Laadun-
hallinta

Laadunhallinnan periaatteet

Laadunhallinnalla varmistetaan oppilaitoksen perustehtävän laadukas toteuminen. Selkeä ja tarkoituksenmukainen laadunhallintaprosessi tuo järjestystä oppilaitoksen työhön. Se auttaa määrittelemään laadun kannalta olennaisia toteutettavia toimenpiteitä ja arvioitavia asioita. Laadunhallinnan perusperiaatteita koulutuksessa ovat mm. opiskelijalähtöisyys, toimiva johtajuus, ihmisten osallisuus, prosessimaisuus sekä näyttöön ja tietoon perustuva päätöksenteko.

Suomalaisessa laatuajattelussa painottuu usein jatkuva parantaminen. Nettikoulutuksissa halutaan koko ajan kehittää toimintaa vastaamaan koulutusten perustehtävän toteutumista sekä opiskelijan ja oppimisen tarpeita. Oppimisympäristö, oppimateriaalit tai opetus ja ohjaus eivät tule koskaan valmiiksi, vaan toiminta muuttuu prosessimaisesti koko ajan suhteessa toimintaympäristön muutokseen, uuteen tietoon sekä opiskelijoilta ja henkilöstöltä kerättyyn näyttöön. Perusteltu ja tietoon perustuva muutos ja kehittäminen on välttämätöntä yhteiskunnan ja myös suomalaisen koulutusjärjestelmän muuttuessa globaalien ja paikallisten ilmiöiden, kuten ilmastokriisin sekä digitalisaation kehittymisen, vaikutuksesta. (ks. OKM:n julkaisuja 2022:43, 13.)

Suomalaisen laatuajattelun nähdään pohjautuvan pitkälti osallistavalle toimintakulttuurille ja selkeän johtamisjärjestelmän mahdollistamalle osallisuudelle (ks. OKM:n julkaisuja 2022: 43, 10). Koska laadukas koulutus edellyttää hyvää ja osallistavaa johtamista sekä aktiivisia ja osallistuvia työntekijöitä, myöskään nettikoulutusten tavoitteita ei saada edistettyä ilman selkeästi ja osallistavasti johdettua työntekijöiden välistä yhteistyötä. 

Laadunhallinta nettikoulutuksissa

Laadunhallinta on selkeä kokonaisuus, jolla on tavoitteet, päämäärät ja aikataulu. Nettikoulutusten laadunhallinta on prosessien ja käytäntöjen kokonaisuus, jolla varmistetaan ja edistetään opetuksen, ohjauksen ja oppimisen sekö oppimateriaalien, oppimisympäristöjen ja oppilaitos- ja sidosryhmäyhteistyön laatua. 

Laadunhallintaa toteutetaan systemaattisesti, mikä tarkoittaa laadunhallintajärjestelmien laatimista, kehittämistä ja arviointia. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnitelmallisesti etenevää oppilaitostyötä, jonka toimintojen suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. 

Nettikoulutusten laatu koostuu monista osatekijöistä ja siihen vaikuttaa useiden tiimien ja eri ammattiryhmien tekemä työ. Laatukäsikirja käsittelee sekä Nettilukion että Nettiperuskoulun yhteisiä laatulupauksia, mutta meitä yhdistävien ja yhteisesti tärkeäksi katsottujen tekijöiden lisäksi arjen työssä huomioidaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaitosten omat painopisteet ja toiminnan erot. 

Nettilukion laadunhallinnassa esimerkiksi

• Vuosikello (sisäiseen käyttöön) auttaa rytmittämään lukuvuoden oppilaitostoimintaa ja ohjaa samalla laadunhallinnan prosesseja.

• Lukiokoulutuksen laatustrategia viitoittaa Nettilukion laatutyön kehittämistä (oma osio Laatukäsikirjassa).

Laatulupaukset

Nettikoulutusten käytännön laatutyö perustuu yhdessä sovittuihin laatulupauksiin, joiden toteutumista seurataan ja joita päivitetään riittävän usein. Jokainen uusi nettikoulutuksissa työskentelevä tutustuu näihin laatulupauksiin työt aloittaessaan. 

