6.luokka
Koskenkylän koulun arvioinnin kriteerit 6.luokka
Käyttäytyminen……………………………………………………….
Suomen kieli ja kirjallisuus…………………………………………
Matematiikka…………………………………………………………..
Englanti…………………………………………………………………
Ympäristöoppi…………………………………………………………
Uskonto…………………………………………………………………
Elämänkatsomustieto………………………………………………...
Musiikki………………………………………………………………….
Kuvataide……………………………………………………………….
Käsityö………………………………………………………………….
Liikunta………………………………………………………………....
Yhteiskuntaoppi………………………………………………………
Historia…………………………………………………………………
6.lk Käyttäytyminen (erillinen liite)
Käyttäytymisen arviointi
kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä.
Arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan.
Huomioitava myös oppilaan itsearviointi ja arviointikeskustelut luokanopettajan, oppilaan ja huoltajan kesken.
Käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla samoin kriteerein, mutta huomioidaan oppilaan ikäkausi.
Arviointi merkitään omalle liitteelleen.
Käyttäytymisen tavoitteet
Käyttäytymisen arvioinnin sisällöt perustuvat kulttuurimme arvoihin, jotka pohjautuvat YK:n ihmisoikeuksien julistukseen (1. artikla): Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Arvioinnin sisältöjä löytyvät myös perusopetuslaista ja –asetuksesta (POL 2 §, 35 § ja POA 28.6.2012/422 2 ).
Käyttäytymistä arvioidaan myös suhteessa koulun järjestyssääntöihin, joissa korostuvat hyvän käytöksen normit (mm.yleinen kohteliaisuus, tervehtiminen, kielenkäyttö, käyttäytyminen oppitunnilla yms.)
Koskenkylän koulun järjestyssäännöt
https://sites.google.com/a/roiedu.fi/koskenkylaen-koulu/
Käyttäytymisen arvosana määräytyy Koskenkylän koulussa seuraavin perustein
10
Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet.
Hän on oma-aloitteisesti valmis auttamaan muita.
Hän noudattaa sääntöjä ilman laiminlyöntejä tai rikkomuksia.
Hän on vastuuntuntoinen ja toimii esimerkkinä muille.
Hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön.
Hän vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin ja ja pyrkii sovittelemaan ristiriitoja oma-aloitteisesti.
Hän luo omalla toiminnallaan luokkaan positiivista ilmapiiriä ja kykenee ryhmässä toimimaan aloitteellisesti kaikkien oppilaiden kanssa.
9
Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet lähes kaikilla osa-alueilla.
Hän on lähes aina oma-aloitteisesti valmis auttamaan muita.
Hän noudattaa lähes aina sääntöjä ilman laiminlyöntejä tai rikkomuksia.
Hän on pääsääntöisesti vastuuntuntoinen ja toimii esimerkkinä muille.
Hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön pääsääntöisesti.
Hän pyrkii vaikuttamaan positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin ja ja pyrkii sovittelemaan ristiriitoja.
Hän kykenee ryhmässä toimimaan aloitteellisesti kaikkien oppilaiden kanssa.
8
Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet useimmilla sen osa-alueilla.
Hän käyttäytyy usein asiallisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Hän ei aina muista huomioida muita ja ympäristöä.
Hän jättää joskus noudattamatta koulun sääntöjä, mutta pyrkii korjaamaan toimintaansa.
Hän toimii kouluyhteisössä yleensä myönteisesti, aktiivisesti ja oma-aloitteisesti.
Hän pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti.
Hän osaa yleensä toimia ryhmässä kaikkien oppilaiden kanssa.
7
Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet.
Hän toimii kouluyhteisössä melko passiivisesti
Hän suhtautuu koulutyöhön vastahakoisesti
Hän käyttäytyy useimmiten tilanteeseen sopivalla tavalla.
Hän tuntee ja hyväksyy koulun säännöt, mutta käyttäytyy ajoittain välinpitämättömästi ja epäkohteliaasti.
Hän kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita ja toimii tuetusti ryhmässä.
6
Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet.
Hän häiritsee toistuvasti opiskelua ja rikkoo usein koulun järjestyssääntöjä.
Hänen asenteensa on negatiivinen ja hänen käytöksensä on toistuvasti epäasiallista ja usein loukkaavaa.
Häneen on kohdennettu kurinpitotoimenpiteitä.
Hän tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä
5
Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet.
Hän häiritsee koulutyötä ja hänellä ei ole myönteistä suhtautumista kouluyhteisöä kohtaan.
Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä lähes jatkuvasti ja tietoisesti.
Hänen käytöksensä on pääosin erittäin epäasiallista ja loukkaavaa.
Hän käyttäytyy väkivaltaisesti toisia oppilaita kohtaan
Hänellä on erittäin välinpitämätöntä, epäasiallista ja loukkaavaa käytöstä suhteessa muihin ihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristöön.
tarvitsee erityisiä tukea, valvontaa ja puuttumista opiskelun turvaamiseksi
4
Oppilas ei ole lain, koulun ohjeiden, sääntöjen eikä kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle. Oppilaan käyttäytyminen on normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta.
6.lk Suomen kieli ja kirjallisuus
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen sekä lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioiden sujuvoittaminen ja tekstilajivalikoiman laajentaminen.
Oppilaita ohjataan toimimaan tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti entistä monipuolisemmissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Ohjataan tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä monimuotoisempia tekstejä osana oppimaan oppimista.
Tietoa kielestä, kirjallisuudesta, mediasta ja muusta kulttuurista opitaan kielellisten taitojen kehittämisen ja tekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä.
Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus ja antaa välineitä kielen havainnointiin, lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjota kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä.
Opetuksen sisällöt
Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä.
Ohjataan oppilaita monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen ilmaisuun erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.
Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tunnistamista ja sujuvaa lukemista sekä tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja.
Kerrataan kirjallisuuden peruskäsitteet.
Opitaan sijamuodot (nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat) ja kerrataan verbien taipuminen eri aikamuodoissa.
