Lainauksia nro 5 – neuvostokirjallisuuden absurdin mestarin Daniil Harmsin kynästä
Esineet ja muodot - Daniil Ivanovitš Harmsin keksintö
1. Jokaisella esineellä on monta merkitystä. Jos kaikki merkitykset tuhotaan paitsi yksi, tästä esineestä tehdään samalla mahdoton.
Jos myös tämä viimeinen merkitys tuhotaan, tuhotaan esineen olemassaolokin.
2. Jokaisella esineellä (elottomalla ja ihmisen luomalla) on neljä käyttömerkitystä ja viides tosiolevainen merkitys. Neljä ensimmäistä ovat: (1) kuvaava (geometrinen) merkitys, (2) tarkoitusperä (utilitaristinen merkitys), (3) tunneperäinen vaikutus ihmiseen, (4) esteettinen vaikutus ihmiseen.
Viidennen merkityksen määrää esineen olemassaolo itse. Se on esineen ja ihmisen välisen suhteen ulkopuolella ja palvelee itse esinettä. Viides merkitys on esineen vapaa tahto.
3. Joutuessaan tekemisiin esineen kanssa ihminen tutkii sen neljä käyttömerkitystä. Niiden avulla ihminen sijoittaa esineen tajuntaansa, jonne se jää elämään. Jos ihminen sattuisi näkemään esineitä, joilla olisi vain kolme yllämainituista käyttömerkityksistä, hän lakkaisi olemasta ihminen.
Ihminen, joka tarkkailee esineitä, joilta puuttuvat kaikki neljä käyttömerkitystä, lakkaa olemasta tarkkailija ja muuttuu itse luomakseen esineeksi. Hän liittää viidennen merkityksen omaan olemassaoloonsa.
4. Esineen viides, tosiolevainen merkitys on olemassa vain ihmisen ulkopuolella eli se on isätön, koditon ja maaton. Tällainen esine "leijuu".
5. Paitsi esineet myös liikkeet ja toiminnot ovat leijuvia.
6. Kaapin viides merkitys on kaappi.
Juoksemisen viides merkitys on juokseminen.
7. Loputon määrä adjektiiveja ja mitä monimutkaisimpia kaapin sanallisia määritelmiä on tiivistetty yhdeksi sanaksi "kaappi".
8. Jos jakaisimme kaapin neljään tutkittavaan alueeseen, jotka vastaavat kaapin neljää käyttömerkitystä, me saisimme neljä eri esinettä, jotka edustavat yhteen koottuina kaappia. Mutta sellaisenaan kaappia ei olisi olemassa ja tällaiselle keinotekoiselle kaapille ei voitaisi antaa viidettä merkitystä, jonka kaappi kokonaisuudessaan sisältää. Se olisi kokonainen vain meidän tajunnassamme ja sillä olisi neljä tosiolevaista merkitystä ja neljä käyttömerkitystä. Ja samalla hetkellä kun tämä kokonaisuus muodostuisi, meidän ulkopuolellamme eläisi neljä eri esinettä, joista jokaisella olisi yksi tosiolevainen merkitys ja yksi käyttömerkitys.
Jos tarkkailija sattuisi näkemään ne, hän ei olisi enää ihminen.
9. Esineellä on ihmisen tajunnassa neljä käyttömerkitystä ja yksi sanallinen merkitys (kaappi). Sana "kaappi" ja kaappi konkreettisena esineenä ovat olemassa konkreettisessa maailmassa rinnakkain muiden esineiden kanssa, kuten kivien ja taivaankappaleiden. Sana "kaappi" sijoittuu käsitemaailmassa rinnakkain sellaisten sanojen kansssa kuin "ihminen", "hedelmättömyys", "tiheys", "ylitys" jne.
10. Esineen viides, tosiolevainen merkitys on erilainen konkreettisessa ja käsitteellisessä järjestelmässä. Edellisessä se on yhtä kuin esineen vapaa tahto ja jälkimmäisessä sanan vapaa tahto (tai ajatuksen, jota ei ole sanallisesti ilmaistu, mutta puhumme tässä yhteydessä vain sanallisesti ilmaistuista käsitteistä).
11. Mikä tahansa joukko esineitä, joka rikkoo yhteytensä neljään käyttömerkitykseensä, säilyttää kuitenkin yhteytensä tosiolevaiseen eli viidenteen merkitykseensä. Tällainen joukko on yli-inhimillinen ja se edustaa esinemaailman ajattelua. Tarkasteltaessa tällaista joukkoa kokonaissuureena ja uudelleen muodostuneena synteettisenä esineenä sille voidaan antaa kolme uutta merkitystä: (1) kuvaava, (2) esteettinen, (3) tosiolevainen.
12. Kun tämä joukko siirretään toisenlaiseen järjestelmään, me saamme sanallisen ilmaisun, joka on ihmisen kannalta JÄRJETÖN.