Nettilukion ja Nettiperuskoulun laatulupaukset on jaettu eri toimintojen mukaan opetuksen ja ohjauksen, oppimateriaalin, oppimisympäristöjen, johtamisen, tiimityön ja kehittämistyön laatulupauksiin. 

Laadunarviointi

Nettikoulutuksissa laadun arvioinnin tukena käytetään erilaisia työskentelymenetelmiä. Laadun arvioinnin työskentelyissä hyödynnetään mm. seuraavia työskentelypohjia:

• Laatulupausten toteutumista arvioidaan niin yksittäisen työntekijän itsearviointina kuin pienryhmäarvioinnin keinoin. Pienryhmäarviointien tulokset vedetään yhteen ja määritellään mahdolliset jatkotoimet kehittämiskohteiden osalta. Onnistumiset käsitellään myös yhteisesti. 

• Osaamiskuvauksia käytetään itsearvioinnin tukimateriaalina hahmottamaan aihekohtaisia kehittymistarpeita liittyen esimerkiksi lukuvuoden kehittämistehtäviin. Osaamiskuvauksia päivitetään laatukäsikirjaan laatutyön edetessä.

• SWOT-analyysimallia voidaan hyödyntää niin itse-, ryhmä- kuin asiatason arvioinnin tukena.

• PDCA-malli yksittäisten laatulupausten tai aiheiden suunnitteluun ja arvioimiseen.

• Arvokello: työn arvopohja ja merkityksellisyys laatutyön perustana. Linkki Arvokello-työskentelyyn.

Laatutyön itsearvioinnin checklistit löytyvät laatulupausten yhteydestä. Muita laadunarviointiin käytettäviä kyselyitä, datanseurantaa ja palautteita löytyy sivulta Laadun indikaattorit.

Lataa työskentelypohjia oman organisaatiosi käyttöön:

• Laatulupausten pienryhmäarviointi

• Swot-analyysi

• Arvokello-työskentely

• Psykologisen turvallisuuden pienryhmätyöskentely (tulee myöhemmin)

Laadunseuranta ja kehittäminen

Laadukasta koulutusta indikoivat monet eri tekijät aina kansallisista selvityksistä ja mittauksista sisäisiin indikaattoreihin ja kerättyyn palautteeseen. Seurannassa tarkastellaan laatua sekä määrällisen että laadullisen tiedon perusteella ja huomioidaan, että yksittäiset datalähteet eivät voi kuvata koko oppilaitoksen toiminnan laatua, vaan kokonaiskuva merkitsee.

Laadun kehittäminen perustuu mm. 

• kansallisiin linjauksiin, 

• vallitseviin kansallisiin ja kansainvälisiin trendeihin, 

• ajankohtaisiin tutkimuksiin, 

• laadunseurannassa hankittuun tietoon ja 

• yhteiseen keskusteluun. 

Kehittämistarpeisiin pyritään vastaamaan systemaattisesti ja ne huomioidaan yhteisten tapaamisten lisäksi laajemmassa kuvassa kuten lukuvuosisuunnittelussa ja hanke- ja kehittämistoiminnassa. Laadun kehittämisessä on tärkeä tunnistaa myös toimivat käytänteet ja organisaation vahvuudet.

Tietoa käsitellään mahdollisimman paljon yhteisesti. Olennaista on, että hallinnon lisäksi muu henkilöstö ja opiskelijat ovat myös tietoisia kerätystä tiedosta ja pääsevät tutustumaan siihen rauhassa ja käymään keskustelua siitä, mitä tieto meille kertoo ja miten se mahdollisesti toimintaan vaikuttaa. Yhteinen tiedon tarkastelu ja reflektointi mahdollistaa myös kokemustiedon hyödyntämisen osana laatutyötä: henkilöt, joita tieto koskee (opiskelijat, henkilöstö), pääsevät tuomaan kerätyn tiedon rinnalle omia havaintojaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. 

Osio: Laatutyö (siirry sisällöissä)