Tehtäviä ja vinkkejä äännekarttojen hyödyntämiseen

Tutki kielen äänteitä

• Millaisia vokaaleja kielessä on? Entä konsonantteja?

• Kuuntele näytteitä kielen sanoista ja fraaseista. Mitä äänteitä tunnistit?

• Pyydä kieltä osaavaa ääntämään kartan äänteitä ja ilmauksia, joissa ne esiintyvät.

• Voit myös kuunnella äänteitä verkossa vapaasti saatavilla olevista äännekartoista. Kuunneltavia äännekarttoja on esimerkiksi seuraavissa verkkolähteissä: Interactive IPA Chart (www.ipachart.com/) ja IPA Chart With Sounds (www.internationalphoneticalphabet.org/ipa-sounds/ipa-chart-with-sounds/).

• Millaista tietoa äännekartta tarjoaa tietyn äänteen ääntymäpaikasta ja -tavasta? Esimerkiksi: Missä suuontelon osiossa tietty konsonantti ääntyy? Virtaako ilmavirta vapaasti? Jos ei, miten ilmavirran kulkua estetään? Tapahtuuko äännettäessä jotain näkyvää tai tuntuvaa? Millaisessa muodossa huulet ovat tiettyä vokaalia äännettäessä? Mitä muuta tietoa kartta antaa vokaaleista?

• Syvennä edellistä tehtävää: Miten havaittua tietoa voisi hyödyntää uuden kielen opiskelussa/opettamisessa? Miten uusia äänteitä, kuten suomen vokaalia y tai äng-äännettä (eli suomen konsonanttifoneemia /ŋ/) voi harjoitella?

Vertaile eri kielten äänteitä

• Valitse jonkin itsellesi uuden kielen äännekartta. Millaisia vokaaleja/konsonantteja kielessä on? Onko niitä enemmän vai vähemmän kuin suomen kielessä? Entä miten äänteistö poikkeaa suomen kielestä laadultaan? Löytyy esimerkiksi sekä soinnillisia että soinnittomia klusiileja /k/ – /g/, /p/ – /b/, /t/ – /d/? Löytyykö sekä takainen (/o/) että etinen (/ö/) pyöreä ja suppea vokaali?

• Syvennä edellistä tehtävää: Pohdi äännejärjestelmien erojen merkitystä eri lähtökieltä puhuvien kielenoppijoiden kannalta. Mitkä suomen äänteet voivat olla oppijalle uusia?

• Vaatii kielen kuulemista ja sanojen merkityserojen hahmottamista, jotta voi alkaa kuulla uuden kielen merkitystä erottavia äänteitä. Miten kielenoppija saattaa aluksi kuulla sellaiset suomen kielen äänteet, joita ei esiinny lähtökielessä?

Syvennä

• Tutustukaa yhdessä eri kielten prosodisiin piirteisiin joko ryhmäläisten osaamien kielten tai lisälähteiden avulla.

• Millainen tehtävä lyhyellä ja pitkällä äännekestolla on kielessä?

• Miten painollisuus (intensiteetti) ilmenee? Miten sanapainon paikka määrittyy?

• Onko sanansisäisellä sävelkululla kielessä merkitystä erottava tehtävä – eli onko kyseessä toonikieli? Entä mikä tehtävä on intonaatiolla?

• Mitä merkitystä suomen (tai jonkin muun) kielen ääntämisellä on ymmärtämisen kannalta? Miten ääntämistä voi harjoitella? Entä opettaa?

• Millaiset asiat auttavat paikkaamaan ääntämisen haasteita? Miten kuulija voi tukea puhujaa?
  

Suullisen kielitaidon oppimisen ja opettamisen kysymyksiin voit perehtyä tarkemmin esimerkiksi tutustumalla Elina Tergujeffin ja Maria Kautosen toimittamaan kirjaan Suullinen kielitaito – Opi, opeta, arvioi (Otava 2019). Kirjassa eritellään suulliseen kielitaitoon vaikuttavia tekijöitä ja esitellään suullisen kielitaidon opetuksen käytänteitä sekä arviointia. Ilmainen verkkomateriaali Monikielisen oppijan matkassa tarjoaa apua kielitaidon kehittämiseen tilanteisen kielitaidon ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tässä osiossa keskitytään suulliseen kielitaitoon: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitaidon-kehitys-ja-arviointi/osallistumisen-ja-vuorovaikutustaidot/ . Materiaalissa Eija Aalto, Sanna Mustonen, Marjaana Järvenoja sekä Johanna Saario (2019) käsittelevät monikielisen oppijan kouluarjen ja identiteetin tukemista, ja kielitietoista pedagogiikkaa lähestytään myös tiedonalojen kielen oppimisen näkökulmasta. Suomen kielen ääntämisen harjoituksia löydät esimerkiksi Sirkku Latomaan ja Eila Hämäläisen koostamasta oppikirjasta Mitä kuuluu? (Finn Lectura 2008).