5.luokka

Koskenkylän koulun arvioinnin kriteerit 5.luokka

Käyttäytyminen……………………………………………………….

Suomen kieli ja kirjallisuus…………………………………………

Matematiikka…………………………………………………………..

Englanti…………………………………………………………………

Ympäristöoppi…………………………………………………………

Uskonto…………………………………………………………………

Elämänkatsomustieto………………………………………………...

Musiikki………………………………………………………………….

Kuvataide……………………………………………………………….

Käsityö………………………………………………………………….

Liikunta………………………………………………………………....

Yhteiskuntaoppi………………………………………………………

Historia…………………………………………………………………

5.lk Käyttäytyminen (erillinen liite)

Käyttäytymisen arviointi

kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä.
Arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan.
Huomioitava myös oppilaan itsearviointi ja arviointikeskustelut luokanopettajan, oppilaan ja huoltajan kesken.
Käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla samoin kriteerein, mutta huomioidaan oppilaan ikäkausi.
Arviointi merkitään omalle liitteelleen.

Käyttäytymisen tavoitteet

Käyttäytymisen arvioinnin sisällöt perustuvat kulttuurimme arvoihin, jotka pohjautuvat YK:n ihmisoikeuksien julistukseen (1. artikla): Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Arvioinnin sisältöjä löytyvät myös perusopetuslaista ja –asetuksesta (POL 2 §, 35 § ja POA 28.6.2012/422 2 ).
Käyttäytymistä arvioidaan myös suhteessa koulun järjestyssääntöihin, joissa korostuvat hyvän käytöksen normit (mm.yleinen kohteliaisuus, tervehtiminen, kielenkäyttö, käyttäytyminen oppitunnilla yms.)

Koskenkylän koulun järjestyssäännöt

https://sites.google.com/a/roiedu.fi/koskenkylaen-koulu/

Käyttäytymisen arvosana määräytyy Koskenkylän koulussa seuraavin perustein

Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet.

Hän on oma-aloitteisesti valmis auttamaan muita.
Hän noudattaa sääntöjä ilman laiminlyöntejä tai rikkomuksia.
Hän on vastuuntuntoinen ja toimii esimerkkinä muille.
Hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön.
Hän vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin ja ja pyrkii sovittelemaan ristiriitoja oma-aloitteisesti.
Hän luo omalla toiminnallaan luokkaan positiivista ilmapiiriä ja kykenee ryhmässä toimimaan aloitteellisesti kaikkien oppilaiden kanssa.

Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet lähes kaikilla osa-alueilla.

Hän on lähes aina oma-aloitteisesti valmis auttamaan muita.
Hän noudattaa lähes aina sääntöjä ilman laiminlyöntejä tai rikkomuksia.
Hän on pääsääntöisesti vastuuntuntoinen ja toimii esimerkkinä muille.
Hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön pääsääntöisesti.
Hän pyrkii vaikuttamaan positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin ja ja pyrkii sovittelemaan ristiriitoja.
Hän kykenee ryhmässä toimimaan aloitteellisesti kaikkien oppilaiden kanssa.

Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet useimmilla sen osa-alueilla.

Hän käyttäytyy usein asiallisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Hän ei aina muista huomioida muita ja ympäristöä.
Hän jättää joskus noudattamatta koulun sääntöjä, mutta pyrkii korjaamaan toimintaansa.
Hän toimii kouluyhteisössä yleensä myönteisesti, aktiivisesti ja oma-aloitteisesti.
Hän pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti.
Hän osaa yleensä toimia ryhmässä kaikkien oppilaiden kanssa.

Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet.

Hän toimii kouluyhteisössä melko passiivisesti
Hän suhtautuu koulutyöhön vastahakoisesti
Hän käyttäytyy useimmiten tilanteeseen sopivalla tavalla.
Hän tuntee ja hyväksyy koulun säännöt, mutta käyttäytyy ajoittain välinpitämättömästi ja epäkohteliaasti.
Hän kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita ja toimii tuetusti ryhmässä.

Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet.

Hän häiritsee toistuvasti opiskelua ja rikkoo usein koulun järjestyssääntöjä.
Hänen asenteensa on negatiivinen ja hänen käytöksensä on toistuvasti epäasiallista ja usein loukkaavaa.
Häneen on kohdennettu kurinpitotoimenpiteitä.
Hän tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä

Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet.

Hän häiritsee koulutyötä ja hänellä ei ole myönteistä suhtautumista kouluyhteisöä kohtaan.
Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä lähes jatkuvasti ja tietoisesti.
Hänen käytöksensä on pääosin erittäin epäasiallista ja loukkaavaa.
Hän käyttäytyy väkivaltaisesti toisia oppilaita kohtaan
Hänellä on erittäin välinpitämätöntä, epäasiallista ja loukkaavaa käytöstä suhteessa muihin ihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristöön.
tarvitsee erityisiä tukea, valvontaa ja puuttumista opiskelun turvaamiseksi

Oppilas ei ole lain, koulun ohjeiden, sääntöjen eikä kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle. Oppilaan käyttäytyminen on normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta.

5.lk Suomen kieli ja kirjallisuus

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tehtävänä on edistää oppilaiden yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja.

Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun, draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen.