Harjoitellaan tekstien elävöittämistä ja tarkastellaan sanavalintojen, sanontojen ja sanajärjestyksen yhteyttä tekstin merkityksiin.
Tutustutaan tekstien tehokeinoihin ja pohditaan mediakriittisyyttä erilaisilla sosiaalisen median kanavilla sekä tieto- ja viestintätekniikan roolia vaikuttamiskeinona.
Tutustutaan kansanperinteen lajeihin ja niiden jatkajiin nykykulttuurissa.
Edistetään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista ja vahvistetaan kirjoitetun kielen, ja tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen.
Edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa.
Edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen.
Edistyminen kielen rakenteiden ymmärtämisessä, käsitteiden hallinta
Arvosana 10
Viittaa aktiivisesti sekä työskentelee keskittyneesti. Osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti, sekä huolehtii koko ryhmän onnistumisesta. Haluaa haasteita, ei tyydy helppoihin perustehtäviin. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee lisätehtäviä ja pyytää niitä lisää. Tarttuu vapaaehtoisesti pulpettikirjaan ja muihin lisätehtäviin. Pyytää apua, kun ei osaa. On innostunut lukemisesta sekä erilaisten kirjoitelmien ja tekstityyppien kirjoittamisesta. Esittää mielellään tuotoksiaan muille. Tuotokset siistejä sekä omaperäisiä. Tekee kotitehtävät säännöllisesti.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset erinomaisia.
Arvosana 9
Viittaa usein ja työskentely on pääsääntöisesti aktiivista. Osallistuu yhteiseen keskusteluun. Tekee tehtävänsä asiallisesti ja tekee ylimääräisiäkin tehtäviä. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa huolellisesti ja on usein valmis auttamaan myös muita. Kysyy neuvoa tarvittaessa. Suhtautuu positiivisesti opittaviin asioihin. Esittää mielellään tuotoksiaan muille. Kotitehtävät on pääsääntöisesti tehtynä. Vihkotyöskentely on siistiä.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset kiitettäviä.
Arvosana 8
Viittaa vaihtelevasti ja työskentelee yleensä aktiivisesti. Osallistuu usein yhteiseen keskusteluun ja tekee annetut tehtävät yleensä huolellisesti. Kysyy apua, kun ei osaa. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa hyvin. Suhtautuu myönteisesti opeteltaviin asioihin ja työtapoihin. Vihkotyöskentely on selkeää. Läksyt on yleensä tehty ohjeen mukaisesti. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä.
Arvosana 7
Viittaa ja osallistuu keskusteluihin harvoin. Tekee pakolliset tehtävät, mutta ei useinkaan innostu lisätehtävistä, lukemisesta tai kirjoittamisesta. Kysyy toisinaan apua, kun ei osaa. Antaa yleensä työrauhan ja keskittyy tehtäviinsä. Tekee tehtävänsä usein nopeasti, jolloin lopputulos on epäsiistiä. Pari- ja ryhmätöissä vaikeuksia tehdä omaa osuuttaan vastuullisesti. Välillä on vaikeuksia saada tehtävä loppuun annetussa ajassa. Läksyt on tehty, mutta niissä on aukkoja.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset tyydyttäviä.
Arvosana 6
Viittaa ja osallistuu keskusteluihin harvoin. Kotitehtävät usein puutteellisesti tehty tai tekemättä. Vihkotyöskentely epäselvää ja huolimatonta. Pari- ja ryhmätöissä ei tee omaa osuuttaan loppuun ja usein häiritsee ryhmän työskentelyä.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset välttäviä.
Arvosana 5
Ei viittaa, eikä osallistu asiallisesti yhteisiin keskusteluihin. On harvoin kiinnostunut opiskeltavista asioista ja taidoista. Tunneilla ei saa tehtyä annettuja tehtäviä. Häiritsee usein muiden oppimista. Kotitehtävät usein tekemättä. Vihkotyöskentely niukkaa ja huolimatonta.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset heikkoja.
Arvosana 4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
6.lk Matematiikka
Opetussuunnitelman tavoitteet
tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä
ohjata oppilasta kehittämään taitojaan, tehdä havaintoja matematiikan näkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa sekä ohjata oppilasta näkemään yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä
kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen
ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintätapoja
ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä
ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta
ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen tarkkuus, arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaan mittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaan mittaustuloksen järkevyyttä
Opetuksen sisällöt
Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoa vertailla ja asettaa lukuja järjestykseen luonnollisilla luvuilla lukualueella 0 - 1 000 000, murto- ja desimaaliluvuilla sekä negatiivisilla kokonaisluvuilla.
Vahvistetaan lukuyksiköittäin jakamista ja allekkainjakamista.
Vahvistetaan peruslaskutoimituksia eri luvuilla ja niiden ominaisuuksien ymmärtämistä.
Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi.
Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan geometrisia kuvioita ja kappaleita sekä niiden ominaisuuksia.
Tutustutaan pinta-alan ja tilavuuden laskemiseen ja mittakaavaan.
Opetellaan ratkaisemaan yhtälöitä ja harjoitellaan ongemanratkaisua.
Kerrataan ajanyksiköt, lasketaan aikavälejä ja tutustutaan käsitteisiin nopeus ja keskinopeus.
Tutustutaan tilastoihin, erilaisiin diagrammeihin ja tilastotieteen peruskäsitteisiin sekä prosenttiin.
Tutkitaan todennäköisyyttä
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Arvosana 10
Oppilas opiskelee ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu aktiivisesti opetuskeskusteluihin ja viittaa usein. Hän osaa käyttää oppimiaan matematiikan käsitteitä. Hän saattaa keksiä uusia ratkaisutapoja tehtäviin ja kertoa niitä muillekin. Hän auttaa mielellään muita oppilaita. Hän tekee oppitunneilla oma-aloitteisesti vaativampia tehtäviä ja innostuu tekemään myös lisätehtäviä. Ei tyydy vain helpompiin tehtäviin vaan osallistuu aktiivisesti myös pulmatehtävien ratkomiseen. Hän saattaa keksiä pulmatehtäviä myös itse. Oppilas kysyy neuvoa, kun ei osaa. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia runsaasti. Kotitehtävät ovat aina tehtynä.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset erinomaisia.
