Faktat
Työikäisten palvelut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä
Työikäisten palvelut on tarkoitettu Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kuntien (Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila) työikäisille (18-64-v) asukkaille. Lapsiperheet, joissa asuu alaikäisiä lapsia, asioivat lapsiperhepalveluissa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän väestöpohja on noin 212 500 asukasta. Väestöennusteen mukaan väestö ikääntyy voimakkaasti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan v. 2030 alle 15-v on 2400 ja työikäisiä (15–64-v) 8700 vähemmän kuin v. 2016, yli 75-vuotiaita on 14300 enemmän kuin v. 2016. Huoltosuhde heikkenee. Kuntayhtymän alueella työttömien osuus työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa v. 2016.
Työikäisten palveluissa on tavoitteena tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon tai opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta ja lisätä asiakkaiden osallisuutta ja hyvinvointia.
Hyvinvointikuntayhtymässä työikäisten palvelut on organisoitu tulevaan soteuudistukseen valmistautuen siten, että viranomaistyö ja palveluntuotanto on rakennettu omiksi kokonaisuuksiksi.
Väestöennuste 2030
Huoltosuhde heikkenee, kun väestö ikääntyy. Lähde: Tilastokeskus
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta Polku
Hyvinvointiyhtymässä kokeillaan ja kehitetään tulevan sote-uudistuksen suunnitelmien mukaista sote-keskukseen sijoittuvaa sosiaalihuollon ohjaus- ja neuvontapalvelua. Työikäisten palvelujen alaisuuteen kuuluva sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta Polku sijaitsee Lahden uudistuneella pääterveysasemalla.
Polku tarjoaa ohjausta ja neuvontaa erilaisissa sosiaalihuollon palvelutarpeissa ja se palvelee kaikkia hyvinvointiyhtymän alueen asukkaita. Lisäksi terveysaseman henkilöstöllä on mahdollisuus konsultoida Polun työntekijöitä sosiaalihuollon palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Polussa työskentelee sosiaaliohjaajia. Polkuun voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai siellä voi asioida ilman ajanvarausta. Polussa on otettu käyttöön myös chat-palvelu neuvonnan ja ohjauksen työvälineenä.
Voit tarkastella Polun tilastointia täältä.
Työikäisten palvelujen asiakasohjaus
Työikäisten palvelujen asiakasohjauksessa työskentelee 21 sosiaalityöntekijää ja 24 sosiaaliohjaajaa sekä kolme johtavaa sosiaalityöntekijää. He tarjoavat sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelua työikäisille asiakkaille, joiden kanssa ei asu alaikäisiä lapsia (lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus järjestetään lapsiperhepalvelujen yksikössä). Työtä tehdään usein monialaisesti yhteistyössä muiden viranomaisen, toimijoiden ja asiakkaan läheisverkoston kanssa. Asiakasneuvottelujen järjestäminen ja verkostomainen työskentelytapa on osa työikäisten palvelujen perustyötä.
Asiakasohjauksessa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sosiaalihuoltolain mukaisen prosessin mukaan
Kiireellisyys arvioidaan aina ensin
Kun sosiaalityöhön tulee tieto henkilön mahdollisen tuen tarpeesta, arvioidaan asiakasohjauksessa ensin, onko kyse kiireellisestä avun tarpeesta. Jos avun tarve on kiireellinen ja tilapäinen, järjestetään asiakkaalle palveluja tilanteen edellyttämällä tavalla ja kokonaisvaltaisempi palvelutarpeen arviointi laaditaan asiakkaan kanssa tarpeen mukaan myöhemmin.
Palvelutarpeen arviointi ja omatyöntekijä
Palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuollon keskeinen tehtävä asiakasprosessissa. Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkuuden alussa asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan palvelutarpeet arvioi sosiaalityöntekijä tai se tehdään parityönä, sosiaaliohjaaja–sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään, minkä tyyppisestä asiasta ja tuen tarpeista on kysymys ja toteutetaan jatkotyöskentely sen mukaisesti.
Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä asiakkaalle nimetään asiakasohjauksesta omatyöntekijä ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Omatyöntekijä voi olla sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä riippuen siitä, onko kyseessä erityistä tukea tarvitseva asiakas.
Asiakassuunnitelma ja palvelujen järjestäminen
Palvelutarpeen arviointia täydennetään tarpeen mukaan asiakassuunnitelmalla tai esimerkiksi aktivointisuunnitelmalla tai monialainen työllistymissuunnitelma (TYP-työssä). Suunnitelman laatii asiakkaan kanssa hänen omatyöntekijänsä. Omatyöntekijä kutsuu asiakassuunnitelman laatimiseen mukaan tarpeen mukaan kaikki ne tahot, joiden palveluja asiakas tarvitsee. Omatyöntekijä koordinoi monialaista yhteistyötä asiakkaan asiassa ja varmistaa, että asiakkaalle järjestetyt palvelut muodostavat asiakkaan tuen tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden.
Omatyöntekijä huolehtii myös siitä, että asiakkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Työikäisten palvelujen asiakasohjauksessa omatyöntekijät päättävät mm. sosiaalisen kuntoutuksen, sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, asumisen tuen, liikkumisen tuen, kuntouttavan työtoiminnan palveluista sekä asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen perustuvan harkinnan mukaan täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.
Omatyöntekijä auttaa ja tukee asiakasta asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä omien voimavarojen vahvistamisessa. Lisäksi omatyöntekijä seuraa, miten asiakkaalle järjestettävillä palveluilla vaikutetaan ja vastataan asiakkaan tuen tarpeisiin.
Asiakkuus sosiaalihuollossa päättyy, kun todetaan, että asiakkaalla ei ole enää palveluntarvetta.
Omatyöntekijä auttaa ja tukee asiakasta asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä omien voimavarojen vahvistamisessa. Lisäksi omatyöntekijä seuraa, miten asiakkaalle järjestettävillä palveluilla vaikutetaan ja vastataan asiakkaan tuen tarpeisiin.
Tavoitteita, visioita tulevaisuudessa:
Monialainen yhteistyö lisääntyy
Työikäisten palveluissa keskeisenä tavoitteena on sosiaalihuoltolain edellyttämän monialaisen yhteistyön lisääminen. Sosiaalihuollon ja muiden toimijoiden on muodostettava asiakkaan edun mukainen kokonaisuus. Monialaista yhteistyötä toteutettaessa on asiakkaan suostumuksella tarvittaessa otettava yhteys muihin toimijoihin sekä omaisiin ja läheisiin. Muilla toimijoilla on velvollisuus pyynnöstä osallistua palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelman tekemiseen.
Ryhmä tai tiimi on enemmän kuin osiensa summa. Jos ihmiset saadaan tekemään yhteistyötä, he luovat enemmän kuin samat ihmiset yksinään työskennellessään pystyvät luomaan. (Payne 1982, 4)
Yhteiskunnan ongelmat monimutkaistuvat. Ongelmien monimutkaistuminen edellyttää niitä ratkaisevilta asiantuntijoilta tietämystä, joka ei välttämättä sijoitu heidän oman asiantuntemuksensa alueille vaan tarvitaan yhteistyötä ja osaamisten yhdistämistä. Moniammatillisessa työssä käsiteltävät ongelmakysymykset näyttäytyvät kullekin osapuolelle hänen oman perustehtävänsä näkökulmasta ja asiakkaiden ongelmiin pyritään löytämään vastaus yhteistyössä.
Valinnanvapaus / asiakassetelikokeilu
Sote-uudistuksen myötä myös sosiaalihuollon asiakkailla on jossain määrin mahdollisuus valita palvelujaan. Asiakasseteli lisää sosiaalihuollon asiakkaiden valinnanvapautta muun muassa kotiin vietävissä palveluissa ja ja mahdollistaa esimerkiksi tukihenkilötoiminnan kehittämistä.
Asiakassetelikokeilu liittyy olennaisesti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän strategiaan, jossa korostuvat Päijät-Hämeen elinvoima ja asukkaiden etu. Strategian ytimen muodostaa uuden palvelumallin käyttöönotto.
Sähköisten palvelujen kehittäminen
Sähköiset palvelut lisäävät kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia käyttää julkisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköinen asiointi on yleensä helpoin ja nopein tapa hoitaa viranomaisasioita. Kun sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy, julkinen palvelutuotanto tehostuu ja yhteisiä verovaroja säästyy. Kun osa kansalaisista siirtyy sähköisten palvelujen käyttäjiksi, jää palveluntuottajille enemmän aikaa niille henkilöille, jotka tarvitsevat kasvokkaista palvelua. Lähtökohtana on, että julkisen hallinnon sähköiset palvelut ovat toimivia, helppokäyttöisiä ja turvallisia.
Kuva: Shutterstock