3.luokka
Koskenkylän koulun arvioinnin kriteerit 3.luokka
Käyttäytyminen………………………………………………………..2
Suomen kieli ja kirjallisuus………………………………………….3
Matematiikka…………………………………………………………...5
Englanti…………………………………………………………………7
Ympäristöoppi…………………………………………………………8
Uskonto…………………………………………………………………10
Elämänkatsomustieto………………………………………………...13
Musiikki………………………………………………………………….14
Kuvataide……………………………………………………………….16
Käsityö………………………………………………………………….18
Liikunta………………………………………………………………....20
3.lk Käyttäytyminen (erillinen liite)
Käyttäytymisen arviointi
kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä.
Arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan.
Huomioitava myös oppilaan itsearviointi ja arviointikeskustelut luokanopettajan, oppilaan ja huoltajan kesken.
Käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla samoin kriteerein, mutta huomioidaan oppilaan ikäkausi.
Arviointi merkitään omalle liitteelleen.
Käyttäytymisen tavoitteet
Käyttäytymisen arvioinnin sisällöt perustuvat kulttuurimme arvoihin, jotka pohjautuvat YK:n ihmisoikeuksien julistukseen (1. artikla): Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Arvioinnin sisältöjä löytyvät myös perusopetuslaista ja –asetuksesta (POL 2 §, 35 § ja POA 28.6.2012/422 2 ).
Käyttäytymistä arvioidaan myös suhteessa koulun järjestyssääntöihin, joissa korostuvat hyvän käytöksen normit (mm.yleinen kohteliaisuus, tervehtiminen, kielenkäyttö, käyttäytyminen oppitunnilla yms.)
Koskenkylän koulun järjestyssäännöt
https://sites.google.com/a/roiedu.fi/koskenkylaen-koulu/
Käyttäytymisen arvosana määräytyy Koskenkylän koulussa seuraavin perustein
10
Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet.
Hän on oma-aloitteisesti valmis auttamaan muita.
Hän noudattaa sääntöjä ilman laiminlyöntejä tai rikkomuksia.
Hän on vastuuntuntoinen ja toimii esimerkkinä muille.
Hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön.
Hän vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin ja ja pyrkii sovittelemaan ristiriitoja oma-aloitteisesti.
Hän luo omalla toiminnallaan luokkaan positiivista ilmapiiriä ja kykenee ryhmässä toimimaan aloitteellisesti kaikkien oppilaiden kanssa.
9
Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet lähes kaikilla osa-alueilla.
Hän on lähes aina oma-aloitteisesti valmis auttamaan muita.
Hän noudattaa lähes aina sääntöjä ilman laiminlyöntejä tai rikkomuksia.
Hän on pääsääntöisesti vastuuntuntoinen ja toimii esimerkkinä muille.
Hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön pääsääntöisesti.
Hän pyrkii vaikuttamaan positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin ja ja pyrkii sovittelemaan ristiriitoja.
Hän kykenee ryhmässä toimimaan aloitteellisesti kaikkien oppilaiden kanssa.
8
Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet useimmilla sen osa-alueilla.
Hän käyttäytyy usein asiallisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Hän ei aina muista huomioida muita ja ympäristöä.
Hän jättää joskus noudattamatta koulun sääntöjä, mutta pyrkii korjaamaan toimintaansa.
Hän toimii kouluyhteisössä yleensä myönteisesti, aktiivisesti ja oma-aloitteisesti.
Hän pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti.
Hän osaa yleensä toimia ryhmässä kaikkien oppilaiden kanssa.
7
Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet.
Hän toimii kouluyhteisössä melko passiivisesti
Hän suhtautuu koulutyöhön vastahakoisesti
Hän käyttäytyy useimmiten tilanteeseen sopivalla tavalla.
Hän tuntee ja hyväksyy koulun säännöt, mutta käyttäytyy ajoittain välinpitämättömästi ja epäkohteliaasti.
Hän kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita ja toimii tuetusti ryhmässä.
6
Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet.
Hän häiritsee toistuvasti opiskelua ja rikkoo usein koulun järjestyssääntöjä.
Hänen asenteensa on negatiivinen ja hänen käytöksensä on toistuvasti epäasiallista ja usein loukkaavaa.
Häneen on kohdennettu kurinpitotoimenpiteitä.
Hän tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä
5
Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet.
Hän häiritsee koulutyötä ja hänellä ei ole myönteistä suhtautumista kouluyhteisöä kohtaan.
Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä lähes jatkuvasti ja tietoisesti.
Hänen käytöksensä on pääosin erittäin epäasiallista ja loukkaavaa.
Hän käyttäytyy väkivaltaisesti toisia oppilaita kohtaan
Hänellä on erittäin välinpitämätöntä, epäasiallista ja loukkaavaa käytöstä suhteessa muihin ihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristöön.
tarvitsee erityisiä tukea, valvontaa ja puuttumista opiskelun turvaamiseksi
4
Oppilas ei ole lain, koulun ohjeiden, sääntöjen eikä kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle. Oppilaan käyttäytyminen on normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta.
3.lk Suomen kieli ja kirjallisuus
Opetussuunnitelman tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä
on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja.
on ohjata oppilasta kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.
on ohjata tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä.
Opetuksen sisällöt
Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista sekä toisten kuuntelemista.
Harjoitellaan omaa vuorovaikutusta erilaisissa viestintätilanteissa.
Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia.
Tarkkaillaan ja arvioidaan omaa lukutaitoa.
Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä.
Tulkitaan, luetaan ja tuotetaan erilaisia tekstejä (esim. satu, uutinen, tietoteksti).
Luetaan ja kuunnellaan lapsille suunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia.
Harjoitellaan tekstien otsikointia ja rakenteita. Opitaan tunnistamaan tekstistä virke.
Aletaan harjoitella sähköisten työkalujen käyttöä. Harjoitellaan hakukoneiden turvallista käyttöä ja hakusanojen valintaa.
Harjoitellaan selittämään sanoja ja sanontoja, synonyymien ja vastakohtien merkityksiä. Aiemmin opittujen käsitteiden lisäksi opitaan käyttämään käsitteitä kertoja, aihe ja teema. Opitaan nimeämään verbi, substantiivi, adjektiivi.
