Kirjoittaminen ei ole koskaan neutraalia

Kirjoittaminen ei koskaan ole neutraalia, vaan meihin vaikuttavat mm. kotikasvatus, perhe, koulu, ystävät, koulukaverit, kulttuurinen ympäristömme. Emme aina huomaa näiden eri taustatekijöiden vaikutusta omassa kielen käytössämme. On hyvä pohtia, millaista kieltä erilaisissa yhteyksissä pitäisi käyttää, milloin voi käyttää rentoa puhekieltä, milloin olisi parempi käyttää muodollisempaa yleiskieltä. Joka paikassa ei voi kirjoittaa samanlaista kieltä kuin ystävälle lähetetyssä Snapchat-viestissä. Kirjoitustyylin valinta ratkaisee, millaisen vaikutuksen haluat vastaanottajalle itsestäsi antaa.

Kantaa ottavia tekstilajeja

Kuten kaikki tekstit, myös kantaa ottavat tekstit voidaan jakaa fiktiivisiin eli kaunokirjallisiin ja fakta- eli asiateksteihin.

Asiatekstit välittävät tietoa tai mielipiteitä. Ne erittelevät, analysoivat tai pohdiskelevat erilaisia aiheita. S24-kurssilla keskitytään mielipideteksteihin.

Mielipidetekstit ottavat kantaa ja pyrkivät vaikuttamaan lukijoidensa ajatuksiin, asenteisiin ja arvoihin. Mielipidetekstissä esitetään jokin väite tai vaatimus, jota perustellaan mahdollisimman monipuolisesti. Kirjoittaja voi valita tekstiinsä tiukasti kantaa ottavan, maltillisen tai humoristisen tyylin.

Mielipidetekstejä

Pääkirjoitus

Pääkirjoitus on sanoma- ja aikakauslehden aloitussivulla sijaitseva, päätoimittajan hyväksymä mielipidekirjoitus, joka kertoo lehden kannan ajankohtaiseen aiheeseen.

Esimerkki Helsingin Sanomat 29.6.2020 Kun syömme kasviksia ja villikalaa, sinilevä vähenee:
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006555511.html

Kolumni

Kolumni on sanoma- tai aikakauslehdessä omalla palstallaan säännöllisesti julkaistava lyhyt kirjoitus, jossa toimittaja tai ulkopuolinen kirjoittaja esittää oman mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Kolumnisteiksi pyydetään usein poliitikkoja, asiantuntijoita tai julkisuuden henkilöitä. Kolumnin yhteydessä on usein henkilön oma nimi ja kuva.

Esimerkkinä on Reetta Heiskasen kolumni HS 25.6.2020 Ihmiset kaipaavat vaihtoehtoja Facebookille.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006551294.html

Arvostelu (= kritiikki)

Arvostelun eli kritiikin tehtävänä on esitellä uusi teos niin, että vastaanottaja voi päättää, kannattaako kirja lukea, näytelmä katsoa tai peli hankkia. Kritiikki on asiantuntijan (= kriitikon) kirjoittama mutta kuitenkin aina vain yhden ihmisen mielipide. Arvostelu kirjoitetaan teoksesta, ei sen tekijästä, ja se kirjoitetaan muille lukijoille tai katsojille, ei tekijälle.

Aino Frilander kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla 26.6.2020: ”Outoa! Hän ei halua syödä pullaa, vaikka hän on suomalainen” – Suomi on vihdoin lisätty suosittuun Duolingo-sovellukseen, mutta toistaiseksi opetuksessa on vielä pieniä virheitä".

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006553266.html

Sanastoa

teos: teosta, teokset, teoksia = taideteos
esim. kirja, maalaus, veistos, sävellys, konsertti, elokuva, valokuva, sarjakuva, video, peli, esine, käsityö

arvostelu = kritiikki

kriitikko = toimittaja, joka kirjoittaa arvosteluita

Yleisönosastokirjoitus

Yleisönosastokirjoitus on lehdessä tai nettilehdessä julkaistu lukijan kirjoittama teksti. Kuka vaan voi kirjoittaa oman mielipiteen lehteen, mutta lehden toimitus päättää, mitkä tekstit julkaistaan.

Yleensä yleisönosastokirjoituksen lopussa on kirjoittajan oma nimi, usein myös titteli, ammatti, ikä tai muu kirjoittajan roolia selittävä asia. Joskus lehdet sallivat myös nimimerkin, kun aihe on arkaluontoinen. Esimerkkinä lukijan mielipiteestä on Veikko Pöyhösen kirjoitus Helsingin Sanomissa 30.6.2020: Eniten lisäpaikkoja oltaisiin tarvittu lääkäreiden koulutukseen.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006556288.html

Vastine

Mielipidekirjoitus, joka vastaa jonkun toisen henkilön aiemmin lehteen tai nettisivulle kirjoittamaan mielipidekirjoitukseen. Vastine julkaistaan yleisönosastossa. Kirjoituksen alussa täytyy kertoa selkeästi, mihin ja kenen tekstiin vastaa ja milloin se on julkaistu.

Blogi

Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit, videot, diat tai muu sisältö ovat helposti löydettävissä.
Esimerkki on Apu-verkkolehdestä 28.6.2020 julkaistu Uunisnpankkopojan blogi Kielletään kaikki! Kirjoittaja on Saku Timonen, mutta blogikirjoittajat käyttävät usein nimimerkkiä. Hän kirjoittaa usien ironista tyyliä.

https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/06/28/kielletaan-kaikki/?_ga=2.39720355.1858209062.1593426100-1480091484.1593426100

TEHTÄVÄ 1

1. Etsi sanomalehdestä tai sanomalehden digilehdestä pääkirjoitus, kolumni, arvostelu ja yleisönosastokirjoitus tai vaihtoehtona yleisönosastokirjoitukselle voit etsiä netistä jonkin blogi, jossa esitetään mielipiteitä.

2. Kerro, millaiset tekstit löysit: Kuka tekstin on kirjoittanut? Minä päivänä se on julkaistu ja missä? Mikä tekstin otsikko on?

3. Kerro lyhyesti, mikä kirjoittajan pääväite on ja miten hän perustelee väitettään?

4. Esittääkö kirjoittaja jonkin ehdotuksen, vastaväitteen tai ratkaisun asiaan? Jos esittää, millainen se on?

TEHTÄVÄ 2

Kirjoita oma yleisönosastokirjoitus jostakin ajankohtaisesta aiheesta tai sellaisesta aiheesta, joka on ärsyttänyt, suututtanut, kiusannut, huolestuttanut tai ihastuttanut sinua? Yleisönosastokirjoitus on usein kannanotto johonkin huoleen, mutta sen avulla voi myös kiittää hyvistä kokemuksistasi.
Merkkimäärä on 600-1800.
Voit myös vaihtoehtoisesti kirjoittaa kommentin (500-800 merkkiä) johonkin yleisönosastokirjoitukseen. Siinä tapauksessa anna tarkat tiedot pohjatekstistä, johon vastaat.