Viipurin keskustaa 1939. Vihreät numerot osoittavat Ilmarisen pääkonttorin sijainnin eri aikoina:
Punasenlähteenkatu 4, Ilmarisen ensimmäiset toimitilat 1925-31
Torkkelinkatu 18 oli osoitteena 1931-40
Torikatu 4 Kauppatorin kupeessa tarjosi tilat Jatkosodan alussa 1941-43
“Pilvenpiirtäjä” Kannaksenkatu 7:ssä, ehti palvella vain runsaan vuoden ajan 1943-44.
Viipurin pienoismalli Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa esittää kaupungin sellaisena kuin se oli 2.9.1939. Kuvassa liikekeskustaa lännestä päin nähtynä. Vihreät numerot osoittavat Ilmarisen pääkonttorin sijainnin eri aikoina:
Punasenlähteenkatu 4, Ilmarisen ensimmäiset toimitilat 1925-31
Torkkelinkatu 18 oli osoitteena 1931-40
“Pilvenpiirtäjä” Kannaksenkatu 7:ssä, tässä rakennustelineiden ympäröimänä, ehti palvella vain runsaan vuoden ajan 1943-44.
- Torikatu 4, joka oli toimipaikkana 1941-43, jää kuvan ulkopuolelle.
Toimitalon harjannostajaisissa 23.9.1939 perustuksiin muurattiin kuparisäiliö, joka sisälsi yllä olevan, taiteilija -kirjailija Viljo Kojon pergamentille laatiman perustamisasiakirjan, kaikki paikkakunnalla ilmestyvät sanomalehdet, voimassa olleen yhtiöjärjestyksen, viimeisimmät vuosikertomukset ym.
Kuvatekstit: Viipur on täl hetkel Suome toiseks suuri kaupunt - kuuluu olva asukkaita 83 tuhatta henkee - mut ei tää suuruus oo mänt viipurlaise päähä, vaik hää leikillää sannooki jot vot se o miu mau mukkaa.
Harvoihin Ilmarisesta jääneisiin esineellisiin muistoihin kuuluu ensiapulaukku, joita lienee jaettu asiakasyrityksille. Se sisältää sidetarvikkeiden lisäksi pienet pullot kamferttitippoja ja thymoli-spriitä (pakannut Viipurin Keskusapteekki). Erillisessä rasiassa on ohjeet ja tarvikkeet kaasuhyökkäyksen uhrin ensiapuun.
Evakkokuljetusta odottavien paljonpuhuvia ilmeitä 18.6.1944 (Juha Lankisen kuvakokoelmat)
Tyhjentynyttä kaupunkia 19.6.1944. (SA-kuva)
Neuvostojoukot vyöryvät vallattuun kaupunkiin Kannaksenkatua pitkin 22.6.1944. “Pilvenpiirtäjän” ikkunat särkyivät jo kesäkuun puolivälissä Maaskolan ratapihan pommitusten ja ammusjunan räjähdyksen seurauksena. - Neuvostoliittolaisen tk-kuvaajan otos. (Juha Lankisen kuvakokoelmat)
H. K. Paavilainen, toimitusjohtaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Viipuri, E. V. Sellgren, kauppaneuvos, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, Viipuri, Vilho Karjalainen, kauppias Viipuri, J. Engelberg, toimitusjohtaja, Helylä, Juho Sokka, kauppias, Viipuri, Roope Hormi, toimitusjohtaja, Viipuri, Antti Kiikka, insinööri, Viipuri, T. Siltanen, insinööri, Viipuri.
Kaarlo Massinen, johtokunnan puheenjohtaja, E. J. Närvi, lääk. lis., Fr. Salonius, rak.mestari, L. Metsälampi, varatuomari, Lauri Haaksi, yhtiön toimitusjohtaja.
Antti Kiikka, insinööri, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Viipuri, Vilho Karjalainen, tukkukauppias, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, Viipuri, Lauri Jortikka, pankinjohtaja, Sairala, Nino Leppälä, ylilääkäri, Helsinki, F. Nevanlinna, fil. tohtori, Helsinki, T. Siltanen, kaupunkineuvos, Viipuri, Toivo Tirkkonen, johtaja, Helsinki, Väinö Väisälä, pankinjohtaja, Viipuri.
Jalmari Koskia, hovioik. neuvos, hallituksen puheenjohtaja, Harald Sarkko, lääkintöneuvos, Lauri Haaksi, yhtiön toimitusjohtaja.