Harjoitellaan arvioimaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta ikäkaudelle sopivalla tavalla.
Harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä. Esimerkiksi ajatuskartta.
Harjoitellaan tunnistamaan päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja erittelemään tekstin juonta.
Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa, esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita.
Havainnoidaan omaa kielenkäyttöä arjessa. Erotetaan myös tekstin tuottamisessa puhuttu ja kirjoitettu kieli.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Viittaa aktiivisesti sekä työskentelee keskittyneesti. Osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti, sekä huolehtii koko ryhmän onnistumisesta. Haluaa haasteita, ei tyydy helppoihin perustehtäviin. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee lisätehtäviä ja pyytää niitä lisää. Pyytää apua, kun ei osaa. Tarttuu vapaaehtoisesti pulpettikirjaan ja muihin lisätehtäviin. On innostunut lukemisesta sekä erilaisten kirjoitelmien ja tekstityyppien kirjoittamisesta. Esittää mielellään tuotoksiaan muille. Tuotokset siistejä sekä omaperäisiä. Tekee kotitehtävät säännöllisesti. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset erinomaisia.
9
Viittaa usein ja työskentely on pääsääntöisesti aktiivista. Osallistuu yhteiseen keskusteluun. Tekee tehtävänsä asiallisesti ja tekee ylimääräisiäkin tehtäviä.Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa huolellisesti ja on usein valmis auttamaan myös muita. Kysyy neuvoa tarvittaessa. Suhtautuu positiivisesti opittaviin asioihin. Esittää mielellään tuotoksiaan muille. Kotitehtävät on pääsääntöisesti tehtynä. Vihkotyöskentely on siistiä. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset kiitettäviä.
8
Viittaa vaihtelevasti ja työskentelee yleensä aktiivisesti. Osallistuu usein yhteiseen keskusteluun ja tekee annetut tehtävät yleensä huolellisesti. Kysyy apua, kun ei osaa. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa hyvin. Suhtautuu myönteisesti opeteltaviin asioihin ja työtapoihin. Vihkotyöskentely on selkeää. Läksyt on yleensä tehty ohjeen mukaisesti. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä.
7
Viittaa ja osallistuu keskusteluihin harvoin. Tekee pakolliset tehtävät, mutta ei useinkaan innostu lisätehtävistä, lukemisesta tai kirjoittamisesta. Kysyy toisinaan apua, kun ei osaa. Antaa yleensä työrauhan ja keskittyy tehtäviinsä. Tekee tehtävänsä usein nopeasti, jolloin lopputulos on epäsiistiä. Pari- ja ryhmätöissä vaikeuksia tehdä omaa osuuttaan vastuullisesti. Välillä on vaikeuksia saada tehtävä loppuun annetussa ajassa. Läksyt on tehty, mutta niissä on aukkoja. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset tyydyttäviä.
6
Viittaa ja osallistuu keskusteluihin harvoin. Keskittyminen vaihtelee, työrauhaongelmia, tehtävät jäävät tunnilla kesken. Kotitehtävät usein puutteellisesti tehty tai tekemättä. Vihkotyöskentely epäselvää ja huolimatonta. Pari- ja ryhmätöissä ei tee omaa osuuttaan loppuun ja usein häiritsee ryhmän työskentelyä.Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset välttäviä.
5
Ei viittaa, eikä osallistu asiallisesti yhteisiin keskusteluihin. On harvoin kiinnostunut opiskeltavista asioista ja taidoista. Tunneilla ei saa tehtyä annettuja tehtäviä. Häiritsee usein muiden oppimista. Kotitehtävät usein tekemättä. Vihkotyöskentely niukkaa ja huolimatonta. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset heikkoja.
4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
3.lk Matematiikka
Opetussuunnitelman tavoitteet
tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä.
kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä.
ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintätapoja.
ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta.
tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaan niiden ominaisuuksia.
ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen tarkkuus, arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaan mittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaan mittaustuloksen järkevyyttä.
harjoittaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja toimimaan ohjeen mukaan.
Opetuksen sisällöt
Vahvistetaan ymmärrystä yhteen- ja vähennyslaskun yhteydestä sekä yhteenlaskun liitännäisyydestä ja vaihdannaisuudesta.
Opetellaan yhteen- ja vähennyslaskualgoritmeja ensin lukualueella 0-100 ja myöhemmin lukualueella 0-1000.
Opetellaan pyöristämään lukuja ja arvioimaan tuloksen suuruusluokka.
Opitaan kertotaulut 6-10 ja vahvistetaan kertotaulut 2-5.
Opitaan kertolaskualgoritmi (yksinumeroinen kertoja;ilman muistinumeroa)
Opiskellaan jakolaskua ja opetellaan kerto- ja jakolaskun yhteys.
Harjoitellaan lukujonon säännönmukaisuutta.
Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen suuruusvertailuja sekä yhteen- ja vähennyslaskuja samannimisillä murtoluvuilla.
Harjaannutetaan monipuolisesti peruslaskutoimitusten päässälaskutaitoja lukualueella 0-1000
Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita.
Luokitellaan tasokuvioita sekä tutkitaan niiden ominaisuuksia.
Ohjataan oppilaita ymmärtämään, miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu.
Harjoitellaan mittaamista, mittaustulosten arviointia ja tarkastamista.
Opetellaan kellonajat, tutustuminen 60-järjestelmään
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas opiskelee ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu aktiivisesti opetuskeskusteluihin ja viittaa usein. Hän osaa käyttää oppimiaan matematiikan käsitteitä. Hän saattaa keksiä uusia ratkaisutapoja tehtäviin ja kertoa niitä muillekin. Hän auttaa mielellään muita oppilaita. Hän tekee oppitunneilla oma-aloitteisesti vaativampia tehtäviä ja innostuu tekemään myös lisätehtäviä. Kysyy, jos ei osaa. Ei tyydy vain helpompiin tehtäviin vaan osallistuu aktiivisesti myös pulmatehtävien ratkomiseen. Hän saattaa keksiä pulmatehtäviä myös itse. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia runsaasti. Kotitehtävät ovat aina tehtynä. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset erinomaisia.
