Kun epäilet lukemasi todenperäisyyttä, toimi seuraavasti ja olet selvemmillä vesillä:
Tutki jutun julkaissut sivusto. Mikä on sen tarkoitus ja kuka ylläpitäjä?
Hae tietoa tekijästä. Onko tekijä luotettava, onko häntä edes olemassa?
Milloin uutinen on julkaistu? Onko se enää ajankohtainen?
Mieti, voivatko omat ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta.
Klikkiotsikot hämäävät. Mikä on koko tarina?
Avaa linkit. Tukeeko esitetty taustatieto tarinaa?
Erikoinen uutinen voi olla pila. Tarkista sivusto ja kirjoittaja.
Kysy asiantuntijalta, esimerkiksi kirjastonhoitajalta, ja tarkista muilta uutssivustoilta.
Helsigin Sanomat julkaisi Laura Halmisen kirjoittaman artkkelin 30.6.2020. Siinä kerrotaan esimerkki valeuutisesta: Entä jos Trump olisi nähnyt Marinin tekaistun kommnentin Twitterissä? Valtion pitää korjata väärää tietoa koko ajan
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006556577.html
TEHTÄVÄ
Olisitko tunnistanut twiitin valeuutiseksi?
Millä perusteella uutinen ei ole totta?
Miten Suomen valtio toimi, kun huomattiin, että valheellinen twiitti leviää maailmalla?
Miten väärään tietoon puuttuminen on muuttunut viiden vuoden aikana?
Miksi Twitteristä on tullut tärkeä informaatiovaikuttamisen väline?
Mitä tarkoittaa misinformaatio ja disinformaatio?