Opetuksen sisällöt

Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä.
Ohjataan oppilaita monipuoliseen ilmaisuun erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä.
Harjoitellaan erilaisten tekstilajien sujuvaa lukemista sekä tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia tekstinymmärtämisen strategioita ja ajattelutaitoja.
Opitaan tunnistamaan kertovien ja kuvaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Tutustutaan sijamuotoihin (nominatiivi, genetiivi, partitiivi) ja opitaan verbien taipuminen eri aikamuodoissa.
Opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe, teema.
Harjoitellaan tekstien otsikointia, rakenteita ja kappalejakoa, sekä opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Opitaan tunnistamaan tekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit sekä lauseen pääjäsenet ja käyttämään tietoa apuna oman tekstin tuottamisessa.
Harjoitellaan lähteiden käyttöä ja merkintää.
Tutustutaan tekstien tehokeinohin ja pohditaan mediakriittisyyttä.
Tutustutaan omaan ja muiden kulttuurien kansanperinteeseen.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen.
Edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa.
Edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen.
Edistyminen kielen rakenteiden ymmärtämisessä, käsitteiden hallinta

Arvosana 10

Viittaa aktiivisesti sekä työskentelee keskittyneesti. Osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti, sekä huolehtii koko ryhmän onnistumisesta. Haluaa haasteita, ei tyydy helppoihin perustehtäviin. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee lisätehtäviä ja pyytää niitä lisää. Tarttuu vapaaehtoisesti pulpettikirjaan ja muihin lisätehtäviin. Pyytää apua, kun ei osaa. On innostunut lukemisesta sekä erilaisten kirjoitelmien ja tekstityyppien kirjoittamisesta. Esittää mielellään tuotoksiaan muille. Tuotokset siistejä sekä omaperäisiä. Tekee kotitehtävät säännöllisesti.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset erinomaisia.

Arvosana 9

Viittaa usein ja työskentely on pääsääntöisesti aktiivista. Osallistuu yhteiseen keskusteluun. Tekee tehtävänsä asiallisesti ja tekee ylimääräisiäkin tehtäviä. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa huolellisesti ja on usein valmis auttamaan myös muita. Kysyy neuvoa tarvittaessa. Suhtautuu positiivisesti opittaviin asioihin. Esittää mielellään tuotoksiaan muille. Kotitehtävät on pääsääntöisesti tehtynä. Vihkotyöskentely on siistiä.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset kiitettäviä.

Arvosana 8

Viittaa vaihtelevasti ja työskentelee yleensä aktiivisesti. Osallistuu usein yhteiseen keskusteluun ja tekee annetut tehtävät yleensä huolellisesti. Kysyy apua, kun ei osaa. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa hyvin. Suhtautuu myönteisesti opeteltaviin asioihin ja työtapoihin. Vihkotyöskentely on selkeää. Läksyt on yleensä tehty ohjeen mukaisesti. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä.

Arvosana 7

Viittaa ja osallistuu keskusteluihin harvoin. Tekee pakolliset tehtävät, mutta ei useinkaan innostu lisätehtävistä, lukemisesta tai kirjoittamisesta. Kysyy toisinaan apua, kun ei osaa. Antaa yleensä työrauhan ja keskittyy tehtäviinsä. Tekee tehtävänsä usein nopeasti, jolloin lopputulos on epäsiistiä. Pari- ja ryhmätöissä vaikeuksia tehdä omaa osuuttaan vastuullisesti. Välillä on vaikeuksia saada tehtävä loppuun annetussa ajassa. Läksyt on tehty, mutta niissä on aukkoja.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset tyydyttäviä.

Arvosana 6

Viittaa ja osallistuu keskusteluihin harvoin. Kotitehtävät usein puutteellisesti tehty tai tekemättä. Vihkotyöskentely epäselvää ja huolimatonta. Pari- ja ryhmätöissä ei tee omaa osuuttaan loppuun ja usein häiritsee ryhmän työskentelyä.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset välttäviä.

Arvosana 5

Ei viittaa, eikä osallistu asiallisesti yhteisiin keskusteluihin. On harvoin kiinnostunut opiskeltavista asioista ja taidoista. Tunneilla ei saa tehtyä annettuja tehtäviä. Häiritsee usein muiden oppimista. Kotitehtävät usein tekemättä. Vihkotyöskentely niukkaa ja huolimatonta.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset heikkoja.

Arvosana 4

Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.

5.lk Matematiikka

Opetussuunnitelman tavoitteet

tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä
ohjata oppilasta kehittämään taitojaan, tehdä havaintoja matematiikan näkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa sekä ohjata oppilasta näkemään yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä
kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen
ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintätapoja
ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä
ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta
ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen tarkkuus, arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaan mittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaan mittaustuloksen järkevyyttä

Opetuksen sisällöt

Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoa vertailla ja asettaa lukuja järjestykseen luonnollisilla luvuilla, murto- ja desimaaliluvuilla sekä negatiivisilla kokonaisluvuilla.
Harjoitellaan jaollisuutta, lukuyksiköittäin jakamista ja allekkainjakamista.
Vahvistetaan peruslaskutoimituksia ja niiden ominaisuuksien ymmärtämistä lukualueella 0-1 000 000.
Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi.

Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan geometrisia kuvioita ja niiden ominaisuuksia..
Tutustutaan mittakaavaan.
Harjoitellaan pituuden, massan ja tilavuuden mittayksiköt ja niiden muunnoksia.
Opetellaan ratkaisemaan yhtälöitä ja harjoitellaan ongemanratkaisua.
Kerrataan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.
Tutustutaan tilastoihin, erilaisiin diagrammeihin ja tilastotieteen peruskäsitteisiin sekä prosenttiin.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Arvosana 10

Oppilas opiskelee ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu aktiivisesti opetuskeskusteluihin ja viittaa usein. Hän osaa käyttää oppimiaan matematiikan käsitteitä. Hän saattaa keksiä uusia ratkaisutapoja tehtäviin ja kertoa niitä muillekin. Hän auttaa mielellään muita oppilaita. Hän tekee oppitunneilla oma-aloitteisesti vaativampia tehtäviä ja innostuu tekemään myös lisätehtäviä. Ei tyydy vain helpompiin tehtäviin vaan osallistuu aktiivisesti myös pulmatehtävien ratkomiseen. Hän saattaa keksiä pulmatehtäviä myös itse. Oppilas kysyy neuvoa, kun ei osaa. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia runsaasti. Kotitehtävät ovat aina tehtynä.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset erinomaisia.

Arvosana 9

Oppilas opiskelee usein ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu opetuskeskusteluihin ja viittaa usein. Hän osaa käyttää oppimiaan matematiikan käsitteitä kohtalaisen hyvin. Hän saattaa keksiä uusia ratkaisutapoja tehtäviin ja kertoa niitä muillekin. Hän auttaa muita oppilaita. Hän tekee oppitunneilla oma-aloitteisesti vaativampia tehtäviä ja innostuu tekemään myös lisätehtäviä. Kysyy, jos ei osaa. Ei tyydy vain helpompiin tehtäviin vaan osallistuu aktiivisesti myös pulmatehtävien ratkomiseen. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia. Kotitehtävät ovat tehtynä.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset kiitettäviä.

Arvosana 8

Oppilas opiskelee useimmiten ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu yleensä opetuskeskusteluihin ja viittaa. Hän hallitsee peruslaskutekniikat ja pyrkii sinnikkäästi tekemään soveltavat tehtävät. Oppii matematiikan käsitteitä ja osaa käyttää tutuimpia termejä. Hän auttaa muita oppilaita pyydettäessä ja kysyy neuvoa, jos ei osaa. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia jonkin verran. Kotitehtävät ovat yleensä tehtynä. Antaa muille työrauhan.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä.

Arvosana 7

Oppilas opiskelee yleensä ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla, mutta tarvitsee usein aikuisen ohjausta tehtävissään etenemiseen. Hän osallistuu vaihtelevasti opetuskeskusteluihin ja viittaa melko harvoin. Oppilas hallitsee peruslaskutekniikat ja helpot soveltavat tehtävät. Oppimissuoritukset voivat vaihdella selvästi matematiikan eri osa-alueilla. Hän kysyy paljon neuvoa tai toisinaan piilottelee osaamattomuuttaan. Kotitehtävät ovat useimmiten tehtynä. On tehnyt vain vähän sähköistä materiaalia.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä tai tyydyttäviä.

Arvosana 6

Oppilas opiskelee vaihtelevasti oppitunnilla ja saa yleensä tehtyä vain osan perustehtävistä. Hän tarvitsee paljon aikuisen ohjausta. Hän osaa kohtuullisesti peruslaskutoimitukset, mutta tekee paljon virheitä laskiessaan. Soveltavat tehtävät ja ovat hänelle haasteellisia. Hänellä on vaikeuksia ymmärtää ja palauttaa mieleen matematiikan käsitteitä. Hän ei juuri osallistu opetuskeskusteluihin ja viittaa vähän.Hän kysyy runsaasti neuvoa tai piilottelee osaamattomuuttaan. Kotitehtävät ovat vaihtelevasti tehtynä. Hän häiritsee joskus muidenkin työskentelyä.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset välttäviä tai tyydyttäviä.

Arvosana 5

Matematiikka tuntuu oppilaasta haasteelliselta oppiaineelta. Hän tekee tunnilla helpompia tehtäviä, joskus vain pari tehtävää. Oppilas ei viittaa, eikä osallistu yhteiseen keskusteluun. Hän ei aina muista tehdä kotitehtäviä ja oppitunneilla voi on vaikea keskittyä opiskeluun. Hän voi häiritä usein muidenkin opiskelua.

Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset heikkoja.

Arvosana 4

Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.

5.lk Englanti

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käytetään vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja

Opetussuunnitelman tavoitteet

Motivoidaan oppilasta arvostamaan maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta.
Luodaan yhdessä salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen.
Ohjataan oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustetaan harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti.
Ohjataan oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltään monenlaisissa tilanteissa.
Tarjotaan oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta eri aihepiireistä sekä kiinnitetään huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin.

Opetuksen sisällöt

Havainnoidaan englannin asemaa globaalissa viestinnässä ja mm. internetissä.
Oppilas oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii antamaan ja ottamaan palautetta ja oppii ottamaan vastuuta.
Opetellaan hyödyntämään itselle sopivia kielten oppimistapoja, huomioidaan myös digitaaliset mahdollisuudet.

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita viidennellä luokalla ovat mm. matkustaminen ja elämä englanninkielisessä ympäristössä (esim. juhlat Halloween ja Thanksgiving) sekä oppilaita kiinnostavat aiheet, kuten koulu, vapaa-aika ja harrastaminen.

Harjoitellaan asioimis- ja opastamistilanteita sekä asioiden kuvailua.

Tutustutaan englanninkielisissä maissa matkustettaessa tarvittavaan kohteliaaseen viestintään.
Harjoitellaan uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa ilmauksissa.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa.
Työskentelyssä korostuu pari- ja ryhmätyö sekä yhdessä oppiminen.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Vieraiden kielten taitojen kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Hyvän kielitaidon saavuttaa, kun työskentelee aktiivisesti ja säännöllisesti sekä koulussa että kotona. Tuntityöskentely ja kotitehtävät täydentävät toisiaan. Kielitaitoa voi kartuttaa myös itsenäisesti, esimerkiksi lukemalla vieraskielisiä tekstejä, kuuntelemalla musiikkia, katselemalla vieraskielisiä ohjelmia.

Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, mahdolliset suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Pyytää apua kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä tehty. Tekee tehtävät huolellisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja ja osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan on vähäistä. Tekee tehtävänsä nopeasti, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Keskittyminen saattaa välillä herpaantua, mutta saa työnsä tehtyä useimmiten. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Oppilas tarvitse tukea pystyäkseen ottamaan vastuuta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.

Oppilas suoriutuu minimitavoitteiden mukaan.

Hänellä voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät pääosin tekemättä. Tunneilla oppilas on passiivinen. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti heikosti.

Oppilaalla voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.