9
Oppilas opiskelee usein ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu opetuskeskusteluihin ja viittaa usein. Hän osaa käyttää oppimiaan matematiikan käsitteitä kohtalaisen hyvin. Hän saattaa keksiä uusia ratkaisutapoja tehtäviin ja kertoa niitä muillekin. Hän auttaa muita oppilaita. Hän tekee oppitunneilla oma-aloitteisesti vaativampia tehtäviä ja innostuu tekemään myös lisätehtäviä. Kysyy, jos ei osaa. Ei tyydy vain helpompiin tehtäviin vaan osallistuu aktiivisesti myös pulmatehtävien ratkomiseen. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia. Kotitehtävät ovat tehtynä. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset kiitettäviä.
8
Oppilas opiskelee useimmiten ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla. Hän osallistuu yleensä opetuskeskusteluihin ja viittaa. Hän hallitsee peruslaskutekniikat ja pyrkii sinnikkäästi tekemään soveltavat tehtävät. Oppii matematiikan käsitteitä ja osaa käyttää tutuimpia termejä. Hän auttaa muita oppilaita pyydettäessä ja kysyy neuvoa, jos ei osaa. Hän on tehnyt sähköistä materiaalia jonkin verran. Kotitehtävät ovat yleensä tehtynä. Antaa muille työrauhan. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä.
7
Oppilas opiskelee yleensä ahkerasti ja itsenäisesti oppitunneilla, mutta tarvitsee usein aikuisen ohjausta tehtävissään etenemiseen. Hän osallistuu vaihtelevasti opetuskeskusteluihin ja viittaa melko harvoin. Oppilas hallitsee peruslaskutekniikat ja helpot soveltavat tehtävät. Oppimissuoritukset voivat vaihdella selvästi matematiikan eri osa-alueilla. Hän kysyy paljon neuvoa tai toisinaan piilottelee osaamattomuuttaan. Kotitehtävät ovat useimmiten tehtynä. On tehnyt vain vähän sähköistä materiaalia. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset hyviä tai tyydyttäviä.
6
Oppilas opiskelee vaihtelevasti oppitunnilla ja saa yleensä tehtyä vain osan perustehtävistä. Hän tarvitsee paljon aikuisen ohjausta. Hän osaa kohtuullisesti peruslaskutoimitukset, mutta tekee paljon virheitä laskiessaan. Soveltavat tehtävät ja ovat hänelle haasteellisia. Hänellä on vaikeuksia ymmärtää ja palauttaa mieleen matematiikan käsitteitä. Hän ei juuri osallistu opetuskeskusteluihin ja viittaa vähän.Hän kysyy runsaasti neuvoa tai piilottelee osaamattomuuttaan. Kotitehtävät ovat vaihtelevasti tehtynä. Hän häiritsee joskus muidenkin työskentelyä. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset välttäviä tai tyydyttäviä.
5
Matematiikka tuntuu oppilaasta haasteelliselta oppiaineelta. Hän tekee tunnilla helpompia tehtäviä, joskus vain pari tehtävää. Oppilas ei viittaa, eikä osallistu yhteiseen keskusteluun. Hän ei aina muista tehdä kotitehtäviä ja oppitunneilla voi on vaikea keskittyä opiskeluun. Hän voi häiritä usein muidenkin opiskelua. Summatiivisten kokeiden ja diagnostisten testien tulokset heikkoja.
4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
3.lk Englanti
Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käytetään vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Motivoidaan oppilasta arvostamaan maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta.
Luodaan yhdessä salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen.
Ohjataan oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustetaan harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti.
Ohjataan oppilasta harjoittelemaan vuorovaikutusta aihepiiriltään monenlaisissa tilanteissa.
Tarjotaan oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta eri aihepiireistä sekä kiinnitetään huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin.
Opetuksen sisällöt
Tutustutaan kielten ja kulttuurien moninaisuuteen sekä englannin levinneisyyteen mm. internetissä.
Oppilas oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii antamaan ja ottamaan palautetta ja oppii ottamaan vastuuta.
Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten esimerkiksi uusien sanojen muistiinpainamiskeinoja.
Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita kolmannella luokalla ovat mm. minä itse, perheeni ja kotini, ystäväni,viikonpäivät, kuukaudet, numerot, värit, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto.
Oppilas oppii yleisimpiä ilmaisuja, kuten esimerkiksi tervehtiminen, hyvästeleminen, esittäytyminen, avunpyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen.
Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.
Työskentelyssä korostuu pari- ja ryhmätyö sekä yhdessä oppiminen.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Vieraiden kielten taitojen kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Hyvän kielitaidon saavuttaa, kun työskentelee aktiivisesti ja säännöllisesti sekä koulussa että kotona. Tuntityöskentely ja kotitehtävät täydentävät toisiaan. Kielitaitoa voi kartuttaa myös itsenäisesti, esimerkiksi lukemalla vieraskielisiä tekstejä, kuuntelemalla musiikkia, katselemalla vieraskielisiä ohjelmia.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, mahdolliset suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti. Haluaa kehittyä itselleen haastavissa asioissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Pyytää apua kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä tehty. Tekee tehtävät huolellisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.).
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja ja osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan on vähäistä. Tekee tehtävänsä nopeasti, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Keskittyminen saattaa välillä herpaantua, mutta saa työnsä tehtyä useimmiten. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Oppilas tarvitse tukea pystyäkseen ottamaan vastuuta opiskelustaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
5
Oppilas suoriutuu minimitavoitteiden mukaan.
Hänellä voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät pääosin tekemättä. Tunneilla oppilas on passiivinen. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti heikosti.
4
Oppilaalla voi olla paljon poissaoloja tunneilta. Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet (sanakokeet, mahdolliset tuntitestit, suulliset kokeet ja jaksokokeet) ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
3.lk Ympäristöoppi
Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvan kehittymistä sekä kasvua ihmisenä.
Ohjaa oppilaita tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä.
Oppilaat harjaantuvat hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään, arvioimaan tietoa erilaisissa tilanteissa.
Ohjaa ymmärtämään ihmisten tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa.
Kannustetaan ahkeruuteen ja pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn sekä tunnistamaan omaa oppimista tukevia asioita.
Keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujen pohtimisessa.
Ohjaa oppilaita käyttämään monipuolisesti erilaisia opiskelutapoja. Ohjausta tarvitaan erityisesti turvalliseen ja muut huomioivaan toimimiseen eri oppimisympäristöissä.
