Rohkeutta uudistaa ja kehittää

Aikuissosiaalityön päällikkö Tarja Laukkanen kuvasi vuoden 2017 alussa aikuissosiaalityön vuosiraportissa aikuissosiaalityön muutoshaasteita. Tuolloin oli aloittamassa kaksi suurta organisatorista muutosta. Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista oli siirretty hyvinvointikuntayhtymälle ja uutta organisaatiomallia oltiin muodostamassa. Perustoimeentulotuen käsittely oli juuri siirretty kunnista Kelaan eikä muutoksen vaikutuksista ollut vielä tietoa. Päijät-Hämeen aikuissosiaalityössä kehitettiin monia valtakunnallisestikin edistyksellisiä toimintamuotoja kuten sosiaalista kuntoutusta ja sähköistä tiedontuotantoa ja asiointia. Uuden sosiaalihuoltolain toimintaperiaatteiden jalkauttamisessa oltiin pitkällä. Vuosi on kulunut. Miltä aikuissosiaalityön tilanne vaikuttaa nyt?

Päijät-Hämeen hyvivointikuntayhtymä käyntiin vauhdikkaasti

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään siirryttiin nopealla aikataululla. Tämä näkyi ja tuntui henkilöstön työssä siten, että toiminnallisia muutoksia on koko vuoden ajan valmisteltu todella nopealla aikataululla eikä aikaa ole ollut riittävästi muutoksesta keskusteluun. Vasta valmistuneessa työhyvinvointikyselyssä tämä näkyi siten, että on epävarmuuden ja hämmennyksen tunteita ja koetaan, että ei olla riittävän tietoisia kuntayhtymän muutoksista ja kehityssuunnista. Toisaalta on uskoa siihen, että omilla voimavaroilla ja sinnikkyydellä sekä työyhteisön tuella selviydytään muutoksesta.

Aktiivista kehittämistä työikäisten sosiaalipalveluissa

Hyvinvointikuntayhtymässä aikuissosiaalityön ja muiden työikäisten sosiaalipalvelujen toimintamalleja on kehitetty hyvin aktiivisesti. Kehittämistyötä on tehty yhteistyöverkostoissa kuntien, eri viranomaisten ja hyvinvointikuntayhtymän muiden toimialojen kanssa. Seudulliset palvelumallit on luotu sosiaalityöhön ja -ohjaukseen, kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen kuntoutukseen, taloudelliseen tukeen ja maahanmuuttajien ensivaiheen kotouttamiseen sekä tulkkikeskustoimintaan. Työttömien eläkeselvittely on aloittanut toimintansa ja sosiaalinen luototus on laajenemassa koskemaan koko hyvinvointikuntayhtymän aluetta. Asumisen tuen palveluja on profiloitu ja valmistauduttu työikäisten kotiin vietävien palvelujen vahvistamiseen.

Sosiaalipäivystystoiminnan laajeneminen terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen yhteyteen Akuutti 24:ään on suunniteltu ja toiminta alkaa vuoden 2018 alussa. Sosiaalihuollon neuvonta- ja ohjauspalvelu Polussa pilotoidaan sosiaali- ja terveyskeskuksiin maakunta- ja sote -uudistuksessa suunniteltua sosiaalihuollon ohjaus- ja neuvontatoimintaa. Uutena toimintamuotona neuvonnassa on otettu käyttöön myös chat-palvelut. Sähköistä asiointia kehitetään myös sosiaalisessa kuntoutuksessa kuvapuhelintoiminnan kautta tapahtuvalla asiakaspalvelulla. Mennyttä vuotta arvioiden Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymän työikäisten palveluissa on haastavassa muutostilanteessa pystytty seuraamaan valtakunnallisia kehityssuuntia ja suunnittelemaan palveluja ottaen huomioon tuleva maakunta-ja sote -uudistus. Rohkeus uudistaa ja kehittää ohjaa edelleen aikuissosiaalityön toimintaa. Tästä kuuluu kiitos työntekijöille ja esimiehille.

Toimeentulotuen Kela-siirron haasteet

Toimeentulotuen Kela-siirto ei mennyt, kuten oli suunniteltu. Etenkin alkuvuonna Kelan toiminnan takeltelu näkyi sosiaalihuollossa. Asiakkaiden toimeentulotukiasioita selviteltiin paljon asiakasohjauksessa Kelan ruuhkaantuneen palvelun vuoksi. Kelan toiminnan sisäisen ja ulkoisen arvioinnin mukaan toimeentulotuen erityispiirteitä ei Kelassa ymmärretty riittävästi. Kelalla oli toimeentulotuen luonteesta puutteellinen kuva, etenkin tuen suhteesta sosiaalihuoltoon ja asiakaskuntaan. Kehitettävää oli ja on edelleen myös sosiaalityön tarpeen tunnistamisessa ja asiakkaiden ohjaamisessa sosiaalihuollon palvelujen piiriin. Kelan kanssa käytiin paikallisesti Päijät-Hämeessä ja valtakunnan tasolla Kuntaliiton johdolla muutoksen valmistelussa aktiivista keskustelua. Kelan edustajille tuotiin esiin toimeentulotuen erityisluonne yksilölliseen elämäntilanteeseen sovitettavana etuutena, jossa tarvitaan hakemusten käsittelyssä yksilöllistä harkintaa. Tätä viestiä ei otettu riittävän vakavasti, ja sen seurauksiin havahduttiin vasta, kun palveluilla ei kyettykään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Kuuluuko ja näkyykö sosiaalinen näkökulma isoissa uudistuksissa?

Toimeentulotuen Kela-siirron toteutus herättää kysymyksen yleisemmälläkin tasolla siitä kuuluuko ja näkyykö sosiaalinen näkökulma riittävästi näissä isoissa uudistuksissa? Maakunta- ja sote- uudistuksen valmistelu on vahvasti terveydenhuoltopainotteista. Esimerkiksi ensimmäisessä valinnanvapauslakiehdotuksessa ei oltu otettu huomioon sitä sosiaalihuollon toiminnan peruslähtökohtaa, että sosiaalihuollon julkiseen valtaan liittyviä viranomaistehtäviä ei voi siirtää yksityisten palveluntuottajien tehtäviksi. Uudistuksen julkisessa keskustelussa keskitytään terveydenhuollon problematiikkaan, kuten lääkäripalvelujen saatavuuteen tai julkisen erikoissairaanhoidon päivystysvalmiuteen. Sosiaalihuollon toiminta ja asiakkaiden tarpeet ovat keskustelussa katveessa.

Sosiaalihuollossa kannetaan suurta huolta siitä, miten markkinoistuvissa palveluissa käy kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden. Sosiaalihuollon palveluista monetkaan eivät ole kysyntälähtöisiä palveluja, eikä sosiaalihuollon asiakkailla aina ole voimavaroja valikoida ja hankkia palvelumarkkinoilta palveluja. Sosiaalihuollon palveluja tarvitaan usein silloin, kun ihmisillä on vaikeuksia selviytyä elämän haasteista tai kriisitilanteen aiheuttama hätä. Vaikka valinnanvapautta perustellaan sinällään positiivisella näkökulmalla - asiakkaiden oikeudella valita palvelujaan - ei sosiaalihuollon ammattilaisena voi olla kysymättä, onko moraalisesti oikein, että ihmisten hädällä tehdään bisnestä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän strategian tavoitteissa sosiaalihuollon ääni kuuluuviin

Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä on juuri julkaistu strategia, joka ohjaa palvelutuotantoa. Strategiassa näkyy valtakunnallisen sote-keskustelun tavoin terveydenhuoltopainotteisuus. Strategian tavoitteet ovat kuitenkin sekä sosiaali- että terveyspalveluille yhteisiä ja tärkeitä. Meidän tulee sosiaalihuollon ammattilaisina sanoittaa strategisten päämäärien toimenpiteiden toteutus siten, että asukkaiden sosiaalihuollon palvelutarpeet tulevat näkyviin. Hyvinvointikuntayhtymän palvelujen kehittämisessä ja maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamisessa sosiaalihuollon ammattilaisilla on paljon annettavaa.

Annetaan äänemme kuulua.

Leila Kankainen

Tulosaluejohtaja, työikäisten sosiaalipalvelut, YTL

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä