Esimerkkejä retorisista keinoista

1. Sananvalinta

• Asiat määritellään omaan tarkoitukseen sopivalla tavalla (esim. sanavalinnalla).

• Esimerkiksi yleisönosastokirjoituksen otsikossa: Kaukaloväkivalta pilaa urheilun.

a) Vaikuttavat substantiivit

sisällissota, vapaussota, punakapina, veljessot

- Arvoväritteiset sanat vetoavat vahvasti tunteisiin.

- Sanoihin liittyviä miellemerkityksiä kutsutaan konnotaatioiksi.

koti, isänmaa, vapaus, rauha, orjuus, terrorismi

- Kiertoilmausten eli eufemismien käyttö:

köyhäinapu = toimeentulotuki

kuolla = nukkua pois, lähteä viimeiselle matkalle

työntekijöiden irtisanominen = työtehtävien uudelleenjärjestely

liikuntavammainen = liikuntarajoitteinen

- Myönteisesti värittyneet abstraktit sanat

vapaus, demokratia, onni, oikeus

b) Kantaa ottavat adjektiivit

- Osa adjektiiveista on neutraaleja:

pitkä, soikea, konkreettinen

- Monet adjektiivit ottavat kantaa:

kaunis, ruma, typerä, kiltti

Talous on vakaalla pohjalla eikä perustu huteriin päätöksiin.

c) Tarkoitushakuiset verbit

- Verbit voivat olla neutraaleja tai kertovat suhtautumisesta:
Neutraali: puhua, sanoa, kertoa, esittää, ilmaista, keskustella

Kertovat suhtautumisesta: väittää, inttää, kiistellä, kinastella

- Myös aktiivin/passiivin ja verbien modusten avulla voidaan ottaa kantaa: Murhien takana lienee ollut / on ollut joukko ääriliikkeen edustajia.

2. Toisto

a) Sanatoisto

VAROITUS: Toistoa on vaikea käyttää. Sitä ei kannata käyttää kirjoitelmissa!
Esim. Yritin ja yritin.

b) Lauseen alun toisto

Emme halua antaa mitään omastamme. Emme halua nähdä kärsivää

lasta. Emme halua kohdata huonoa omaatuntoa. Itse asiassa: emme halua kohdata itseämme.

3. Kolmiportainen luettelo

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo

Automatkat, kesäleirit ja mökkilomat ovat lapsuuteni muistoja.

4. Liioittelu ja kärjistys

Käytetään erityisesti voimakkaasti kantaa ottavissa teksteissä.

Elämä on hiuskarvan varassa.

Minulle ei koskaan tapahdu mitään.

Kuolen tämän työmäärän alle.

Toimii myös ironian apukeinona: Vain älykkyyteni ylittää vaatimattomuuteni.

5. Liioittelu

Voimakkaasti liioitteleva ilmaus, jossa kohde kuvataan väärässä

mittasuhteessa: Satsaan tähän projektiin 110-prosenttisesti.

6. Superlatiivit ja vahvistussanat

Vuoden odotetuin ale on nyt täällä!

Supertarjous

Täällä ei tapahdu ikinä mitään.

Suomen kielen opiskelu on todella mielenkiintoista. Se on koko lukion

hyödyllisin aine.

7. Tarkat luvut

Määrän ilmaiseminen etenkin tarkkojen lukujen avulla antaa tekstille objektiivisuuden ja tieteellisyyden leiman.

Kyselyyn osallistui 3561 vastaajaa.

8. Vaihtoehtojen pois sulkeminen

Vahvistaa ilmaisua ja käyttää hyväksi sanojen voimaa (vaihtoehdottomuus)

aina, ei koskaan, ainoa, ehdottomasti, ei ole muuta mahdollisuutta, tosiasiahan on, ...

9. Kielikuvat

Kielikuvat opiskellaan tarkemmin S23-kurssilla kaunokirjallisuuden yhteydessä, mutta kielikuvia käytetään paljon myös vaikuttamaan pyrkivissä teksteissä, esimerkiksi mainoksissa.

a) Vertaus

Asioiden rinnastaminen kuin-sanaa käyttäen

Hän on vahva kuin härkä.