Opetuksen sisällöt
Pyritään opiskelemaan mahdollisimman paljon erilaisissa ympäristöissä.
Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin.
Kannustetaan ahkeruuteen ja pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen työskentelyyn.
Havainnoidaan ja tutkitaan elollista ja elotonta luontoa.
Tehdään muutamia omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä tai tutkimuksia, dokumentoidaan ja raportoidaan niitä.
Verkkoturvallisuus.
Retket lähimaastoon. Maastossa opetellaan havainnoimaan ympäristöä monipuolisesti ja sopivin osin tehdään tutkimuksia, kirjataan havaintoja.
Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisesta huolehtimista. (esim. Kierrätys kotona ja koulussa).
Harjoitellaan kartan käyttöä.
Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
Liikennesäännöt, liikenneturvallisuus sekä kouluympäristön turvallisuus. Pyöräilykypärän käyttäminen.
Harjoitellaan toimintaa ensiapu- ja vaaratilanteissa: 112, pienten haavojen hoito, nenäverenvuoto.
Harjoitellaan terveellisiä elämäntapoja, ravinnon ja liikunnan merkitystä.
Vesi, veden kiertokulku.
Opetellaan tunnistamaan lähiympäristön eliölajeja.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksi arvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Innostuu tutkimustehtävistä ja hallitsee tutkimuksen työskentelyvaiheet sekä osaa tehdä johtopäätöksiä. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. On kiinnostunut tutkimustehtävistä ja hallitsee tutkimuksen työskentelyvaiheet. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. On kiinnostunut tutkimustehtävistä ja osaa yleensä tehdä päätelmiä tutkimuksesta. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Tekee tehtävänsä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviinsä. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
5
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
4
Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
3.lk Uskonto
Opetussuunnitelman tavoitteet
Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Tutustutaan uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa.
Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.
Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista.
Opetuksessa pohditaan symboliikkaa ja käsitteistöä.
Tutustutaan uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun.
Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä.
Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- ja kouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan kiusaamista vastaan.
Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman ja toiminnallisuuden avulla.
Opetuksessa korostetaan kiireettömyyttä ja keskustelua.
Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita.
Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.
Opetuksen sisällöt
Suhde omaan uskontoon:
Kolmannella luokalla sisällöissä keskitytään Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin, kymmeneen käskyyn ja kultaiseen sääntöön.
Tutustutaan kirkkovuoden keskeisiin juhliin.
Opetuksessa hyödynnetään kerronnallisuutta ja draamallisuutta.
Oppitunneilla seurataan kirkkovuoden kiertoa ja tutustutaan hengellisiin lauluihin ja virsiin.
Oppilas osallistuu koulun kirkollisiin juhliin. Koulu tekee yhteistyötä Rovaniemen seurakunnan kanssa.
Uskontojen maailma:
Opetuksen sisältöjä ovat Raamatun käytön perusteet ja hän myös tutustuu digiraamattuun. Oppilas oppii etsimään tietoa yhdessä opettajan ja toisten oppilaiden kanssa.
Osallistutaan koulun erilaisiin omaan uskontoon ja toisiin uskontoihin liittyviin yhteisiin tilanteisiin ja harjoitellaan niissä asianmukaista ja hyvää käyttäytymistä.
Oppilas tuntee pyhän käsitteen ja osaa yhdistää sen Raamattuun ja uskontoon.
Hyvä elämä:
Tutustutaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Vietetään Lapsen oikeuksien päivää 20.11. mahdollisuuksien mukaan siten, että oppilaat itse suunnittelevat ja vaikuttavat päivän/oppitunnin sisältöön.
Tutustutaan UNICEF:n nettisivuihin.
Oppilas pohtii ja arvioi tekemiään valintoja ja sitä miten toiset vaikuttavat mielipiteisiin.
Oppilas pohtii omien tekojen seurauksia, myös mm. kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.
Jokainen oppilas nähdään persoonallisena yksilönä kannustaen ja ohjaten omatoimisuuteen, itsenäiseen ajatteluun ja kunnioittavaan suhtautumiseen itseään ja muita kohtaan.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään perustellen omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Osaa käyttää oppimiaan käsitteitä sekä soveltaa omaksumaansa tietoa uusissa tilanteissa. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt ovat aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään perustellen omia näkemyksiään ja mielipiteitään.Hän osaa käyttää sujuvasti oppimiaan käsitteitä. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Yleensä osaa kuunnella toisia ja ilmaista itseään. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn parin kanssa ja pienryhmissä. Hallitsee keskeiset käsitteet. Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tekee tehtävänsä yleensä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta pari- ja ryhmätehtävissä etenemiseen ja asiassa pysymiseen. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviin. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
5
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
4
Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
3.lk Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Opetuksessa keskeistä on tukea oppilaiden eettisen ajattelun taitoja sekä kykyä ilmaista omia näkemyksiään ja niiden perusteita.
Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.
Opetuksessa kartutetaan monipuolisesti katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä, harjoitetaan kriittistä ajattelukyky sekä kehitetään oppimisen taitoja.
Työtapojen valinnassa luodaan turvallinen ja avoin oppimisympäristö, jossa jokainen oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Yhteisiä, opettajan ohjaamia tutkimuskeskusteluja rikastetaan toiminnallisilla aktiviteeteilla, saduilla, kertomuksilla, leikeillä, musiikilla, kuvataiteella ja draamalla.
Opetuksen sisällöt
Kasvaminen hyvään elämään: Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista. Tutkitaan oikeudenmukaisuuden ilmenemistä jokapäiväisessä elämässä. Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista. Perehdytään arvon ja normin käsitteisiin. Pohditaan yhdenvertaisuutta, onnellisuutta ja hyvää elämää.
Erilaisia elämäntapoja: Tutkitaan eri näkökulmista omaa identiteettiä. Perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurivähemmistöihin sekä erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin. Pohditaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden, hyväksymisen, uskomisen merkityksiä.
Yhteiselämän perusteita: Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen, oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin ja seurausten näkökulmista..
Luonto ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään erilaisiin tapoihin selittää maailmaa. Pohditaan luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä.
Harjoitellaan oman näkemyksen ja omien mielipiteiden erittelyä ja perustelemista. Kuunnellaan ja arvostetaan muiden mielipiteitä.
