Ammattikasvatus


Tämän aiheen alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!


Ammattikasvatuksen käsitteestä

Ammattikasvatus käsitteenä ja tieteenalana on vielä lopullisesti jäsentymätön. Ammattikasvatus‑termiä käytetään eri yhteyksissä erisisältöisenä. Toisinaan käytetään ammattikasvatusta synonyyminä ammattikoulutukselle. Tässä tarkastelussa ammattikoulutus ymmärretään koulutusinstituutioissa tapahtuvaksi, kun ammattikasvatus on laajempi käsite kattaen kaikenlaisen ammattiin kasvamisen niin kouluissa kuin myös mm. työpaikoilla. Tiettävästi ensimmäisen kerran ammattikasvatus esiintyy virallisessa asiakirjassa ammattikasvatuskomitean nimessä vuodelta 1913. (Ks. Helakorpi 1992 ja Tuominen-Wihersaari 2006)

Ammattikasvatukseen voidaan lukea paitsi tuotantoon ja palveluihin suoranaisesti liittyvät asiat, niin myös laajemmin yhteiskuntaan ja sosiaalistumiseen kuuluvat kysymykset ja yksilön omista tarpeista kumpuavat sivistystavoitteet (itsensä kehittäminen) sekä luontoon liittyvät asiat, kuten kestävän kehityksen problematiikka. Nykyaikainen ammattikasvatus ei siis lähde lyhytjänteisistä hyötytavoitteista vaan tarkastelee ammatillisuutta osana yksilön, yhteiskunnan, työyhteisöjen ja luonnon kehitystä.

Henkiset, sosiaaliset, aineelliset ja ympäristöarvot ovat ammattisivistyksen arvolähtökohdat, joiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan esittää viereisellä kuviolla.

Lähdeviittaukset löytyvät teoksista:

Innovatiivinen tiimi- ja verkostokoulu, Tammi. Kohtiverkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta, HAM/Ammatillinen opettajakorkeakoulu julkaisu 9/2005. Postmoderni Ammattikasvatus-haasteena ubiikkiyhteiskunta. HAM/Ammatillinen opettajakorkeakoulu julkaisu 1/2008.

Näitä sivuja saa vapaasti lainata hyvää tapaa noudattaen eli lähde ilmoittaen.