Karjalan ja Ilmarisen palveluksessa olevan henkilökunnan lukumäärä oli Viipurissa olon aikana yhteensä noin 25. Vuoden 1947 lopussa oli henkilökunta palvelukseentulojärjestyksessä seuraava (Lauri Haaksen laatiman luettelon mukaan):
22.3.1921 neiti Toini Malinen, 1.6.1923 neiti Toini Parko, 15.1.1926 kamreeri Kalle Nikula, 1.3.1926 toimitusjohtaja Lauri Haaksi, 1.5.1929 herra Heikki Penttinen, 23.2.1942 rouva Tyyne Rasilainen, 28.1.1943 rouva Oili Pullinen-Törö, 1.8.1944 rouva Anna-Liisa Norrberg, 19.9.1944 neiti Helly Haaksi, 7.5.1946 neiti Taimi Rekola, 1.2.1947 neiti Nieminen, 1.6.1947 rouva Edit Ahtola 1.6.1947 neiti Raili Saarinen
Toimivia asiamiehiä oli Karjalassa ja Ilmarisessa vuoden 1947 lopulla 375, joista vuoden 1951 päättyessä oli jäljellä Imatra-Karjalassa 282.
Yhtiöiden ensimmäiset toimitilat sijaitsivat yksikerroksisessa puurakennuksessa Punaisenlähteentorin länsireunalla osoitteessa Punasenlähteenkatu 4 (nyk. Ulitsa Ushakova). Tämä talo tuhoutui talvisodassa.
Vuonna 1929 muutettiin vielä keskeisemmälle liikepaikalle Torkkelinkatu 18:aan (Prospekt Lenina). Kyseessä on Viipurin finanssimaailman katu: oman kaupungin vakuutusyhtiöiden välittöminä naapureina toimivat Sampo, Pohjoismaiden Yhdyspankki ja Suomen Maatalous-Osake-Pankki. Länteen päin kuljettaessa kohdataan Liikkeenharjoittajain Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Suomen Kauppapankki (myöhempi Helsingin Osakepankki), KOP:n vuolukivinen palatsi ja viimein Kauppatorin laidassa Suomen Pankin linnamainen rakennus.
Lahdessa, jonne oli lähdettävä talvisotaa pakoon, osoitteena oli Aleksanterinkatu 13 A 12.
Viipuriin paluun jälkeen syksyllä 1941 pääkonttori asettui tilapäisesti Pohjoismaiden Osakepankin taloon Torikatu 4:aan (Pionerskaja ulitsa), jossa toimittiin ennen kuin oma talo valmistui 1943.
Oma toimitalo rakennettiin Kannaksenkatu 7:ään (Leningradskoje shosse). Sen vaiheista on kerrottu ”Viipurin pilvenpiirtäjä” -luvussa.
Helsingin konttori, jonne toiminta kokonaan siirtyi kesällä 1944, sijaitsi Aleksanterinkatu 36:ssa (alla) ja tilanpuutteen vuoksi osin Keskuskatu 4:ssä.
Haaksi, Lauri: Vakuutusosakeyhtiö Karjala ja Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen. Julkaisematon käsikirjoitus 1961. 36 s, liitteitä
Lankinen, Juha: Kaupan ja teollisuuden Viipuri. Pamaus 110 vuotta juhlajulkaisu. Lappeenranta : Karjalan kirjapaino 2000. 216 s.
Louhivuori, O.W: Vakuutusoppi. Porvoo : WSOY 1937. 605 s.
Lyytinen Eino: Pohjola-Yhtiöt sata vuotta. Helsinki : Pohjola-yhtiöt. 1991 (Porvoo : WSOY) 438 s.
Neuvonen, Petri & Mustonen, Tapani & Pöyhiä, Tuula: Viipuri - opas kaupunkiin. Vyborg - town guide. Helsinki : Rakennustieto Oy 1999. 176 s.
Pellinen, Sulevi: Sattuipa kerran: 100 vuotta työtapaturmavakuutusta 1895-1995. Helsinki : Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 1995. 224 s.
Pore, U. J: Vakuutusosakeyhtiö Pohjola 1891-1941. Helsinki : Pohjola 1941. 295 s.
Rinne, Toivo T: Suomen vakuutustoimintaa 1816-1966. Helsinki : Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto, 1966. 299 s.
Ilmariseen liittyvää aineistoa, mm. yhtiöjärjestykset, vuosikertomukset 1921-47 sekä toimitalon piirustukset on talletettu Elinkeinoelämän keskusarkistoon.
Wiipuri 2000 - Arkkitehtuuri, kaupungin rakentaminen, historia
Virtuaali-Viipuri 1939, jossa erityisesti Karjala-Ilmarisen toimitalon rakennustyömaa
Luovutettua Karjalaa koskevaa painettua kirjallisuutta / Juha Lankinen