Käsitteiden hallinta ja soveltaminen: vapaus-vastuu, oikeus-velvollisuus, arvo-normi, yhdenvertaisuus, rauha, demokratia, kestävä kehitys, etiikka tietoverkoissa, netiketti.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
Elämänkatsomustiedon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen kautta osoitettu osaaminen. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun ja argumentaation kehittymiseen.
10
Oppilas osallistuu tunneilla aina aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti kannustaen muitakin. Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja.Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt ovat aina huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on järjestelmällistä ja huolellista. Panostaa jokaiseen tehtävään ja näyttää osaamisensa monipuolisesti. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti erinomaisesti.
9
Oppilas osallistuu tunneilla yleensä aktiivisesti viitaten ja keskustellen. Tekee pari- ja ryhmätöissä oman osuutensa ahkerasti innostaen muitakin. Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja. Käyttää annetun työajan tarkkaan. Tekee mielellään lisätehtäviä. Pyytää apua, kun ei osaa. Yleinen asenne on innostunut ja läksyt on yleensä huolellisesti tehty. Vihkotyöskentely on huolellista. Ottaa vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti kiitettävästi.
8
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti viitaten ja keskustellen. Osallistuu aktiivisesti työskentelyyn pienryhmissä. Oppilas osaa yleensä ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja.Tekee tehtävät. Kysyy, jos ei osaa. Keskittyy yleensä olennaiseen. Asenne oppiaineeseen on asiallinen. Läksyt on useimmiten tehty, mutta joitakin unohduksiakin on. Vihkotyöskentely on selkeää. Oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti hyvin.
7
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille toisinaan. Kuuntelee opetuskeskusteluja, mutta osallistuu niihin harvoin. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Oppilas osaa ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan, kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja vaihtelevasti.Tekee tehtävänsä itsenäisestii, mutta ei juurikaan tarkista tai muokkaa tuotostaan. Antaa yleensä työrauhan. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa. Yleinen asenne opiskeluun on asiallinen. Työskentely kaipaa vielä pitkäjänteisyyttä ja kannustusta. Jaksokokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
6
Oppilas viittaa ja tuo osaamistaan esille harvoin. Kuuntelee yleensä opetuskeskusteluja, mutta ei osallistu. Kiinnostuminen tehtäviä kohtaan vaihtelee. Tarvitsee jatkuvasti toisten apua ja kannustusta ryhmä- ja tutkimustehtävissä etenemiseen. Oppilas osaa ilmaista omaa katsomuksellista ajatteluaan, kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja vaihtelevasti. Antaa yleensä työrauhan, toisaalta voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviinsä. Läksyt on tehty, mutta niissä on puutteita ja vihkotyöskentely on niukkaa sekä huolimatonta. Ei kertaa jaksokokeisiin. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti tyydyttävästi.
5
Oppilas on toistuvasti ohjattava jatkamaan työskentelyään ja osallistumaan. Keskittyminen vaihtelee. Ei innostu tehtävistä. Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Tehtävät ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Kotitehtävät jäävät usein tekemättä, ja vihkotyöskentely on epäselvää ja puutteellista. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta opiskelustaan eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti välttävästi.
4
Tehtävät jäävät tekemättä. Tunneilla oppilas on erittäin passiivinen. Oppilas ei ota vastuuta opiskelustaan eikä osoita osaamistaan. Kokeet ovat menneet pääsääntöisesti hylätyllä tasolla.
3.lk Musiikki
Opetussuunnitelman tavoitteet
Oppilaat oppivat suhtautumaan avoimesti ja kunnioittavasti toisten kokemuksiin sekä luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässään.
Oppilaat tottuvat jäsentämään aiempaa tietoisemmin musiikillisia kokemuksia ja ilmiöitä sekä musiikkikulttuureja.
Oppilaiden ymmärrys musiikkikäsitteistä ja ilmaisukeinoista syvenee ja laajenee samalla, kun taidot laulaa, soittaa, säveltää, liikkua ja kuunnella kehittyvät.
Oppilaat käyttävät mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään yksin tai yhdessä muiden kanssa.
Musiikillinen toiminta liittyy luontevasti eheyttävään opiskeluun koulun arjessa ja juhlassa.
Oppilaiden käsitys itsestään musiikillisena toimijoina rakentuu myönteisten oppimiskokemusten kautta.
Opetuksen sisällöt
Osallisuus (kuuntelu, osallistuminen, toisten huomiointi ja kannustus, omat kokemukset,oma osuus musiikilliseen kokonaisuuteen)
Musisointi ja luova tuottaminen (esiintymisten mahdollistaminen, musiikkiohjelmien käyttäminen, perussyke, keho- ja rytmisoittimet, melodiasoittimet, laulut, lorut, leikit ja soittotehtävät, yhteiset onnistumisen kokemukset, musiikin peruskäsitteiden laajentaminen, ilmaisu, improvisointi,sadut, kuvat ja tarinat lähteenä tai tuotoksena,oppilaiden omat sävellykset tai muut musiikilliset tuotokset,rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri, dynamiikka, ABA-rakenne)
Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito (paikalliset toimijat, esim. orkesterit, kuorot, teatteri, tanssi ym. vierailut, musiikki lastenelokuvissa, teatterissa, lorut, leikit, laulut (vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja tapahtumat, lappilaisuus musiikissa, musiikin merkintä, tuotoksien tallentaminen)
Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa (huomioidaan toiset, välineiden ja soittimien asianmukainen käyttäminen,teknologian monipuolinen hyödyntäminen, positiivisten kokemusten löytäminen musiikin kuuntelusta ja tuottamisesta, turvallisuus,musiikin synnyttämien tunnetilojen tiedostaminen)
Oppimaan oppiminen musiikissa (tavoitteiden asettaminen ja yhteinen harjoittelu sekä arviointi,huomioidaan oppilaille tutut kappaleet)
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas ottaa aktiivisesti huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto) ja kannustaa esimerkillisesti muita oppilaita mukaan toimintaan ja ilmaisuun luoden ryhmään hyvää tunnelmaa.
Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia ja kommentoi innostuneesti kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa musiikillisia merkintöjä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii esimerkillisesti musisoinnin yhteydessä ja on toiminnassaan luova ja kekseliäs.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia monipuolisesti ja taitavasti ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on tavoitteellista ja hän kykenee arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilas kykenee luomaan omia, persoonallisia musiikillisia kokonaisuuksia ja hän tuo rohkeasti tuotoksiaan esille.
9
Oppilas ottaa huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto) ja kannustaa muita oppilaita mukaan toimintaan ja ilmaisuun pyrkien ryhmään hyvää tunnelmaa.
Oppilas kuuntelee keskittyneesti musiikkia ja kommentoi kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa´musiikillisia merkintöjä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii hyvin musisoinnin yhteydessä ja on toiminnassaan luova ja kekseliäs.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on tavoitteellista ja hän kykenee arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilas kykenee luomaan omia, persoonallisia musiikillisia kokonaisuuksia ja hän tuo rohkeasti tuotoksiaan esille.
8
Oppilas yleensä ottaa huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas kuuntelee yleensä keskittyneesti musiikkia ja kommentoi kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa´musiikillisia merkintöjä yleensä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii hyvin musisoinnin yhteydessä ja noudattaa annettuja ohjeita.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on melko tavoitteellista ja hän kykenee arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilas tuo yleensä rohkeasti tuotoksiaan esille.
7
Oppilas pyrkii vaihtelevasti ottamaan huomioon ryhmän muut jäsenet yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas kuuntelee vaihtelevastii musiikkia ja kommentoi kuulemaansa.
Oppilas tunnistaa´musiikillisia merkintöjä toisinaan yleensä ja osaa näyttää niitä.
Oppilas toimii vaihtelevasti musisoinnin yhteydessä ja noudattaa annettuja ohjeita.
Oppilas käyttää toisinaan laitteita ja soittimia ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyvät tekijät.
Oppilaan toiminta on vaihtelevasti tavoitteellista.
Oppilas tuo joskus tuotoksiaan esille.
6
Oppilas ei juuri ota huomioon ryhmän muita jäseniä yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas ei keskity kuuntelemaan musiikkia eikä kykene kommentoimaan kuulemaansa.
Oppilas keksii omia ratkaisuja harvoin käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja ja osaa tarvittaessa ohjatusti hyödyntää musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.
Oppilas esittää harvoin näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas tunnistaa harvoin musiikillisia merkintöjä.
Oppilas käyttää laitteita ja soittimia harvoin eikä ota huomioon äänen ja musiikin voimakkuuteen liittyviä tekijöitä.
Oppilas ei juuri aseta tavoitteita musiikillisen osaamisensa kehittämiseksi..
5
Oppilas ei ota lainkaan huomioon ryhmän muita jäseniä yhteismusisoinnissa (yhteislaulu ja -soitto).
Oppilas ei keskity kuuntelemaan musiikkia eikä kykene esittäamään näkemyksiään kuulemastaan..
Oppilas ei keksi omia ratkaisuja harvoin käyttäen ääntä, musiikkia, kuvaa tai muita ilmaisutapoja.
Oppilas ei esitä näkemyksiä musiikilliseen toimintaan liittyvistä havainnoistaan ja kokemuksistaan.
Oppilas ei tunnista musiikillisia merkintöjä.
Oppilas ei halua käyttää laitteita ja soittimia.
Oppilas ei aseta tavoitteita musiikillisen osaamisensa kehittämiseksi..
4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
3.lk Kuvataide
Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden omat kokemukset, ja mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitä hyödyntäen.
Rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan sekä harjoittelemaan näkemystensä perustelemista.
Innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti.
Ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan.
Ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin ja käyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan.
Ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin.
Innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja omissa kuvissaan.
Ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa ilmenevistä arvoista.
Opetuksen sisällöt
Havainnoidaan visuaalista maailmaa oman arjen ja esimerkiksi harrastusten näkökulmasta (esim. piirretään tai otetaan valokuvia itsestä, kavereista, lemmikeistä, kodista).
Keskustellaan ohjatusti omista ja toisten tekemistä kuvista.
Työskennellään eri piirtimillä erilaisille papereille.
Harjaannutaan väri-ilmaisussa (väriympyrä: puhtaat värit, vastavärit).
Käytetään grafiikassa kohopainoa (esim. Pressprint-levy tai Adigraf-laatta)
Huomioidaan kolmiulotteisuus ja eri materiaalien yhdistäminen rakentelussa ja muotoilussa (esim. savi, paperimassa, aaltopahvi, kierrätysmateriaalit).
Käytetään tvt-välineitä kuvaamiseen ja kuvan tuottamiseen.
Muistetaan välinehuolto osana kaikkea työskentelyä.
Harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä (esim. luonnosvihko; ideointi, luonnostelu, suunnittelu, toteutus, työskentely, esittäminen, arviointi).
Opetellaan sietämään keskeneräisyyttä ja prosessin muutosta kesken työskentelyn.
Havainnoidaan värien, muotojen ja sommittelun merkitystä kuvassa.
Tutkitaan esim. mainosten kuvankäsittelyllä muokattua maailmaa ja sosiaalisen median kuvamaailmaa.
Havainnoidaan oman lähiympäristön arkkitehtuuria, muotoilua ja graafista suunnittelua.
Harjoitetaan oman työn signeerausta ja kehystämistä.
Tutustutaan lappilaisiin tai saamelaiseen taiteeseen. (esim. Marja Helander, Aletta Ranttila, Nils-Aslak Valkeapää, Outi Pieski)
Tehdään ympäristötaidetta.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas on työllään saavuttanut vaaditut tavoitteet, mutta sen lisäksi hänen kuvataiteen työssä on selvästi omaperäistä ilmaisua. Opeteltava asia on ymmärretty, mutta sitä on osattu myös soveltaa persoonallisella tavalla. Oppilas on tehnyt työnsä erittäin huolellisesti ja teknisesti taitavasti. Oppilas on usein oma-aloitteinen, mutta hän myös osaa pyytää neuvoa tarvittaessa. Hän huolehtii yhteisistä välineistä. Hän toimii hyvin ryhmässä, antaa aina toisille työrauhan, kannustaa ja auttaa muita tarpeen vaatiessa. Saatuaan työnsä valmiiksi oppilas huomaa tehdä lisätehtävän esimerkiksi piirtämällä vapaata aihetta.
9
Oppilas on työllään ylittänyt vaaditut tavoitteet eli kuvataiteen työhön on selkeästi panostettu. Oppilas on panostanut työssään huolellisuuteen. Hänen työskentelynsä on useasti oma-aloitteista. Oppilas suhtautuu työskentelyyn positiivisesti. Oppilas huolehtii melko useasti paikan siisteydestä ja tarvikkeista ja antaa muille työrauhan.
8
Oppilas on saavuttanut tavoitteet eli ne asiat, mitä työn kautta opetellaan. Hän tarvitsee toisinaan kannustusta työskentelyn aloittamiseen. Oppilaan työskentely on melko usein oma-aloitteista. Hän on kiinnostunut työskentelystä ja hän pyrkii aktiivisuuteen ja vastuunalaisuuteen tuloksen suhteen. Oppilas huolehtii melko useasti paikan siisteydestä ja tarvikkeista ja antaa muille työrauhan.
7
Oppilas on pyrkinyt saavuttamaan tavoitteita, mutta monissa toteutuksessa tai ideassa on puutteita. Hän tarvitsee usein kannustusta työskentelyn aloittamiseen. Oppilas laiminlyö tuntityöskentelyä; hän ei aina anna työrauhaa muille ja hänen työskentelynsä on melko passiivista. Oppilas suhtautuu työvälineisiin ja paikan siisteyteen välinpitämättömästi.
6
Oppilaan kuvataiteen toteutuksissa on puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen lähes aina. Hän on välinpitämätön niin työskentelyä kuin välineitä kohtaan.
Oppilas ei pysty työskentelemään oma-aloitteisesti. Oppilaalla voi olla myös työrauhaongelmia.
5
Oppilaalla voi olla työrauhaongelmia. Kuvataiteen työt ovat usein vaillinaisesti tehtyjä tai jäävät keskeneräisiksi. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta työskentelystään eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan.
4
Ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja.
3.lk Käsityö
Käsityön tehtävänä on tukea ja vahvistaa oppilaiden kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Opetus edistää käsityöhön liittyvien käsitteiden, sanaston ja symbolien oppimista ja soveltamista. Materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen edellyttää niiden käsityöllistä työstämistä, jonka myötä päästään kehittämään toimivia ratkaisuja. Oppilasta ohjataan tekemään valintoja työstämismenetelmien, työvälineiden, koneiden ja laitteiden välillä sekä työskentelemään niiden avulla. Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön.
ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi.
opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin.
ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti.
kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä.
opastaa oppilasta käyttämään tieto– ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
ohjata oppilasta arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia.
herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti.
Opetuksen sisällöt
Suunnittelussa ja tuotoksessa yhdistetään värejä, kuvioita, pintoja, tyylejä ja muotoja.
Ideoinnissa käytetään monenlaisia lähtökohtia ja hyödynnetään omia kokemuksia ja elämyksiä. Havainnoidaan ja analysoidaan rakennettua- ja luonnonympäristöä sekä esineitä omien ideoiden kehittämiseksi.
Laaditaan ohjatusti omalle tuotteelle tai teokselle luonnoksia ja suunnitelmia (esimerkiksi piirtämällä, kirjoittamalla, mittaamalla ja laskemalla).
Kaikessa kokeilussa ja tekemisessä huomioidaan työturvallisuus.
Tutustutaan käsityön materiaaleihin ja tutkitaan niiden ominaisuuksia, käyttötarkoitusta ja työstettävyyttä (esimerkiksi puuvilla, lanka, kangas, puu, muovi ja metalli).
Tutustutaan käsityön peruskäsitteistöön. Tutustutaan erilaisiin käsityöohjeisiin.
Tutustutaan käsityön työympäristöön, työvälineisiin ja laitteisiin sekä niiden toimintaan ja harjoitellaan työkalujen käyttöä.
Tutustutaan, kokeillaan ja harjoitellaan erilaisia työstötekniikoita.
Työskennellään ohjatusti itse tai yhdessä tehdyn suunnitelman mukaan.
Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia käyttö-, koriste- tai taide-esineeksi.
Pyritään aktiivisesti kehittämään työskentelyä ja työtapoja.
Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua, prosessia ja valmiiden tuotosten arviointia.
Toteutetaan käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia.
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas on käsityöprosessissaan saavuttanut vaaditut tavoitteet, mutta sen lisäksi hänen töissään on selvästi omaperäistä suunnittelua ja toteutusta. Opeteltava asia on ymmärretty, ja sitä on osattu myös soveltaa persoonallisella tavalla. Oppilas on tehnyt työnsä erittäin huolellisesti ja teknisesti taitavasti. Oppilas on usein oma-aloitteinen, mutta hän myös osaa pyytää neuvoa tarvittaessa. Hän huolehtii työvälineistä ja ottaa vastuuta työturvallisuudesta. Hän toimii hyvin ryhmässä, antaa aina toisille työrauhan, kannustaa ja auttaa muita tarpeen vaatiessa. Oppilas osaa arvostaa omia ja muiden töitä.
9
Oppilas on työllään ylittänyt vaaditut tavoitteet eli käsityöhön on selkeästi panostettu koko prosessin ajan. Oppilas on panostanut työssään mm. suunnitteluun ja huolellisuuteen. Hänen työskentelynsä on usein oma-aloitteista, mutta hän osaa myös pyytää neuvoa ja ymmärtää annetut ohjeet hyvin. Oppilas suhtautuu työskentelyyn positiivisesti sekä osaa arvostaa omia ja toisten töitä. Oppilas huolehtii yleensä työtilan siisteydestä ja työkaluista ja -tarvikkeista sekä työskentelyn turvallisuudesta. Hän antaa muille työrauhan ja auttaa muita tarvittaessa.
8
Oppilas on työssään saavuttanut vaaditut tavoitteet hyvin. Hän on panostanut työssään suunnitteluun ja huolellisuuteen. Hänen työskentelynsä on usein oma-aloitteista, mutta hän tarvitsee myös ohjausta. Oppilas suhtautuu työskentelyyn positiivisesti sekä osaa yleensä arvostaa omia ja toisten töitä. Oppilas huolehtii melko useasti työtilan siisteydestä sekä työkaluista ja -tarvikkeista. Hän antaa muille työrauhan.