Arvosana 9
Oppilas opiskelee usein ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu opetuskeskusteluihin ja viittaa usein. Hän osaa käyttää oppimiaan matematiikan käsitteitä kohtalaisen hyvin. Hän saattaa keksiä uusia ratkaisutapoja tehtäviin ja kertoa niitä muillekin. Hän auttaa muita oppilaita. Hän tekee oppitunneilla oma-aloitteisesti vaativampia tehtäviä ja innostuu tekemään myös lisätehtäviä. Kysyy, jos ei osaa. Ei tyydy vain helpompiin tehtäviin vaan osallistuu aktiivisesti myös pulmatehtävien ratkomiseen. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia. Kotitehtävät ovat tehtynä.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset kiitettäviä.
Arvosana 8
Oppilas opiskelee useimmiten ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu yleensä opetuskeskusteluihin ja viittaa. Hän hallitsee peruslaskutekniikat ja pyrkii sinnikkäästi tekemään soveltavat tehtävät. Oppii matematiikan käsitteitä ja osaa käyttää tutuimpia termejä. Hän auttaa muita oppilaita pyydettäessä ja kysyy neuvoa, jos ei osaa. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia jonkin verran. Kotitehtävät ovat yleensä tehtynä. Antaa muille työrauhan.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä.
Arvosana 7
Oppilas opiskelee yleensä ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla, mutta tarvitsee usein aikuisen ohjausta tehtävissään etenemiseen. Hän osallistuu vaihtelevasti opetuskeskusteluihin ja viittaa melko harvoin. Oppilas hallitsee peruslaskutekniikat ja helpot soveltavat tehtävät. Oppimissuoritukset voivat vaihdella selvästi matematiikan eri osa-alueilla. Hän kysyy paljon neuvoa tai toisinaan piilottelee osaamattomuuttaan. Kotitehtävät ovat useimmiten tehtynä. On tehnyt vain vähän sähköistä materiaalia.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä tai tyydyttäviä.
Arvosana 6
Oppilas opiskelee vaihtelevasti oppitunnilla ja saa yleensä tehtyä vain osan perustehtävistä. Hän tarvitsee paljon aikuisen ohjausta. Hän osaa kohtuullisesti peruslaskutoimitukset, mutta tekee paljon virheitä laskiessaan. Soveltavat tehtävät ja ovat hänelle haasteellisia. Hänellä on vaikeuksia ymmärtää ja palauttaa mieleen matematiikan käsitteitä. Hän ei juuri osallistu opetuskeskusteluihin ja viittaa vähän.Hän kysyy runsaasti neuvoa tai piilottelee osaamattomuuttaan. Kotitehtävät ovat vaihtelevasti tehtynä. Hän häiritsee joskus muidenkin työskentelyä.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset välttäviä tai tyydyttäviä.
Arvosana 5
Matematiikka tuntuu oppilaasta haasteelliselta oppiaineelta. Hän tekee tunnilla helpompia tehtäviä, joskus vain pari tehtävää. Oppilas ei viittaa, eikä osallistu yhteiseen keskusteluun. Hän ei aina muista tehdä kotitehtäviä ja oppitunneilla voi on vaikea keskittyä opiskeluun. Hän voi häiritä usein muidenkin opiskelua.
Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset heikkoja.
Arvosana 4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
6.lk Englanti
Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käytetään vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja
Opetussuunnitelman tavoitteet
Motivoidaan oppilasta arvostamaan maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta.
Luodaan yhdessä salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen.
Ohjataan oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustetaan harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti.
Ohjataan oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltään monenlaisissa tilanteissa.
Tarjotaan oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta eri aihepiireistä sekä kiinnitetään huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin.
Opetuksen sisällöt
Oppilas oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii antamaan ja ottamaan palautetta ja oppii ottamaan vastuuta.
Opetellaan hyödyntämään itselle sopivia kielenoppimistapoja, huomioidaan myös digitaaliset mahdollisuudet.
Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita kuudennella luokalla ovat mm. Aihealueena globaali maailma, kansat ja kulttuurit. Lisäksi valitaan yhdessä aiheita.
Harjoitellaan kohteliaita tapoja tehdä ehdotuksia ja kutsuja sekä vastata niihin.
Harjoitellaan uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa ilmauksissa.
Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa.
Kiinnitetään huomiota foneettiseen kirjoitukseen esimerkiksi sanaston opettelun yhteydessä.
Työskentelyssä korostuu pari- ja ryhmätyö sekä yhdessä oppiminen.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Vieraiden kielten taitojen kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Hyvän kielitaidon saavuttaa, kun työskentelee aktiivisesti ja säännöllisesti sekä koulussa että kotona. Tuntityöskentely ja kotitehtävät täydentävät toisiaan. Kielitaitoa voi kartuttaa myös itsenäisesti, esimerkiksi lukemalla vieraskielisiä tekstejä, kuuntelemalla musiikkia, katselemalla vieraskielisiä ohjelmia.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, mahdolliset suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Pyytää apua kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä tehty. Tekee tehtävät huolellisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja ja osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan on vähäistä. Tekee tehtävänsä nopeasti, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Keskittyminen saattaa välillä herpaantua, mutta saa työnsä tehtyä useimmiten. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Oppilas tarvitse tukea pystyäkseen ottamaan vastuuta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
5
Oppilas suoriutuu minimitavoitteiden mukaan. Hänellä voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät pääosin tekemättä. Tunneilla oppilas on passiivinen. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti heikosti.
4
Oppilaalla voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
6.lk Ruotsi
Pohditaan, miksi ja kuinka paljon ruotsin kieltä käytetään Suomessa.
Tutustutaan joihinkin ruotsin kielestä suomen kieleen lainautuneisiin sanoihin.
Harjoitellaan erilaisia suullisia viestintätilanteita, joiden aiheena ovat mm. minä itse, perhe, koulu, harrastukset ja vapaa-aika.
