Kelloradio päräyttää ilmoille Kaija Koota kello 6.20. Painan refleksinomaisesti torkkupainiketta ja varaan itselleni ja vierusmiehelle vielä seitsemän minuutin herättelyunet. Torkun jälkeen kurkkaan kännystä somet, Wilman ja Teamsin. Hiljainen yö niillä rintamilla. Kirkasvalolampun lempeässä (!) valossa nautin kevyen aamupalan ja Keskisuomalaisen. Poimin yleisönosastolta osuvan tekstin kaseille. Saksin sen irti ja toivon, ettei lehteen jäävä aukko pilaa puolison lukukokemusta.
Pakkaan repun ja totean läppärin kylkeen liimatun keltaisen to do -listan olevan melkoisen pitkä. Tärkeää olisi tänään käydä Sap-järjestelmässä tekemässä matkapyyntö MOD3-koulutukseen Turkuun ja kehitellä sijaiselle ohjeet poissaolon ajaksi. Parin seiskaluokkalaisen eriytetyt lukemisjärjestelyt odottavat hoitamistaan. Heidän nimikirjaimensa muistiliistalla vaativat pikaisia toimenpiteitä ja yhteydenottoa erityisopeen.
Matkaan siis! Lampsin sateisenharmaan Harjun kuvetta kymmenisen minuuttia ja olen perillä. Huikkaan väsyneeniloiset huomenet jokaiselle vastaatulijalle ja suuntaan kopiokoneelle. Harkalla on kansanperinnetunti seiskoille, ja olen luvannut tuoda tullessani hänen kehittelemänsä lautapelipohjat. Työhuoneelta haemme vielä yhdessä Antero Vipuset ja tulitikut. Tiedossa on siis perinneleikkejä ja -kisailuja. Pädeille ei ole käyttöä! Tunti on ryhmäkuuntelutunti, joten väkeä on kuin Jyskän pysäkillä. Jokaiselle perinnepisteelle riittää siis myös aikuisia seiskoille kaveriksi. Tunnelma on lämminhenkinen!
Välitunnilla vaihdamme paikalla olleiden kanssa lyhyet fiiliskuulumiset ja ohjaan heidät vapaaseen tilaan jatkamaan keskustelua OKL:n ohjaavan lehtorin kanssa. Itse jatkan päivää abien kirjoitustaidon kertausopintojakson merkeissä. Palautamme mieliin, miten toimitaan, jos yo-kokeessa on aineistona kaunokirjallinen teksti, esimerkiksi novelli.
Ennen ruokailemaan kipittämistä päivitän Wimaan poissaolot ja plussat. Viesteihin ei tässä vaiheessa kannata alkaa vastata, että ehtii syödä. Ruokalassa on mukava puheensorina, ja saan vaihdettua kuulumiset useammankin kollegan kanssa. Toki pitää muistaa haarukoida ripeästi, koska seuraava tunti on jo parin viisariniskun takana…
Kaseilla on aiheena rikoskirjallisuus.Tunti on vallan mainio: harkka on saanut genrekirjallisuusjaksollaan vuorovaikutuksen toimimaan. Iloitsen siitä, että hän on panostanut oppilaantuntemukseen ja miettinyt tehtävät ja työtavat oppilaslähtöisesti. Minä saan siis jälkiruuaksi nauttia ohjaukseni hedelmistä.
Päivä on kääntynyt iltapäivään. Lompsimme kasien tunnin jälkeen kakkoskerrokseen opehuoneen takaosaan käymään teemakeskustelua, jonka aiheena on omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Jokainen saa pohtia niitä syksyn harjoittelukokemusten valossa. Jaan jokaiselle A3-kokoisen nelikentän, johon he saavat sijoitella esim. oppiaineen sisältöihin tai työn suunnitteluun liittyviä osatekijöitä. Harjoitus vaikuttaa harjoittelijoista motivoivalta, ja työskentelyn ääreltä kumpuaa oivaltavia puheenvuoroja esimerkiksi arvioinnin haasteista.
Kello käy kolmea, kun huikkaan heipat harkoille ja siirryn työpöydän ääreen. Avaan Wilman ja hoidan postittelut erityisopelle ja parille huoltajalle. Sap-ilmoitus hoituu Wilman vanavedessä. Teams on laulanut kovasti, ja vastaan niihin viesteihin, joihin minulta tarttumista oletetaan. Huomaan, että harjoittelija on palauttanut seuraavan tuntinsa suunnitelman ja materiaalit Classroomiin. Vähän jo hapottaa, mutta päätän lukea ne ja lyhyesti kommentoida niitä tässä kohtaa. Pääsemme sitten huomisen palaverissa helpommalla. Onneksi suunnitelmat vaikuttavat varsin toimivilta.
Käpyttelen nyt jo taas hämärtyneen Harjun kuvetta kohti kotia. Haukkaan vähän välipalaa ja päätän, että syön tuhdimmin vasta sitten, kun olemme miehen kanssa käyneet pienellä hölkkälenkillä. Leipää mutustellessani katson läpi huomisen ohjelman ja lataan Classroomiin tarvittavat materiaalit. Abien esseet odottavat arvioijaansa, mutta jääkööt nyt vartomaan. Onhan päivä vielä huomennakin…
Päivi Soininen