7
Oppilas on pyrkinyt saavuttamaan tavoitteita, mutta käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja huolellisuudessa on puutteita. Hän tarvitsee usein kannustusta työskentelyn aloittamiseen ja runsaasti ohjausta työn etenemiseen. Hänellä on jonkin verran vaikeuksia ymmärtää työohjeita ja neuvoja. Oppilas laiminlyö toisinaan tuntityöskentelyä; hän ei aina anna työrauhaa muille ja hänen työskentelynsä voi olla melko passiivista. Oppilas suhtautuu usein työtilan siisteyteen välinpitämättömästi, mutta käyttää työkaluja ja tarvikkeita asianmukaisesti.
6
Oppilaan käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnassa on puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen lähes aina. Oppilas ei pysty työskentelemään oma-aloitteisesti ja hänellä on vaikeuksia ymmärtää tai noudattaa annettuja ohjeita. Hän on usein välinpitämätön niin työskentelyä kuin työvälineitä kohtaan. Hän ei aina kanna vastuuta työtilan siisteydestä tai työturvallisuudesta. Oppilas ei osaa arvostaa omia eikä toisten töitä ja hänellä on usein myös työrauhaongelmia.
5
Oppilaan käsityöprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnassa on suuria puutteita ja hän tarvitsee tukea ja kannustusta työskentelyn aloittamiseen ja etenemiseen jatkuvasti. Hänellä on vaikeuksia ymmärtää tai noudattaa annettuja ohjeita. Hän on välinpitämätön niin työskentelyä kuin työvälineitä kohtaan. Hän ei kanna vastuuta työtilan siisteydestä tai työturvallisuudesta. Oppilas ei osaa arvostaa omia eikä toisten töitä ja hänellä on myös työrauhaongelmia. Oppilas ei pysty ottamaan vastuuta työskentelystään eikä osoittamaan juurikaan osaamistaan.
4
Oppilas ei saavuta luokka-asteelle asetettuja oppimistavoitteita ja opiskelutaitoja
3.lk Liikunta
Opetussuunnitelman tavoitteet
Fyysinen toimintakyky
Kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen.
Ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja
ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaan että soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa.
Ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaan välineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä käyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.
Kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa.
Opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä.
Ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla.
Sosiaalinen toimintakyky
Ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen
Ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.
Psyykkinen toimintakyky
Kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja.
Huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä.
Opetuksen sisällöt
Liikun monipuolisesti (liikuntaympäristöissä liikkuminen, pelit, leikit, liikuntalajit, musiikkiliikunta, vuodenaikojen mukainen liikkuminen)
Kehityn liikkujana ( tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot, tavoitteeseen ponnistelu, liikuntavarusteet, hygienia))
Liikunta tuo hyvinvointia (onnistumisen kokemukset, erilaiset ryhmät ja pari, toisten huomioiminen, pettymysten sieto)
Osallistuminen uimaopetukseen (opetellaan perusuintitaidon vaatimuksia)
Arvioinnin ja tuntityöskentelyn kriteerit
10
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan aktiivisesti ja kykenee tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja esimerkillisesti. Oppilas liikkuu ja tasapainoilee sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä taitavast ja monipuolisesti. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa monipuolisesti. Oppilas harjoitellee uinnin perustaitoja aktiivisesti.. Oppilas kuuntelee ja noudattaa ohjeita esimerkillisesti ja toimii niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja kannustaa muita oppilaita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä toimii turvallisesti ja asiallisesti huomioiden myös muiden turvallisuuden. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta. Oppilaalla on liikuntavaatteet ja välineet aina mukana. Oppilas on erittäin yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta.
9
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan aktiivisesti ja kykenee tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas liikkuu ja tasapainoilee sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä taitavasti. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa monipuolisesti. Oppilas harjoitellee uinnin perustaitoja aktiivisesti.. Oppilas kuuntelee ja noudattaa ohjeita ja toimii niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä toimii turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen aina, lajista ja tehtävästä riippumatta. Oppilaalla on liikuntavaatteet ja välineet aina mukana.
8
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti ja kykenee yleensä tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas saa yleensä liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas uskaltaa harjoitella uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa yleensä ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas yleensä yrittää parhaansa. Oppilaalla on pääsääntöisesti liikuntavaatteet ja välineet mukana.
7
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan silloin tällöin aktiivisesti ja kykenee vaihtelevasti tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas yrittää silloin tällöin liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas uskaltaa toisinaan harjoitella uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa silloin tällöin ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden. Oppilas noudattaasilloin tällöin reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa yleensä ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan turvallisesti ja asiallisesti. Oppilas yleensä yrittää parhaansa.
6
Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan harvemmin ja kykenee vaihtelevasti tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas yrittää harvemmin liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas harjoittaa vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas harvemmin harjoittelee uinnin perustaitoja. Oppilas kuuntelee ja noudattaa harvemmin ohjeita ja pyrkii toimimaan niiden mukaisesti huomioiden turvallisuuden vaihtelevasti. Oppilas noudattaa silloin tällöin reilun pelin periaatteita. Oppilas osaa yleensä vaihtelevasti ottaa huomioon mahdolliset vaaratilanteet liikuntatunneilla sekä pyrkii toimimaan yleensä turvallisesti ja asiallisesti. Joskus, mutta harvemmin oppilas yrittää parhaansa.
5
Oppilas ei juuri jaksa osallistua liikuntatuntien toimintaan ja ei kykene tekemään peli- ja harjoitustilanteissa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Oppilas ei yritä liikkua ja tasapainoilla sekä käyttää välineitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilas ei juuri harjoita vaihtelevasti nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Oppilas ei harjoittele uinnin perustaitoja. Oppilas ei jaksa kuunnella ohjeita ja noudattaa niitä. Oppilas ei noudata reilun pelin periaatteita. Oppilaan toiminta liikuntatunnilla saattaa olla vaarallista. Oppilas ei jaksa olla aktiivinen ja yritteliäs, aiheettomia poissaoloja.
4
Oppilas ei osallistu liikuntatunnilla toimintaan tai hänen toimintansa ei vastaa liikunnanopetukselle osetettuihin tavoitteisiin.