5.lk Ympäristöoppi

Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvan kehittymistä sekä kasvua ihmisenä.
Ohjaa oppilaita tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä.
Oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään, arvioimaan ja arvottamaan tietoa erilaisissa tilanteissa.
Ohjaa ymmärtämään ihmisten tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.
Herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristöopin eri tiedonaloja kohtaan.
Kannustetaan ahkeruuteen ja pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn sekä tunnistamaan omaa oppimista tukevia asioita.

Opetuksen sisällöt

Monipuolista ympäristöopin opiskelua, jossa korostetaan oppilaan omaa luonnontieteellisten asioiden havainnointia ja kokemusperäistä oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä
Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin.
Tutustutaan kasvien ja eläinten lisääntymiseen sekä yhteyttämiseen.
Tutustutaan murrosikään, ihmisen lisääntymiseen ja tärkeimpiin elintoimintoihin sekä aisteihin.
Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin.
Tutkitaan ilmastoa, elinolosuhteita maapallolla ja lähiavaruutta.
Tutkitaan Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa.
Harjoitellaan käyttämään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.
Tutustutaan voiman, painovoiman, kitkan ja palamisen käsitteisiin sekä äänen ja valon ominaisuuksiin.
Tutustutaan alkuaineisiin, yhdisteisiin ja aineen olomuotoihin ja niiden muutoksiin.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksi arvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa.

Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Innostuu tutkimustehtävistä ja hallitsee tutkimuksen työskentelyvaiheet sekä osaa tehdä johtopäätöksiä. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.

Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. On kiinnostunut tutkimustehtävistä ja hallitsee tutkimuksen työskentelyvaiheet. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. On kiinnostunut tutkimustehtävistä ja osaa yleensä tehdä päätelmiä tutkimuksesta. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Tekee tehtävänsä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviinsä. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.

Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.

5.lk Uskonto

Opetussuunnitelman tavoitteet

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Tutustutaan uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
Opetuksessa pohditaan symboliikkaa ja käsitteistöä.
Tutustutaan uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun.
Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä.
Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- ja kouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan kiusaamista vastaan.
Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman ja toiminnallisuuden avulla.
Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita.

Opetuksen sisällöt

Suhde omaan uskontoon: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat ja rituaalit. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia.
Uskontojen maailma: Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus Suomessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista nykytilaa. Tutustutaan erityisesti juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamin uskontoon.
Hyvä elämä: Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat, arvot, itsetuntemus, hyvinvointi sekä globaali vastuu. Tutustutaan uskontojen keskeisiin eettisiin opetuksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.

Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään perustellen omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Osaa käyttää oppimiaan käsitteitä sekä soveltaa omaksumaansa tietoa uusissa tilanteissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt ovat aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.

Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään perustellen omia näkemyksiään ja mielipiteitään.Hän osaa käyttää sujuvasti oppimiaan käsitteitä. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Yleensä osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn parin kanssa ja pienryhmissä. Hallitsee keskeiset käsitteet. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tekee tehtävänsä yleensä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta pari- ja ryhmätehtävissä etenemiseen ja asiassa pysymiseen. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviin. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.

5.lk Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Opetuksessa keskeistä on tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitoja sekä kykyä ilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.
Opetuksessa kartutetaan monipuolisesti katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä, harjoitetaan kriittistä ajattelukykyä sekä kehitetään oppimisen taitoja.
Työtapojen valinnassa luodaan turvallinen ja avoin oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia keskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.

Opetuksen sisällöt

Kasvaminen hyvään elämään: Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaan oikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytään arvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.
Erilaisia elämäntapoja: Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden, hyväksymisen, uskomisen merkityksiä.

Yhteiselämän perusteita: Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen, oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin ja seurausten näkökulmista..
Luonto ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään erilaisiin tapoihin selittää maailmaa. Pohditaan luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä.
Harjoitellaan oman näkemyksen ja omien mielipiteiden erittelyä ja perustelemista. Kuunnellaan ja arvostetaan muiden mielipiteitä.
Käsitteiden hallinta ja soveltaminen: vapaus-vastuu, oikeus-velvollisuus, arvo-normi, yhdenvertaisuus, rauha, demokratia, kestävä kehitys, etiikka tietoverkoissa, netiketti.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen kautta osoitettu osaaminen. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen.

Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja.Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt ovat aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.

Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Oppilas osaa yleensä ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja.Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Oppilas osaa ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan, kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja vaihtelevasti.Tekee tehtävänsä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Oppilas osaa ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan, kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja vaihtelevasti. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviinsä. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.

5.lk Musiikki

Opetussuunnitelman tavoitteet

Oppilaat oppivat suhtautumaan avoimesti ja kunnioittavasti toisten kokemuksiin sekä luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässään.
Oppilaat tottuvat jäsentämään aiempaa tietoisemmin musiikillisia kokemuksia ja ilmiöitä sekä musiikkikulttuureja.
Oppilaiden ymmärrys musiikkikäsitteistä ja ilmaisukeinoista syvenee ja laajenee samalla, kun taidot laulaa, soittaa, säveltää, liikkua ja kuunnella kehittyvät.
Oppilaat käyttävät mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksin tai yhdessä muiden kanssa.
Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulun arjessa ja juhlassa.
Oppilaiden käsitys itsestään musiikillisena toimijoina rakentuu myönteisten oppimiskokemusten kautta.

Opetuksen sisällöt

Osallisuus (kuuntelu, osallistuminen, toisten huomioiminen, oma toiminta ryhmässä, omat vahvuudet ja niiden hyödyntäminen)
Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen (soittimet, stemmalaulu, ääni ja mikrofoni, säestystaidot, monipuolinen improvisointi, mielipiteet ja perustelu, teknologia, soitinten rakentaminen, sävellykset)
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito (oppilaiden kokemukset, yhteys muihin oppiaineisiin, erilaiset musiikilliset kulttuurit, eri maanosien musiikki, musiikin ammatit, media, vaihtojakoiset tahtilajit, musiikin rakenteet)
Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa (toisten huomioiminen, oma toimintatapa, välineet ja soittimet, tunnetilojen tiedostaminen, turvallisuus)
Oppimaan oppiminen musiikissa (positiivinen ilmapiiri, toisten kunniOittaminen, kannustus ja rohkaisu, pitkäjännitteinen työskentely, toisten ohjaus, musiikkiesitykset)

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Oppilas ottaa aktiivisesti huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto) ja kannustaa esimerkillisesti muita oppilaita mukaan toimintaan ja ilmaisuun luoden ryhmään hyvää tunnelmaa.
Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia ja kommentoi innostuneesti kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa musiikillisia merkintöjä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii esimerkillisesti musisoinnin yhteydessä ja on toiminnassaan luova ja kekseliäs.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia monipuolisesti ja taitavasti ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on tavoitteellista ja hän kykenee arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilas kykenee luomaan omia, persoonallisia musiikillisia kokonaisuuksia ja hän tuo rohkeasti tuotoksiaan esille.

Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto) ja kannustaa muita oppilaita mukaan toimintaan ja ilmaisuun pyrkien ryhmään hyvää tunnelmaa.
Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia ja kommentoi kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa´musiikillisia merkintöjä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii hyvin musisoinnin yhteydessä ja on toiminnassaan luova ja kekseliäs.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on tavoitteellista ja hän kykenee arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilas kykenee luomaan omia, persoonallisia musiikillisia kokonaisuuksia ja hän tuo rohkeasti tuotoksiaan esille.

Oppilas yleensä ottaa huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas kuuntelee yleensä keskittyneesti musiikkia ja kommentoi kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa´musiikillisia merkintöjä yleensä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii hyvin musisoinnin yhteydessä ja noudattaa annettuja ohjeita.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on melko tavoitteellista ja hän kykenee arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilas tuo yleensä rohkeasti tuotoksiaan esille.

Oppilas pyrkii vaihtelevasti ottamaan huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas kuuntelee vaihtelevastii musiikkia ja kommentoi kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa´musiikillisia merkintöjä toisinaan yleensä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii vaihtelevasti musisoinnin yhteydessä ja noudattaa annettuja ohjeita.
Oppilas käyttää toisinaan laitteita ja soittimia ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on vaihtelevasti tavoitteellista.
Oppilas tuo joskus tuotoksiaan esille.

Oppilas ei juuri ota huomioon ryhmän muita jäseniä yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas ei keskity kuuntelemaan musiikkia eikä kykene kommentoimaan kuulemaansa.
Oppilas keksii omia ratkaisuja harvoin käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja ja osaa tarvittaessa ohjatusti hyödyntää musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.
Oppilas esittää harvoin näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas tunnistaa harvoin musiikillisia merkintöjä.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia harvoin eikä ota huomioon äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyviä tekijöitä.
Oppilas ei juuri aseta tavoitteita musiikillisen osaamisensa kehittämiseksi..

Oppilas ei ota lainkaan huomioon ryhmän muita jäseniä yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas ei keskity kuuntelemaan musiikkia eikä kykene esittäamään näkemyksiään kuulemastaan..
Oppilas ei keksi omia ratkaisuja harvoin käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja.
Oppilas ei esitä näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas ei tunnista musiikillisia merkintöjä.
Oppilas ei halua käyttää laitteita ja soittimia.
Oppilas ei aseta tavoitteita musiikillisen osaamisensa kehittämiseksi..

Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.

5.lk Kuvataide

Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden omat kokemukset, ja mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitä hyödyntäen.
Rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan sekä Innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti.
Ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan.
Ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin ja käyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan.
Ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin.
Innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja omissa kuvissaan.
Ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa ilmenevistä arvoista.

Opetuksen sisällöt

Havainnoidaan monipuolisesti ympäristöä ja sen kuvia sekä käytetään monipuolisesti kuvallisia välineitä (kuvallinen väline = millä voit kuvata, kuvailla, millä itse voit tehdä taidetta, kuvia, taideteoksia).
Keskustellaan taiteeseen, ympäristöön ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin liittyvistä havainnoista sekä perustellaan omia ajatuksia ja valintoja.
Muodon ymmärtäminen valon ja varjon avulla, värien symboliikka, valööri, sommittelu ja tila (etuala, taka-ala, perspektiivikokeilut)

Tvt-välineiden käyttäminen kuvaamiseen, kuvan muokkaamiseen ja esittämiseen.
välinehuollon merkityksen sisäistäminen sekä vastuun ottaminen yhteisistä tiloista ja välineistä
Harjoitellaan asettamaan omia tavoitteita (esim. luonnosvihko) sekä löytämään ja hyödyntämään omia vahvuuksia.
Harjoitellaan tekemään pidempikestoisia projekteja/töitä yksin ja yhdessä.
Harjoitellaan käyttämään erilaisia kuvallisen vaikuttamisen keinoja omien mielipiteiden ilmaisussa.
valokuvaus: kuvakoot, kuvakulmat, rajaus, digitaalinen kuva ja kuvan käsittely tietokoneohjelmalla esim. tv-ohjelman tai pelin analyysi
Tutustutaan nykytaiteeseen Suomessa ja Euroopassa sekä Suomen taidehistoriaan (kultakausi)
Harjoitellaan tulkitsemaan kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista.
oman työn kehystäminen ja signeeraus
Tutustutaan eri aikakausien ja kulttuurien taiteeseen (esim. Egyptin taide, pop-taide)
Harjoitellaan hyödyntämään erilaisia kuvailmaisun tapoja tehdessä omia kuvia (esim. varjoteatteri, tilataide tai lavastus, tilan rakentaminen: materiaali, valaistus, tunnelma)
Pohjoinen rakennettuympäristö, paikallinen arkkitehtuuri, Alvar Aalto ja hänen töihinsä tutustuminen, Ferdinand Salokangas (esim. pienoismallit; rakennetaan kierrätysmateriaaleista, eri materiaalien yhdistäminen)

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Oppilas on työllään saavuttanut vaaditut tavoitteet, mutta sen lisäksi hänen kuvataiteen työssä on selvästi omaperäistä ilmaisua. Opeteltava asia on ymmärretty, mutta sitä on osattu myös soveltaa persoonallisella tavalla. Oppilas on tehnyt työnsä erittäin huolellisesti ja teknisesti taitavasti. Oppilas on usein oma-aloitteinen, mutta hän myös osaa pyytää neuvoa tarvittaessa. Hän huolehtii yhteisistä välineistä. Hän toimii hyvin ryhmässä, antaa aina toisille työrauhan, kannustaa ja auttaa muita tarpeen vaatiessa. Saatuaan työnsä valmiiksi oppilas huomaa tehdä lisätehtävän esimerkiksi piirtämällä vapaata aihetta.

Oppilas on työllään ylittänyt vaaditut tavoitteet eli kuvataiteen työhön on selkeästi panostettu. Oppilas on panostanut työssään huolellisuuteen. Hänen työskentelynsä on useasti oma-aloitteista. Oppilas suhtautuu työskentelyyn positiivisesti. Oppilas huolehtii melko useasti paikan siisteydestä ja tarvikkeista ja antaa muille työrauhan.

Oppilas on saavuttanut tavoitteet eli ne asiat, mitä työn kautta opetellaan. Hän tarvitsee toisinaan kannustusta työskentelyn aloittamiseen. Oppilaan työskentely on melko usein oma-aloitteista. Hän on kiinnostunut työskentelystä ja hän pyrkii aktiivisuuteen ja vastuunalaisuuteen tuloksen suhteen. Oppilas huolehtii melko useasti paikan siisteydestä ja tarvikkeista ja antaa muille työrauhan.

Oppilas on pyrkinyt saavuttamaan tavoitteita, mutta monissa toteutuksessa tai ideassa on puutteita. Hän tarvitsee usein kannustusta työskentelyn aloittamiseen. Oppilas laiminlyö tuntityöskentelyä; hän ei aina anna työrauhaa muille ja hänen työskentelynsä on melko passiivista. Oppilas suhtautuu työvälineisiin ja paikan siisteyteen välinpitämättömästi.

Oppilaan kuvataiteen toteutuksissa on puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen lähes aina. Hän on välinpitämätön niin työskentelyä kuin välineitä kohtaan.

Oppilas ei pysty työskentelemään oma-aloitteisesti. Oppilaalla voi olla myös työrauhaongelmia.

Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Kuvataiteen työt ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta työskentelystään eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan.

Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.

5.lk Käsityö

Opetussuunnitelman tavoitteet

vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön
ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi
opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin
ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti
kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä
opastaa oppilasta käyttämään tieto– ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa
ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia
herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti

Opetuksen sisällöt

Suunnittelussa ja tuotoksessa yhdistetään värejä, kuvioita, pintoja, tyylejä ja muotoja.

Ideoinnissa käytetään monenlaisia lähtökohtia ja hyödynnetään omia kokemuksia ja elämyksiä.

Laaditaan ohjatusti omalle tuotteelle tai teokselle luonnoksia ja suunnitelmia (esimerkiksi piirtämällä, kirjoittamalla, mittaamalla ja laskemalla).
Kaikessa kokeilussa ja tekemisessä huomioidaan työturvallisuus.
Tutustutaan käsityön materiaaleihin ja tutkitaan niiden ominaisuuksia, käyttötarkoitusta ja työstettävyyttä (esimerkiksi villa, kuitu, puu, muovi ja metalli).
Laajennetaan käsityön peruskäsitteistöä. Käytetään erilaisia käsityöohjeita.
Tutustutaan käsityön työympäristöön, laajennetaan työvälineisiin ja laitteisiin sekä niiden toimintaan liittyvää osaamista ja harjoitellaan työkalujen käyttöä.
Tutustutaan, kokeillaan ja harjoitellaan erilaisia työstötekniikoita.
Työskennellään ohjatusti suunnitelman mukaan valmistaen erilaisia yksilöllisiä tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia käyttö-, koriste- tai taide-esineeksi.
Pyritään aktiivisesti kehittämään omaa ja muiden työskentelyä ja työtapoja.
Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua, prosessia ja valmiiden tuotosten arviointia.
Toteutetaan käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Oppilas on käsityöprosessissaan saavuttanut vaaditut tavoitteet, mutta sen lisäksi hänen töissään on selvästi omaperäistä suunnittelua ja toteutusta. Opeteltava asia on ymmärretty, ja sitä on osattu myös soveltaa persoonallisella tavalla. Oppilas on tehnyt työnsä erittäin huolellisesti ja teknisesti taitavasti. Oppilas on usein oma-aloitteinen, mutta hän myös osaa pyytää neuvoa tarvittaessa. Hän huolehtii työvälineistä ja ottaa vastuuta työturvallisuudesta. Hän toimii hyvin ryhmässä, antaa aina toisille työrauhan, kannustaa ja auttaa muita tarpeen vaatiessa. Oppilas osaa arvostaa omia ja muiden töitä.

Oppilas on työllään ylittänyt vaaditut tavoitteet eli käsityöhön on selkeästi panostettu koko prosessin ajan. Oppilas on panostanut työssään mm. suunnitteluun ja huolellisuuteen. Hänen työskentelynsä on usein oma-aloitteista, mutta hän osaa myös pyytää neuvoa ja ymmärtää annetut ohjeet hyvin. Oppilas suhtautuu työskentelyyn positiivisesti sekä osaa arvostaa omia ja toisten töitä. Oppilas huolehtii yleensä työtilan siisteydestä ja työkaluista ja -tarvikkeista sekä työskentelyn turvallisuudesta. Hän antaa muille työrauhan ja auttaa muita tarvittaessa.