Elämä on kuin silkkiä vain.

b) Metafora

Perustuu asioiden samankaltaisuuteen, mutta ei käytetä kuin-sanaa.

Hän on vahva härkä.

Elämä on matka.

Politiikka on peliä.

c) Elollistaminen, personifikaatio / personifiointi

Elottoman rinnastaminen elolliseen

Teksti kyllästyttää lukijan hengiltä.

Markkinavoimat hermostuvat.

d) Metonymia

Perustuu asioiden yhteenkuuluvuuteen ja jo ennalta olemassa olevaan tietoon, tutun yhteyden perusteella

Kuunnellaanko Sibeliusta? ( = Sibeliuksen musiikkia)

Haluaisin päästä jo oman katon alle. (= Haluaisin oman asunnon.)

f) Synestesia

Kielikuva, joka yhdistää toisiinsa eri aisteihin liittyviä seikkoja

Huomenna valo jäätyy äänettömäksi.

10. Retorinen kysymys

Kysymykseen ei odoteta vastausta

Voiko tämän parempaa enää olla?

Kuka uskaltaisi vastustaa enemmistön kantaa?

11. Polarisointi eli vastakohta-asettelu (antiteesi)

Kaksi vastakkaista asiaa tai ajatusta asetetaan rinnakkain

me–ne, naiset–miehet, nuoret-vanhat, ennen-nykyään, yö-päivä

Suomalaisten sanotaan kyllä selviytyvän huonoina aikoina, mutta hyvien kanssa tulee aina vaikeuksia.

12. Ironia

Epäsuora iva, joka rakentuu sanotun ja puhujan todellisten tarkoitusperien ristiriidalle: puutteet esitetään avuina, moite kehuna jne.

Oletpa aurinkoisella tuulella! (vihaiselle puhekumppanille)

Opintotuella pärjää hyvin - jouluun asti.

13. Paradoksi

Rinnastaa keskenään ristiriitaiset asiat

Vain särkynyt voi tulla ehjäksi. (Elmer Diktonius)

14. Sanaleikki

Esimerkki?

15. Alku- ja loppusointu

a) Alkusointu

Ota omaksesi!

Koneiden kolke ja moottorien mätke kuuluivat kauas.

b) Loppusointu eli riimi

Tule meille vaan, meillä leivotaan.

16. Intertekstuaalisuus

• Viittaukset muihin, yleisesti tunnettuihin teksteihin. Tekstien välisen yhteyden havaitseminen avaa koko tekstin merkityksen.

Naapurin pojat ne temmeltävät kuin seitsemän veljestä vailla huolen häivää. (viittaus Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen")

• Alluusiot eli muunnelmat voivat olla esim. lainatut juonirakennelmat, teemat, tyylit tai jopa henkilöhahmojen nimet.

17. Sitaatti ja tunnettu sanonta

Tulin, näin, voitin.

Elämä on ihmisen parasta aikaa.

18. Puhuttelu

Sanottava kohdistetaan tietylle henkilölle tai olennolle, myös esineelle tai asialle

Tämä asia koskee teitä kaikkia, hyvät lukiolaiset.

Hyvä Maija, olet ehkä jo voittanut timanttisormuksen!

Miettikää toki, hyvät vanhemmat, missä lapsenne viettävät perjantai-iltaa.

20. Sanajärjestys, virkerakenteet, aikamuodot ja modukset

• Sanajärjestys: pää- ja sivulauseen järjestys tai partikkelin paikka vaikuttavat olennaisesti merkitykseen

• Virkerakenteet: paljastavat kirjoittajan suhtautumisen asiasisältöön, varsinkin lausetyyppien poikkeava käyttö

• Aikamuodot: mennyt aika, nykyisyys, tulevaisuus

• Modukset:

Käy kaupassa! (imperatiivi: käsky, pakko, voima)

Kävisitkö kaupassa? (konditionaali: pyyntö, ehdotus)