Opetellaan tervehtimään, esittäytymään, kysymään vointia sekä kysymään yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaamaan niihin.
Opetellaan tavallisimpia kohteliaita fraaseja, joita tarvitaan ruotsinkielisissä sosiaalisissa tilanteissa.
Opetellaan tunnistamaan puhuttua ja kirjoitettua sanastoa ja fraaseja monenlaisten aihepiirien yhteydessä, kuten minä itse, perheeni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto.
Harjoitellaan tuottamaan suullisesti ja kirjallisesti oppilaan omaa elämää ja lähipiiriä käsittelevää sanastoa ja lyhyitä lauseita.
Harjoitellaan erityisen paljon ääntämistä ja intonaatiota.
Opetuksen sisällöt
Tutustutaan ruotsin ja muiden pohjoismaisten kielten ja kulttuurien piirteisiin ja sukulaisuussuhteisiin. Vertaillaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa.
Opetellaan antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Ohjataan oppilaita huomaamaan ruotsin kieli ympärillään.
Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja.
Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan ruotsia monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto.
Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä.
Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomen kielestä poikkeavat foneettiset merkit ja niiden ääntäminen.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Vieraiden kielten taitojen kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Hyvän kielitaidon saavuttaa, kun työskentelee aktiivisesti ja säännöllisesti sekä koulussa että kotona. Tuntityöskentely ja kotitehtävät täydentävät toisiaan. Kielitaitoa voi kartuttaa myös itsenäisesti, esimerkiksi lukemalla vieraskielisiä tekstejä, kuuntelemalla musiikkia, katselemalla vieraskielisiä ohjelmia.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, mahdolliset suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Pyytää apua kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä tehty. Tekee tehtävät huolellisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja ja osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan on vähäistä. Tekee tehtävänsä nopeasti, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Keskittyminen saattaa välillä herpaantua, mutta saa työnsä tehtyä useimmiten. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Oppilas tarvitse tukea pystyäkseen ottamaan vastuuta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti välttävästii.
5
Oppilas suoriutuu minimitavoitteiden mukaan. Hänellä voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät pääosin tekemättä. Tunneilla oppilas on passiivinen. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti heikosti.
4
Oppilaalla voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
6.lk Ympäristöoppi
Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvan kehittymistä sekä kasvua ihmisenä.
Ohjaa oppilaita tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä.
Oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään, arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa.
Ohjaa ymmärtämään ihmisten tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.
Herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eri tiedonaloja kohtaan.
Kannustetaan ahkeruuteen ja pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn sekä tunnistamaan omaa oppimista tukevia asioita.
Opetuksen sisällöt
Monipuolista ympäristöopin opiskelua, jossa korostetaan oppilaan omaa luonnontieteellisten asioiden havainnointia ja kokemusperäistä oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä
Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin.
Tutustutaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin, maapallon energiavaroihin ja energian säästämiseen, energian säilymislaki.
Perehdytään metsään ja metsien käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen.
Perehdytään terveellisiin elämäntapoihin ja elämänhallintataitoihin.
Harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja toimintaa ensiapu- ja vaaratilanteissa.
Tutkitaan Afrikan, Aasian ja Australian luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.
Harjoitellaan käyttämään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.
Tutustutaan veden kiertokulkuun ja ominaisuuksiin, olomuotoihin ja niiden muutoksiin sekä aineiden erottamismenetelmiin.
Tutustutaan Aurinkokuntaan, Maan magneettikenttään, painovoimaan, kitkaan ja voimaan.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksi arvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Innostuu tutkimustehtävistä ja hallitsee tutkimuksen työskentelyvaiheet sekä osaa tehdä johtopäätöksiä. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. On kiinnostunut tutkimustehtävistä ja hallitsee tutkimuksen työskentelyvaiheet. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. On kiinnostunut tutkimustehtävistä ja osaa yleensä tehdä päätelmiä tutkimuksesta. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Tekee tehtävänsä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviinsä. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
5
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
4
Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
6.lk Uskonto
Opetussuunnitelman tavoitteet
Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Tutustutaan uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
Opetuksessa pohditaan symboliikkaa ja käsitteistöä.
Tutustutaan uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun.
Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä.
Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- ja kouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan kiusaamista vastaan.
Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita.
Opetuksen sisällöt
Suhde omaan uskontoon: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekä niihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista.
Uskontojen maailma: Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus Suomessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista nykytilaa. Tutustutaan suuriin maailmanuskontoihin.
Hyvä elämä: Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat, arvot, itsetuntemus, hyvinvointi sekä globaali vastuu. Tutustutaan uskontojen keskeisiin eettisiin opetuksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään perustellen omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Osaa käyttää oppimiaan käsitteitä sekä soveltaa omaksumaansa tietoa uusissa tilanteissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt ovat aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään perustellen omia näkemyksiään ja mielipiteitään.Hän osaa käyttää sujuvasti oppimiaan käsitteitä. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Yleensä osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn parin kanssa ja pienryhmissä. Hallitsee keskeiset käsitteet. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tekee tehtävänsä yleensä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta pari- ja ryhmätehtävissä etenemiseen ja asiassa pysymiseen. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviin. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
5
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
4
Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
6.lk Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Opetuksessa keskeistä on tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitoja sekä kykyä ilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.
Opetuksessa kartutetaan monipuolisesti katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä, harjoitetaan kriittistä ajattelukykyä sekä kehitetään oppimisen taitoja.
Työtapojen valinnassa luodaan turvallinen ja avoin oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia keskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.
Opetuksen sisällöt
Kasvaminen hyvään elämään: Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaan oikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytään arvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.
Erilaisia elämäntapoja: Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden, hyväksymisen, uskomisen merkityksiä.
Yhteiselämän perusteita: Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen, oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin ja seurausten näkökulmista..
Luonto ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään erilaisiin tapoihin selittää maailmaa. Pohditaan luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä.
Harjoitellaan oman näkemyksen ja omien mielipiteiden erittelyä ja perustelemista. Kuunnellaan ja arvostetaan muiden mielipiteitä.
Käsitteiden hallinta ja soveltaminen: vapaus-vastuu, oikeus-velvollisuus, arvo-normi, yhdenvertaisuus, rauha, demokratia, kestävä kehitys, etiikka tietoverkoissa, netiketti.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen kautta osoitettu osaaminen. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja.Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt ovat aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Oppilas osaa yleensä ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja.Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Oppilas osaa ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan, kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja vaihtelevasti.Tekee tehtävänsä itsenäisesti, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Oppilas osaa ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan, kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja vaihtelevasti. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviinsä. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
5
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
4
Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
6.lk Musiikki
Opetussuunnitelman tavoitteet
Tavoitteena on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen.
Oppilas tulkitsee musiikin monia merkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa.
Oppilaan musiikillinen osaaminen laajenee, mikä vahvistaa myönteistä suhdetta musiikkiin ja luo pohjaa musiikin elinikäiselle harrastamiselle.
Opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuutta.
Musiikin opetuksessa huomioidaan oppilaiden musiikilliset kiinnostuksen kohteet, muut oppiaineet, eheyttävät teemat, koulun juhlat ja tapahtumat sekä koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta.
Oppilaat opiskelevat musiikkia monipuolisesti, mikä edesauttaa heidän ilmaisutaitojensa kehittymistä.
Opetuksen sisällöt
Osallisuus (kuuntelu, toisten huomioiminen ja rohkaisu, vahvuuksien hyödyntäminen)
Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen (oman äänen käyttäminen, stemmalaulu, kehosoittimet, soittimet, säestystaidot, säveltäminen ja sanoittaminen, musiikin kuuntelu ja siitä kertominen)
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito (kokemuksia ja havaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri tilanteissa, yhteys muihin oppiaineisiin, maailmanmusiikki,musiikki ja media, musiikki ammattina)
Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa (huomioidaan toiset, ryhmässä toimiminen, välineiden ja soitinten asianmukainen käyttö, tekijänoikeudet, kuulon suojaaminen, esitysten valmistaminen ja esittäminen, tulkinta, itsenäinen harjoittelu)
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas ottaa esimerkillisesti huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto) ja kannustaa muita oppilaita mukaan toimintaan.
Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttää kehoaan musiikilliseen ilmaisuun . Ilmaisu on persoonallista.
Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia ja esittää uusia ja uudenlaisia näkemyksiään kuulemastaan aktiivisesti.
Oppilas keksii omia, persoonallisia ratkaisuja käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja.
Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas hallitsee musiikin merkinnät..
Oppilas osaa käyttää laitteita ja soittimia monipuolisesti.
Oppilaan toiminta on tavoitteellista.
9
Oppilas ottaa aktiivisesti huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto) ja kannustaa vaihtelevasti muita oppilaita mukaan toimintaan.
Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttää kehoaan musiikilliseen ilmaisuun .
Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia ja esittää uusia ja uudenlaisia näkemyksiään kuulemastaan.
Oppilas keksii omia, persoonallisia ratkaisuja käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja.
Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan aktiivisesti.
Oppilas hallitsee musiikin merkinnät.
Oppilas osaa käyttää laitteita ja soittimia
Oppilaan toiminta on tavoitteellista.
8
Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttää kehoaan musiikilliseen ilmaisuun.
Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia ja esittää näkemyksiään kuulemastaan.
Oppilas keksii omia ratkaisuja käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja
Oppilas esittää näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas toimii opiskeltujen musiikillisten merkintöjen mukaisesti musisoinnin yhteydessä
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia.
Oppilas asettaa tavoitteita.
7
Oppilas ottaa vaihtelevasti huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas liikkuu musiikin mukaan ja käyttää kehoaan musiikilliseen ilmaisuun vaihtelevasti.
Oppilas kuuntelee imusiikkia ja esittää näkemyksiään kuulemastaan vaihtelevasti.
Oppilas keksii omia ratkaisuja ohjattuna käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja kokemuksistaan.
Oppilas tunnistaa musiikillisia merkintöjä.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia opastettuna
Oppilas asettaa opastettuna tavoitteita
6
Oppilas ei juuri ota huomioon ryhmän muita jäseniä yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas liikkuu passiivisesti musiikin mukaan ja eikä käytä kehoaan ilmaisussa..
Oppilas ei keskity kuuntelemaan musiikkia eikä kykene esittäamään näkemyksiään kuulemastaan..
Oppilas keksii omia ratkaisuja harvoin käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja ja osaa tarvittaessa ohjatusti hyödyntää musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.
Oppilas esittää harvoin näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas tunnistaa harvoin musiikillisia merkintöjä.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia harvoin.
Oppilas ei juuri aseta tavoitteita musiikillisen osaamisensa kehittämiseksi..
5
Oppilas eii ota huomioon ryhmän muita jäseniä yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas ei liiku musiikin mukaan ja eikä käytä kehoaan ilmaisussa..
Oppilas ei keskity kuuntelemaan musiikkia eikä kykene esittäamään näkemyksiään kuulemastaan..
Oppilas ei keksi omia ratkaisuja harvoin käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja.
Oppilas ei esitä näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas ei tunnista musiikillisia merkintöjä.
Oppilas ei halua käyttää laitteita ja soittimia.
Oppilas ei aseta tavoitteita musiikillisen osaamisensa kehittämiseksi..
4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
6.lk Kuvataide
Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden omat kokemukset, ja mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitä hyödyntäen.
Rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan sekä Innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti.
Ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan.
Ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin ja käyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan.
Ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin.
Innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja omissa kuvissaan.
Ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa ilmenevistä arvoista.
Opetuksen sisällöt
Tutustutaan yhteisöllisiin taidemuotoihin (esim. yhteisötaide)
Havainnoidaan monipuolisesti omaa ympäristöä ja sen kuvia
Perustellaan omia ajatuksia ja käytetään kuvataiteen käsitteitä kielellisessä ilmaisussa.