Oppilas on työssään saavuttanut vaaditut tavoitteet hyvin. Hän on panostanut työssään suunnitteluun ja huolellisuuteen. Hänen työskentelynsä on usein oma-aloitteista, mutta hän tarvitsee myös ohjausta. Oppilas suhtautuu työskentelyyn positiivisesti sekä osaa arvostaa omia ja toisten töitä. Oppilas huolehtii työtilan siisteydestä sekä työkaluista ja -tarvikkeista. Hän antaa muille työrauhan.

Oppilas on pyrkinyt saavuttamaan tavoitteita, mutta käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja huolellisuudessa on puutteita. Hän tarvitsee usein kannustusta työskentelyn aloittamiseen ja runsaasti ohjausta työn etenemiseen. Hänellä on jonkin verran vaikeuksia ymmärtää työohjeita ja neuvoja. Oppilas laiminlyö toisinaan tuntityöskentelyä; hän ei aina anna työrauhaa muille ja hänen työskentelynsä voi olla melko passiivista. Oppilas suhtautuu usein työtilan siisteyteen välinpitämättömästi, mutta käyttää työkaluja ja tarvikkeita asianmukaisesti.

Oppilaan käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnassa on puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen lähes aina. Oppilas ei pysty työskentelemään oma-aloitteisesti ja hänellä on vaikeuksia ymmärtää tai noudattaa annettuja ohjeita. Hän on usein välinpitämätön niin työskentelyä kuin työvälineitä kohtaan. Hän ei aina kanna vastuuta työtilan siisteydestä tai työturvallisuudesta. Oppilas ei osaa arvostaa omia eikä toisten töitä ja hänellä on usein myös työrauhaongelmia.

Oppilaan käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnassa on suuria puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen ja etenemiseen jatkuvasti. Hänellä on vaikeuksia ymmärtää tai noudattaa annettuja ohjeita. Hän on välinpitämätön niin työskentelyä kuin työvälineitä kohtaan. Hän ei kanna vastuuta työtilan siisteydestä tai työturvallisuudesta. Oppilas ei osaa arvostaa omia eikä toisten töitä ja hänellä on myös työrauhaongelmia. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta työskentelystään eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan.

Oppilas ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja

5.lk Liikunta

Opetussuunnitelman tavoitteet

Fyysinen toimintakyky

Kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.
Ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja
ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaan että soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.
Ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaan välineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä käyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.
Kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.
Opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä.
Ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.

Sosiaalinen toimintakyky

Ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen
Ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Psyykkinen toimintakyky

Kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.
Huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Opetuksen sisällöt

Terveellinen liikunta ( liikunnan merkitys terveyden edistäjänä, kuntotekijät ja niiden kehittäminen, tutustutaan liikunnallista kehitystä ja fyysistä toimintakykyä arvioiviin mittauksiin Move! sekä huomioidaan muuttuvan kehon tuomat haasteet)

Pelien ja lajien maailma (Tutustutaan monipuolisesti eri joukkuepeleihin ja yksilölajeihin eri vuodenaikoina, tutustutaan eri pelien ja lajien harrastusmahdollisuuksiin omalla paikkakunnalla sekä vahvistetaan osaamista reiluna pelaajana ja liikkujana.)

Itsenäinen liikkuja (Opetellaan ja kannustetaan seuraamaan omaa liikkumista liikuntapäiväkirjan ja/tai portfolion avulla, opetellaan harjoitteita eri liikuntalajeihin omatoimista harjoittelua varten, opetellaan tunnistamaan omia haasteita liikkujana sekä kannustetaan oppilasta kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä.)

Osallistuminen uimaopetukseen (Harjoitellaan uimataidon vaatimuksia sekä opetellaan vedestä pelastautumista.)

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan aktiivisesti ja kykenee tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja esimerkillisesti. Oppilas liikkuu ja tasapainoilee sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä taitavasti ja monipuolisesti. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa monipuolisesti. Oppilas harjoittelee uinnin perustaitoja aktiivisesti. Oppilas kuuntelee ja noudattaa ohjeita esimerkillisesti ja toimii niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja kannustaa muita oppilaita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä toimii turvallisesti ja asiallisesti huomioiden myös muiden turvallisuuden. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta. Oppilaalla on liikuntavaatteet ja välineet aina mukana.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan aktiivisesti ja kykenee tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas liikkuu ja tasapainoilee sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä taitavasti. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa monipuolisesti. Oppilas harjoittelee uinnin perustaitoja aktiivisesti. Oppilas kuuntelee ja noudattaa ohjeita ja toimii niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä toimii turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta. Oppilaalla on liikuntavaatteet ja välineet aina mukana.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti ja kykenee yleensä tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas saa yleensä liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas uskaltaa harjoitella uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa yleensä ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas yleensä yrittää parhaansa. Oppilaalla on pääsääntöisesti liikuntavaatteet ja välineet mukana.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan silloin tällöin aktiivisesti ja kykenee vaihtelevasti tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas yrittää silloin tällöin liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas uskaltaa toisinaan harjoitella uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa silloin tällöin ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa yleensä reilun pelin periaatteita. Hän osaa yleensä ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas yleensä yrittää parhaansa.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan harvemmin ja kykenee vaihtelevasti tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas yrittää harvemmin liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas harvemmin harjoittelee uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa harvemmin ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden vaihtelevasti. Oppilas noudattaa silloin tällöin reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa yleensä vaihtelevasti ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan yleensä turvallisesti ja asiallisesti. Joskus, mutta harvemmin oppilas yrittää parhaansa.

