Kansallinen
laatu-
strategia
2030

Lukiokoulutuksen laadunhallintaa kehitetään valtakunnallisesti. Työtä ohjaa kansallinen Lukiokoulutuksen laatustrategia (OKM:n julkaisuja 2022:43). Laatustrategia määrittelee raamit ja suuntaviivat lukiokoulutuksen laadunhallinnalle ja laatutyön johtamiselle.

Lukiokoulutuksen laadun lähtökohtana on vahvistaa lukiokoulutuksen perustehtävää, eli taata jokaiselle opiskelijalla laaja-alainen yleissivitys. Laatustrategiassa määriteltyjä lukiokoulutuksen laatua kuvaavia laatutekijöitä ovat 

• laadukas oppiminen, 

• hyvinvointi ja osallisuus, 

• kehittyvä toimintakulttuuri ja 

• lukiokoulutuksen saavutettavuus. 

Laatutekijät liittyvät toiminnan rakenteisiin, prosesseihin tai tuloksiin ja niiden toteutumista voidaan arvioida kansallisella, paikallisella ja oppilaitoksen tasolla. Laatutekijöiden toteutuminen edellyttää toimivia rakenteita ja hyvää johtamista.

Laatutekijät

Alla olevat laatutekijöiden kuvaukset on poimittu suoraan kansallisesta laatustrategiasta. Koko kuvauksiin pääsee tutustumaan laatustrategian sivuilla 19–25.

Laadukas oppiminen (s. 19-21)

• Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta.

• Korkeatasoinen opetus ja monipuoliset oppimisympäristöt edistävät opiskelumotivaatiota ja oppimista.

• Lukion arviointikäytänteet tukevat ja ohjaavat oppimista. Arvioinnissa hyödynnetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

• Opiskelijalla on oikeus saada erityisopetusta ja muuta tukea oppimiseensa yksilöllisten tarpeidensa mukaan.

• Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi.

• Ohjauksen avulla opiskelija oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta.

• Lukiokoulutuksen tulee tarjota mahdollisuudet yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin. 

Hyvinvointi ja osallisuus (s. 21-22)

• Opiskelijan hyvinvointi muodostaa perustan oppimiselle ja itsensä tavoitteelliselle kehittämiselle.

• Lukiokoulutuksessa hyvinvointia vahvistetaan sekä yhteisöllisillä että yksilöllisillä prosesseilla.

• Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennalta ehkäisevää toimintaa, joka kuuluu kaikille oppilaitoksen toimijoille.

• Opiskelijan hyvinvointia tukee opiskeluhuollon lisäksi oikea-aikainen ja opiskelijan tarpeisiin vastaava ohjaus ja oppimisen tuki. 

• Osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistavat osaltaan yksilön ja yhteisön hyvinvointia.

• Lukion toiminta perustuu opiskelijalähtöisyyteen, ja se vahvistaa kaikkien opiskelijoiden aktiivisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

• Henkilöstö luo edellytykset opiskelijakunnan toiminnalle ja tukee sen toimintaa.

• Lukioyhteisö huolehtii myös henkilöstön monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä työnantajan työhyvinvointistrategian tai kehittämissuunnitelman mukaisesti henkilöstön hyvinvoinnista.

Kehittyvä toimintakulttuuri (s. 22-24)

• Toimintakulttuurissa konkretisoituvat opetussuunnitelman eri alueet ja se sisältää oppilaitoksen toimintaan heijastuvia tiedostettuja ja tiedostamattomia tekijöitä.

• Lukiokoulutuksen laadun kehittäminen perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietoperustaan ja tiedolla johtamiseen. 

• Verkostoituva ja yhteistyöhön perustuva lukiokoulutus edellyttää keskeisten sidosryhmien ja kumppanuuksien tunnistamista, yhteistyön tavoitteiden määrittämistä, yhteistyön organisoimista sekä toimintamallien ja vastuiden kuvaamista.

• Lukio on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.

• Lukiossa edistetään kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisen toimintakulttuurin tunnustamista ja tunnistamista.

• Koulutuksen järjestäjä huolehtii tiedolla johtamisen ja tietoperustaisen kehittämisen toimintakulttuurin edistämisestä organisaatiossa ja varmistaa henkilöstön tarvittavan osaamisen.

• Lukion toimintakulttuuri vahvistaa myönteistä asennetta oppimiseen, mikä luo perustan elinikäiselle oppimiselle ja osaamisen jatkuvalle uudistamiselle. 

• Osaamisen ja laatukulttuurin johtaminen on tavoitteellista, sen vastuut on määritelty ja siinä hyödynnetään yhteistyötä ja digitaalisuutta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lukiokoulutuksen saavutettavuus (s. 24-25)

• Koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vahvistetaan lukiokoulutuksen saavutettavuuden laaja-alaisella tarkastelulla.

• Lukiokoulutuksen prosessit ja käytänteet vahvistavat koulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikkien lukioissa toimivien osalta.

• Koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja digitaalisuuden hyödyntäminen vastaavat lukiokoulutuksen alueellisen saatavuuden haasteisiin.

Laatutekijät meillä

Alle on kuvattu esimerkinomaisesti, miten eri laatutekijät toteutuvat meillä. Seuraavan osion laatulupauksissa ja käytännön kuvauksissa on kuvattu tarkemmat laatukriteerit ja toimenpiteet, joilla laatutekijöiden mukaista toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään.