Kirjallisuus

1. Tehtävä: Tietokirjallisuus (= fakta)

Tutustu tietokirjallisuuden lajeihin: Suomen tietokirjailijoiden nettisivuilla.

a. Mitkä lajeista ovat sinulle tutuimpia? Entä vieraimpia?

b. Minkä tietokirjan olet lukenut viimeksi? Mihin lajiin se kuuluu?

c. Missä tilanteissa voisit tarvita kutakin tietokirjallisuuden lajia?

2. Tehtävä: Kaunokirjallisuus (= fiktio)

Keskustelkaa ryhmissä kirjallisuuden vaikutusmahdollisuuksista. Tiivistäkää keskustelun lopuksi ryhmän yhteinen näkemys muutaman virkkeen mittaiseksi vastaukseksi. Valitkaa seuraavista yksi kohta:

a. Ketkä fiktiiviset henkilöt ja mitkä teokset ovat vaikuttaneet teihin eniten?

b. Arvioikaa, millainen asema ja merkitys kaunokirjallisuudella on nyky-Suomessa.

c. Arvioikaa, onko kirjoilla tulevaisuudessa vaikutusmahdollisuuksia.

Kirjallisuus ottaa kantaa

Kaunokirjallisia ja taiteen keinoja voi käyttää myös vaikuttamiseen. Monet kirjat ja elokuvat ovat vaikuttaneet yhteiskunnan muutoksiin ottamalla kantaa niihin vääryyksiin ja ongelmiin, joita ihmiset kokevat elämässään. Esimerkiksi Minna Canth käsitteli 1800-luvun lopulla teoksissaan köyhyyttä, yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja alkoholismia. Koska hänen teoksensa kuvaavat todellisuutta ja ongelmia yksityiskohtaisesti, ne edustavat realistista tyylisuuntausta, joka oli 1800-luvulla suosittua. Edelleenkin realistista kirjallisuutta kirjoitetaan ja luetaan paljon.

Aina epäkohtia ei käsitellä suoraan. Jos aihe on poliittisesti tai sisällöltään hankala, ongelmista voidaan kirjoittaa epäsuorasti. Silloin kirjailija voi käyttää tekstissään symbolista tyyliä tai fantasiaa. Esimerkiksi venäläisen kirjailijan Mihail Bulgagovin Saatana saapuu Moskovaan (1966-1967) kritisoi fantasian avulla neuvostoyhteiskuntaa.

Myös tulevaisuutta kuvaamalla voi kertoa jotain maailman tilasta. Scifikirjallisuus sijoittuu tulevaisuuteen, mutta kuvaa epäsuorasti nykyisiä ongelmia. Teoksia, joissa maailman tulevaisuus kuvataan synkkänä, usein lähes tuhoutuneena, kutsutaan dystopia- kirjallisuudeksi. Niiden tarkoitus on osoittaa, miten ihmisten toiminta ja poliittiset päätökset voivat vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen elää maailmassa.

Huumori on tehokas vaikuttamisen keino. Humoristinen teksti syntyy usein esimerkiksi liioittelun, ironian, sanaleikkien, vastakkainasettelun tai stereotypioiden avulla. Satiiri osoittaa naurun avulla yhteiskunnallisia ongelmia. Yleensä nauru kohdistuu nimenomaan vallanpitäjiin. Pakinat, joita julkaistaan mm. lehdissä, pyrkivät hauskuuttamaan ja vaikuttamaan käyttämällä satiirin keinoja.

Esseet sijoittuvat kauno- ja tietokirjallisuuden välimaastoon. Niissä on usein kantaa ottavaa sisältöä.