat hyviä välineitä henkilöstön osaamisen kehittämiseen, oppilaitosten opetussuunnitelmatyön perustan pohdintaan (ydinainesanalyysiin) ja henkilökohtaisen osaamisen analyysiin ja hops-keskusteluun. Tästä on hyötyä myös työtehtävien ja osaamisen analyysiin ja arviointiin etenkin työssäoppimisen ja näyttötutkintojen yhteydessä.

Lyhyt esittely:

Osaaminen on tämän päivän kuuma käsite. Se ei liity yksinomaan yksilöön vaan myös tiimeihin, organisaatioihin ja jopa koko yhteiskuntaan. Osaamisen perustana ovat taidot – työelämässä ammattitaidot. Tietoyhteiskunnassa osaaminen on jatkuvasti kehittyvää, osa ammateista jopa kuolee ja syntyy uusia.

Taitoja on monenlaisia. Varmaankin useimmille ensimmäisenä tulee mieleen motoriset taidot, lähinnä käsillä tekemiseen liittyen. Taidot voivat olla myös kognitiivisia (esim. ajatteluun tai luovuuteen liittyviä) tai sosiaalisiataitoja. Taidot liittyvät lahjakkuuteen, joka muotoutuu perimän (geenien välityksellä) vaikutuksesta ja kulttuurisen ympäristön kehittäminä (meemien välityksellä).

Toimintaympäristöllä on varsin keskeinen rooli siinä, miten yksilön kyvykkyys pääsee esille niin omaan kuin yhteiseen käyttöön. Kun yksilön taidot eivät useinkaan riitä monimutkaistuvien ongelmien ja tehtävien hoitamiseen, nykyisin on korostettu yhteistä osaamista tai kollektiivisesta älykkyydestä. - Puhutaan käytännön yhteisöistä, joissa jaetulla osaamisella on keskeinen rooli.