Oppilas ei juuri jaksa osallistua liikuntatuntien toimintaan ja ei kykene tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas ei yritä liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas ei juuri harjoita vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas ei harjoittele uinnin perustaitoja. Oppilas ei jaksa kuunnella ohjeita ja noudattaa niitä. Oppilas ei noudata reilun pelin periaatteita. Oppilaan toiminta liikuntatunnilla saattaa olla vaarallista. Oppilas ei jaksa olla aktiivinen ja yritteliäs, aiheettomia poissaoloja.

Oppilas ei osallistu liikuntatunnilla toimintaan tai hänen toimintansa ei vastaa liikunnan opetukselle asetettuihin tavoitteisiin.

5.lk Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta.
rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi
oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa
Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä.
Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Opetuksen sisällöt

Opetuksessa tarkastellaan demokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta.
Tutustutaan valtion ja kunnan päättäviin hallintoelimiin ja niiden päätehtäviin.
Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa.
Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia perustaitoja kouluyhteisössä ja muissa lähiyhteisöissään.
Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan.
Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin.
Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Yhteiskuntaopissa oppimisen arvioinnilla ja palautteella oppilaita ohjataan ja kannustetaan toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännössä yhteiskunnasta oppimiaan tietoja ja taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia toiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen hallintaan.

Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Osaa käyttää oppimiaan käsitteitä sekä soveltaa omaksumaansa tietoa uusissa tilanteissa. On kiinnostunut tiedonhankinta- ja tutkimustehtävistä. Käyttää annetun työajan tarkkaan Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.

Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Hän osaa käyttää sujuvasti oppimiaan käsitteitä. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. On kiinnostunut tiedonhankinta- ja tutkimustehtävistä. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn parin kanssa ja pienryhmissä. Hallitsee keskeiset käsitteet. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. On kiinnostunut tutkimustehtävistä. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee toisten tukea ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Tekee tehtävänsä yleensä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta pari- ja ryhmätehtävissä etenemiseen ja asiassa pysymiseen. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviin. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.

Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.

5.lk Historia

Opetussuunnitelman tavoitteet

Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena.
Oppilasta ohjataan tuttujen asioiden avulla ymmärtämään ajankulua ja omaa asemaansa sukupolvien ketjussa sekä nykypäivän yhteyttä menneisyyteen. Tällöin tutustutaan historiallisiin käsitteisiin ja kotiseutuhistoriaan.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvo.
Mielenkiintoa historiaan voidaan herätellä esimerkiksi tutustumalla mahdollisuuksien mukaan lähialueella sijaitseviin esihistoriallisiin kohteisiin kuten kivikautisiin asuinpaikkoihin, hiidenkirnuihin, virtuaalimuseoihin, Arktikumin näyttelyihin, kotiseutu- ja metsämuseoihin.
Tiedon hankkiminen erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä ja niiden luotettavuuden arvioiminen.
Historian jako esihistoriaan ja historiaan. Kirjallisten lähteiden merkitys.
Ohjataan oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuus.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen (historian aikakaudet esihistoria, historia, vanha aika, antiikki)
ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja (Miksi asukkaat tulivat Lapin ja Rovaniemen alueelle? Asutuksen leviämisen näkyminen nykypäivän Rovaniemellä. Esimerkiksi tottotulien merkitys ja näkyvyys nykypäivän paikannimistössä.)
Johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille.
Auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille
Historian jatkumoa valaistaan tarkastelemalla kreikkalaisen kulttuurin jatkumista roomalaisen kulttuuriin.

Opetuksen sisällöt

Oppilasta ohjataan tuttujen asioiden avulla ymmärtämään ajankulua ja omaa asemaansa sukupolvien ketjussa sekä nykypäivän yhteyttä menneisyyteen. Tällöin tutustutaan historiallisiin käsitteisiin ja kotiseutuhistoriaan.
Oppilaalle annetaan aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvo.
Herätetään mielenkiintoa tutustumalla lähialueella sijaitseviin esihistoriallisiin kohteisiin kuten kivikautisiin asuinpaikkoihin, hiidenkirnuihin, virtuaalimuseoihin, Arktikumin näyttelyihin, kotiseutu- ja metsämuseoihin.

Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit

Oppilas osaa etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä sekä opastaa myös muita oppilaita tiedonhankintaan.
Oppilas erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ja kykenee tekemään tulkintoja itsenäisesti ja keskustellen tuomaan niitä esille.
Oppilas kykenee jäsentämään sekä löytämään keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja sekä löytämään motiiveja myös itse.
Oppilas löytää esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista .
Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. Oppilas ymmärtää tapahtumat osana kontekstia.
Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla laajasti ja tarkasti historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Oppilas osaa etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ja tekee myös ohjattuna omia tulkintoja.
Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä. Hän kykenee tekemään ohjattuna myös jäsentelyä itsenäisesti.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja ymmärtämään tämän toiminnan motiiveja.
Oppilas osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.
Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta
Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.
Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.
Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.
Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta
Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ohjattuna sekä tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot.
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja ohjattuna.
Oppilas tunnistaa historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas osaa kuvata muutoksia.
Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.

Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan ohjattuna.
Oppilas tunnistaa ohjattuna keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot. Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan.
Oppilas tunnistaa ohjattuna historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas tunnistaa ohjattuna muutoksia.
Oppilas tunnistaa ohjattuna ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas tunnistaa ohjattuna joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita

Oppilas ei juuri osaa etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilas ei osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan eroja ohjauksesta huolimatta.
Oppilas tunnistaa heikosti keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot. Oppilaan on vaikea eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan.
Oppilas tunnistaa heikosti historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
Oppilas tunnistaa heikosti muutoksia.
Oppilas tunnistaa heikosti ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen.
Oppilas ei juuri tunnista joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.

4 Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.