Harjoitellaan ilmaisemaan omia havaintoja ja ajatuksia hyödyntämällä kuvien rinnalla myös muita tiedon tuottamisen tapoja (esim. performanssi, kuva, ääni, liike)
Harjaannutaan kuvan tekemisessä (esim. valo, varjo, valööri).
Tehdään värisommitelmia eri väriyhdistelmin, (esim. kontrasti ja harmonia, tasapaino, jännite)
Sommittelu ja tila (esim. etuala, taka-ala, perspektiivi)
Tvt-välineiden käyttäminen kuvaamiseen ja kuvan tuottamiseen
Välinehuolto
Omien tavoitteiden asettaminen (esim. luonnosvihko) ja itsearviointi
Tehdään pidempikestoisia projekteja / töitä
Tarkastellaan erilaisia kuvia (esim. sisältö, muoto ja asiayhteys)
Videokuvaus: tarinasta kuvaksi, kuvakäsikirjoitus, elokuva-analyysi
Maailman taide (esim. eri kulttuurit, ihmisen kuvaaminen taiteessa eri kulttuureissa, eri aikoina)
Tulkitaan kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista (esim. pohjoinen ihminen ja luonto, kuva- symboliikka)
Nuorisokulttuurit ja viihteen maailmat
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas on työllään saavuttanut vaaditut tavoitteet, mutta sen lisäksi hänen kuvataiteen työssä on selvästi omaperäistä ilmaisua. Opeteltava asia on ymmärretty, mutta sitä on osattu myös soveltaa persoonallisella tavalla. Oppilas on tehnyt työnsä erittäin huolellisesti ja teknisesti taitavasti. Oppilas on usein oma-aloitteinen, mutta hän myös osaa pyytää neuvoa tarvittaessa. Hän huolehtii yhteisistä välineistä. Hän toimii hyvin ryhmässä, antaa aina toisille työrauhan, kannustaa ja auttaa muita tarpeen vaatiessa. Saatuaan työnsä valmiiksi oppilas huomaa tehdä lisätehtävän esimerkiksi piirtämällä vapaata aihetta.
9
Oppilas on työllään ylittänyt vaaditut tavoitteet eli kuvataiteen työhön on selkeästi panostettu. Oppilas on panostanut työssään huolellisuuteen. Hänen työskentelynsä on useasti oma-aloitteista. Oppilas suhtautuu työskentelyyn positiivisesti. Oppilas huolehtii melko useasti paikan siisteydestä ja tarvikkeista ja antaa muille työrauhan.
8
Oppilas on saavuttanut tavoitteet eli ne asiat, mitä työn kautta opetellaan. Hän tarvitsee toisinaan kannustusta työskentelyn aloittamiseen. Oppilaan työskentely on melko usein oma-aloitteista. Hän on kiinnostunut työskentelystä ja hän pyrkii aktiivisuuteen ja vastuunalaisuuteen tuloksen suhteen. Oppilas huolehtii melko useasti paikan siisteydestä ja tarvikkeista ja antaa muille työrauhan.
7
Oppilas on pyrkinyt saavuttamaan tavoitteita, mutta monissa toteutuksessa tai ideassa on puutteita. Hän tarvitsee usein kannustusta työskentelyn aloittamiseen. Oppilas laiminlyö tuntityöskentelyä; hän ei aina anna työrauhaa muille ja hänen työskentelynsä on melko passiivista. Oppilas suhtautuu työvälineisiin ja paikan siisteyteen välinpitämättömästi.
6
Oppilaan kuvataiteen toteutuksissa on puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen lähes aina. Hän on välinpitämätön niin työskentelyä kuin välineitä kohtaan.
Oppilas ei pysty työskentelemään oma-aloitteisesti. Oppilaalla voi olla myös työrauhaongelmia.
5
Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Kuvataiteen työt ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta työskentelystään eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan.
4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
6.lk Käsityö
Opetussuunnitelman tavoitteet
Tukea ja vahvistaa oppilaiden kokonaisen käsityöprosessin hallintaa.
Edistää käsityöhön liittyvien käsitteiden, sanaston ja symbolien oppimista ja soveltamista.
materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen
Oppilasta ohjataan tekemään valintoja työstämismenetelmien, työvälineiden, koneiden ja laitteiden välillä sekä työskentelemään niiden avulla.
Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista.
Opetuksen sisällöt
Ideointi ja suunnittelu (aktiivinen ja itsenäinen suunnitteluprosessi, omat kokemukset ja havainnot, omalle tuotokselle laaditaan työsuunnitelma monipuolisia menetelmiä käyttäen, valitaan materiaalit ja ratkaisut)
Kokeilu, tekeminen ja soveltaminen (Laaditaan työturvallisuus huomioiden tavoitteet, työjärjestys sekä opetellaan lukemaan työsuunnitelmia ja -ohjeita. Tutustutaan materiaaleihin ja laitteisiin. Syvennetään lankatekniikkaa. Tutustutaan lappilaiseen käsityöperinteeseen ja tekstiilien hoito-ohjeisiin. kierrättäminen ja yhteiset taideteokset ja projektit.)
Dokumentointi ja arviointi (tieto- ja viestintätekniikka, itse- ja vertaisarviointi, työn viimeistely)
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Osaa toteuttaa lähes itsenäisesti kokonaisen käsityöprosessin ja tehdä dokumentointia prosessin eri vaiheista.
Osaa valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaan perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus omaperäisesti.
Valitsee, yhdistää ja käyttää taidokkaasti, omaperäisesti sekä tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja ja valmistustekniikoita.
Tuntee ja osaa käyttää sujuvasti käsityön käsitteistöä.
Ottaa aina vastuuta omasta työstään ja toimii tavoitteellisesti sekä on aina valmis auttamaan muita.
Osaa kuvata yksinkertaisten ja arkipäivään liittyvien laitteiden toimintaperiaatteita.
Osaa käyttää asianmukaisia työvälineitä, koneita ja laitteita oikein, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Kantaa vastuuta työskentelytilan siisteydestä ja järjestyksestä esimerkillisesti.
Osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
Osallistuu aina rakentavasti oman ja toisten työn ja työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antamiseen.
Osaa ilmaista miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaareen.
9
Osaa toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin ja tehdä dokumentointia prosessin eri vaiheista.
Osaa valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaan perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus
Valitsee, yhdistää ja käyttää taidokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja ja valmistustekniikoita.
Tuntee ja osaa käyttää sujuvasti käsityön käsitteistöä.
Ottaa aina vastuuta omasta työstään ja toimii tavoitteellisesti sekä on valmis auttamaan muita.
Osaa kuvata yksinkertaisten ja arkipäivään liittyvien laitteiden toimintaperiaatteita.
Osaa käyttää asianmukaisia työvälineitä, koneita ja laitteita oikein, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Huolehtii työskentelytilan siisteydestä ja järjestyksestä.
Osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa ohjatusti käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
Osallistuu aina rakentavasti oman ja toisten työn ja työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antamiseen.
Osaa ilmaista miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaareen.
8
Osaa toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin ja tehdä dokumentointia prosessin eri vaiheista.
Osaa valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaan perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus.
Valitsee, yhdistää ja käyttää tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja ja valmistustekniikoita.
Tuntee ja osaa käyttää käsityön käsitteistöä.
Ottaa vastuuta omasta työstään ja toimii tavoitteellisesti
Osaa kuvata yksinkertaisten ja arkipäivään liittyvien laitteiden toimintaperiaatteita.
Osaa käyttää asianmukaisia työvälineitä, koneita ja laitteita oikein, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa ohjatusti käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
Osallistuu rakentavasti oman ja toisten työn ja työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antamiseen.
Osaa ilmaista miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaareen.
7
Oppilas osaa toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin ja tehdä dokumentointia prosessin eri vaiheista ohjatusti.
Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaan perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus.
Oppilas tarvitsee tukea valitakseen, yhdistääkseen ja käyttääkseen tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja ja valmistustekniikoita.
Tuntee ja osaa käyttää jonkin verran käsityön käsitteistöä.
Ottaa yleensä vastuuta omasta työstään ja toimii tavoitteellisesti.
Osaa kuvata yksinkertaisten ja arkipäivään liittyvien laitteiden toimintaperiaatteita.
Osaa käyttää ohjatusti asianmukaisia työvälineitä, koneita ja laitteita oikein ja turvallisesti.
Osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa ohjatusti käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
Osallistuu yleensä rakentavasti oman ja toisten työn ja työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antamiseen.
6
Oppilas on pyrkinyt saavuttamaan tavoitteita, mutta käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja dokumentoinnissa on puutteita.
Hän tarvitsee usein kannustusta työskentelyn aloittamiseen ja runsaasti ohjausta työn etenemiseen.
Hänellä on jonkin verran vaikeuksia ymmärtää työohjeita ja neuvoja.
Oppilas laiminlyö toisinaan tuntityöskentelyä; hän ei aina anna työrauhaa muille ja hänen työskentelynsä voi olla melko passiivista.
Oppilas suhtautuu usein työtilan siisteyteen välinpitämättömästi, mutta käyttää työkaluja ja tarvikkeita asianmukaisesti ja turvallisesti.
5
Oppilaan käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnassa on puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen jatkuvasti.
Oppilas ei pysty työskentelemään oma-aloitteisesti ja hänellä on vaikeuksia ymmärtää tai noudattaa annettuja ohjeita.
Hän on usein välinpitämätön niin työskentelyä kuin työvälineitä kohtaan.
Hän ei kanna vastuuta työtilan siisteydestä tai työturvallisuudesta.
Oppilas ei osaa arvostaa omia eikä toisten töitä ja hänellä voi olla myös työrauhaongelmia.
Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta työskentelystään eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan.
4
Oppilas ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja
6.lk Liikunta
Opetussuunnitelman tavoitteet
Fyysinen toimintakyky
Kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.
Ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja
ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaan että soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.
Ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaan välineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä käyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.
Kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.
Opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä.
Ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.
Sosiaalinen toimintakyky
Ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen
Ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.
Psyykkinen toimintakyky
Kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.
Huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.
Opetuksen sisällöt
Liikunta elämäntapana (etsitään itselle mieluisia liikuntalajeja, opetellaan liikkumaan ikäkauden suositusten mukaan, tutustutaan liikunnan merkitykseen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä, opetellaan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa liikunnassa, esim. videot)
Fyysinen minä (tutustutaan eri lajien osaamista tukeviin kuntotekijäharjoitteisiin, tutustutaan kestävyysharjoittelun perusteisiin, tutustutaan lihaskuntoharjoittelun perusteisiin, tutustutaan kehon notkeutta ja kimmoisuutta kehittäviin harjoitteisiin, harjoitellaan erilaisten mittaustulosten hyödyntämistä)
Lajien taitaja (kehitetään taitoja ja pelikäsitystä eri peleissä, opetellaan erilaisia tunnetaitoja pelitilanteessa, toisen näkökulman huomioon ottaminen, parannetaan taitoja ja tekniikoita yksilölajeissa, opetellaan nauttimaan omista ja muiden suorituksista sekä arvostamaan niitä, opetellaan näkemään liikunnassa esteettisyyttä sekä ilmaisemaan itseään liikkuen)
Osallistuminen uimaopetukseen (varmistetaan uintitaidon saavuttamista ja vedestä pelastautumisen taitoja)
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan aktiivisesti ja kykenee tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja esimerkillisesti. Oppilas liikkuu ja tasapainoilee sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä taitavasti ja monipuolisesti. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa monipuolisesti. Oppilas harjoittelee uinnin perustaitoja aktiivisesti. Oppilas kuuntelee ja noudattaa ohjeita esimerkillisesti ja toimii niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja kannustaa muita oppilaita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä toimii turvallisesti ja asiallisesti huomioiden myös muiden turvallisuuden. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta. Oppilaalla on liikuntavaatteet ja välineet aina mukana.
9
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan aktiivisesti ja kykenee tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas liikkuu ja tasapainoilee sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä taitavasti. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa monipuolisesti. Oppilas harjoittelee uinnin perustaitoja aktiivisesti. Oppilas kuuntelee ja noudattaa ohjeita ja toimii niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä toimii turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta. Oppilaalla on liikuntavaatteet ja välineet aina mukana.
8
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti ja kykenee yleensä tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas saa yleensä liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas uskaltaa harjoitella uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa yleensä ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas yleensä yrittää parhaansa. Oppilaalla on pääsääntöisesti liikuntavaatteet ja välineet mukana.
7
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan silloin tällöin aktiivisesti ja kykenee vaihtelevasti tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas yrittää silloin tällöin liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas uskaltaa toisinaan harjoitella uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa silloin tällöin ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa yleensä reilun pelin periaatteita. Hän osaa yleensä ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas yleensä yrittää parhaansa.
6
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan harvemmin ja kykenee vaihtelevasti tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas yrittää harvemmin liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas harvemmin harjoittelee uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa harvemmin ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden vaihtelevasti. Oppilas noudattaa silloin tällöin reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa yleensä vaihtelevasti ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan yleensä turvallisesti ja asiallisesti. Joskus, mutta harvemmin oppilas yrittää parhaansa.
5
Oppilas ei juuri jaksa osallistua liikuntatuntien toimintaan ja ei kykene tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas ei yritä liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas ei juuri harjoita vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas ei harjoittele uinnin perustaitoja. Oppilas ei jaksa kuunnella ohjeita ja noudattaa niitä. Oppilas ei noudata reilun pelin periaatteita. Oppilaan toiminta liikuntatunnilla saattaa olla vaarallista. Oppilas ei jaksa olla aktiivinen ja yritteliäs, aiheettomia poissaoloja.
4
Oppilas ei osallistu liikuntatunnilla toimintaan tai hänen toimintansa ei vastaa liikunnan opetukselle asetettuihin tavoitteisiin.
6.lk Historia
Opetussuunnitelman tavoitteet
Oppilaan kiinnostuksen herättäminen ja ylläpitäminen menneisyyttä kohtaan tuomalla asiat lähelle oppilaan kokemusmaailmaa ja perhettä eri työskentelytapoja ja TVT-taitoja hyödyntäen.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä ja niiden luotettavuuden arvioiminen.
Oppilaan tulee ymmärtää, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.
Tunnistetaan esimerkkien avulla jatkuvuus historiassa ja etsitään muutoksille syitä.
Harjoitellaan omien historiatulkintojen tekemistä ikätasolle sopivilla tavoilla.
Oppilaan tulisi ymmärtää kontekstuaalisuus ihmisen toiminnassa. Miten aika, paikka ja kausaliteetti ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan eri aikoina.
Opetuksen sisällöt
Keskiaika (Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille)
Uuden ajan murrosvaihe (Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.)
Suomi osana Ruotsia (Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla.)
Sisältöalueiden käsittelyssä huomioidaan Rovaniemen kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelman tarjoamat mahdollisuudet.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas osaa etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä sekä opastaa myös muita oppilaita tiedonhankintaan.
Oppilas erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ja kykenee tekemään tulkintoja itsenäisesti ja keskustellen tuomaan niitä esille.
Oppilas kykenee jäsentämään sekä löytämään keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja sekä löytämään motiiveja myös itse.
Oppilas löytää esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista .
Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. Oppilas ymmärtää tapahtumat osana kontekstia.
Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla laajasti ja tarkasti historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.
9
Oppilas osaa etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ja tekee myös ohjattuna omia tulkintoja.
Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä. Hän kykenee tekemään ohjattuna myös jäsentelyä itsenäisesti.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja ymmärtämään tämän toiminnan motiiveja.
Oppilas osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.
Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta
Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.
8
Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.
Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.
Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.
Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta
Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.
7
Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ohjattuna sekä tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja ohjattuna.
Oppilas tunnistaa joitakin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa kuvata muutamia muutoksia.
Oppilas osaa antaa muutamia esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
6
Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ohjattuna.
Oppilas tunnistaa ohjattuna keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot. Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan.
Oppilas tunnistaa ohjattuna historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas tunnistaa ohjattuna muutoksia.
Oppilas tunnistaa ohjattuna ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas tunnistaa ohjattuna joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita
5.
Oppilas ei juuri osaa etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas ei osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan eroja ohjauksesta huolimatta.
Oppilas tunnistaa heikosti keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot. Oppilaan on vaikea eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan.
Oppilas tunnistaa heikosti historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas tunnistaa heikosti muutoksia.
Oppilas tunnistaa heikosti ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas ei juuri tunnista joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
4 Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
6.lk Valinnainen oppiaine
Opetussuunnitelman tavoitteet
Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useasta aineesta koostuvia oppiainekokonaisuuksia. Aineiden tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Soveltavat aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta.
Valinnaiset aineet syventävät ja laajentavat oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti.
Opetuksen sisällöt
Opetuksen sisällöt määräytyvät vuosittain tarjolla olevista vaihtoehdoista oppilasryhmän valinnan mukaisesti. Oppilaat valitsevat tarjotuista aiheista kaksi aihekokonaisuutta.
Esimerkkejä valittavista aihekokonaisuuksista: kuvataide, media, kirjallisuus, draama, käsityöt, tietotekniikka
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Hyväksytty
Oppilas osallistuu aktiivisesti oppitunneilla tehden hänelle annetut tehtävät asianmukaisesti ja huolellisesti loppuun.
Oppilas suhtautuu tehtäviin myönteisesti.
Hän osaa tehdä yhteistyötä sekä antaa rakentavaa palautetta muille.
Hyvätty
Oppilas ei osallistu oppitunnilla, eikä saa tehtyä hänelle annettuja tehtäviä.
Hän suhtautuu aiheisiin ja tehtäviin negatiivisesti ja pyrkii toiminnallaan myös häiritsemään muiden työskentelyä.