Benchmarking

Tutkimme mitä muissa kauppakeskuksissa on toteuttu kestävää kehitystä ja kiertotalousmalleja, jotta saisimme näkemystä oman ideamme mahdollisuuksista.

Case: ReTuna, Ruotsi

Naapurimaassamm ReTunan ostoskeskuksessa myydän vain käytettyä ja/tai kunnosttetuuja tuotteita. Samalla keskus toimii myös yhteisön koulutuskeskuksen sekä kierrätyskeskuksena, jonne kunnan asukkaat voivat lahjoittaa tavaraa jälleenmyyntiin ja/tai kunnostukseen.

ReTuna sai alunsa vuonna 2012 uuden kierrätyskeskuksen tarpeen kautta. Perinteisen "ota - tee - hävitä" -mallin sijasta, ReTuna perustuu pitkäaikaiseen suunnittelun, huollon, korjaamisen, uudelleenkäyttön ja kierrätyksen järjestelmään.

Kauppakeskuksessa on yhdeksän kauppaa, kolme pop-up myymälää, ravintola, upcycle- ja näyttelyalue, konferenssikeskus ja kierrätyskeskus tarjoten jokaiselle yhteisön jäsenistä jotakin.

Vaikka oma ideamme projektiin oli kirppis, johon asiakkaat tulevat myymään omia tavaroitaan voisi tämän tyyppistä toimintaa yrittää hyödyntää Triossa myöhemmin.

Lähteet

Cowan, S. 2017. Innovative Swedish Mall embraces the Circular Economy. Viitattu 06.11.2020. Saatavissa: https://learn.eartheasy.com/articles/innovative-swedish-mall-embraces-the-circular-economy/.

YIT: Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri 2019

YIT:n raportti vuodelta 2019 käsittelee kaupunkilaisten valmiuksia ilmastotekoihin. Tutkittavat kuuuivat 18-75-vuotiaisiin asukkaisiin pääkapunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä sekä Kuopiossa. Barometristä selvisi seuraavaa:

• 68% kaupungissa asuvista ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta

• 52% aikoo edistää kestävää kehitystä omilla valinnoillaan kulutustottumuksissa ja vähentämällä hankintoja

• 71% vastaajista suosii edelleen ostosten tekemistä kaupassa vaikka verkko-ostamisen määrä on noussut

  • tähän huomiona kuuluisi kuitenkin ottaa vallitseva pandemiatilanne, mikä on luultavasti vaikuttanut tähän kohtaan eniten barometrin vastauksista

• 51% haluaa kodi sijaitsevan keskustassa tai hyvien yhteyksien solmukohdassa

Näiden perusteella kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle voisi olla kysyntää myös Triossa ja siksi kannustaa liiketoimintamalleihin, jotka linjautuu kestävän kehityksen aatosten mukaisesti.

Lähteet

YIT. Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri. Viitattu 06.11.2020. Saatavissa https://www.yitgroup.com/siteassets/kaupunkikehitys/yit-barometri-2019.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki kertoo tuotteen, prosessin tai palvelun päästövähennyspotentiaalista käyttäjälleen. Hiilikädenjälkeä voi luoda valtio, yritys, yhdistys tai yksittäinen ihminen. (Sjöstedt 2018.) Yrityksen tuottamat palvelut ja tuotteet tukevat asiakkaan oman hiilijalanjäljen pienentämistä. (Sjöstedt 2018, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2018) Hiilikädenjälki mahdollistaa yrityksille positiivisten ympäristövaikutusten esittämisen käyttämällä sitä hyödyksi markkinoinnissa, viestinnässä ja tuotekehityksen suuntaamisessa ilmastoystävällisemmäksi (Teknologian tutkimuskeskus VTT 2018). Myönteistä ympäristövaikutusta luovien uusien innovaatioiden, tuotteiden, ratkaisujen ja palvelujen aktiivinen markkinoille tuomisella ja toiminnan kehittämisellä yritys voi parantaa omaa hiilijalanjälkeään. (Sjöstedt 2018.) Energiatehokkuuden parantamisella, materiaalin käytön ja hukkamateriaalin määrän vähentämisellä, ilmastomyönteisillä raaka-ainevalinnoilla, tuotteiden kierrätettävyyden kehittämisellä, tuotteiden käyttöiän pidentämisellä ja niiden käytettävyyden parantamisella yritys voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Suomalaiset yritykset tekivät aloitteen hiilijalanjäljen kehittämiseksi. Hiilikädenjälki pohjautuu standardoituihin ympäristövaikutusteen arviointimenetelmiin. (Teknologian tutkimuskeskus VTT 2018.)

Lähteet

Sjöstedt, T. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Sitra. Viitattu: 30.10.2020. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

Teknologian tutkimuskeskus VTT. 2018. Hiilikädenjälki: Uusi ympäristömittari tuotteiden positiivisten ilmastovaikutusten arviointiin. Viitattu: 30.10.2020. Saatavissa: https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/hiilikadenjalki-uusi-ymparistomittari-tuotteiden-positiivisten

Lähiruoka

Lähi- ja luomuruuan kysyntä on kasvanut, joka on synnyttänyt uusia sosiaalisia verkostoja, jakelukanavia ja aktiviteettejä. Nämä tuotteet kokeilevat usein uusia yhdistelmiä ja innovatiivisia malleja. Tällä hetkellä toimivia lähiruoan myyjiä ovat mm. REKO-renkaat, useinmiten Facebookin välityksellä, sekä ruokapiirit, -osuuskunnat ja kumppanuusviljelykset. Monilta nettisivuilta, kuten aitojamakuja.fi, löytyy myös alueelista tietoja eri tuottajista.

Sitra on nimennyt kesätävän ruokatalousjärjetelmän yhdeksi tulvevaisuuden kiertotalouden avain kohteiksi. Tämän lisäksi maa- ja metsätalous ministeriä on listannnut lähiruoan yhdeksi maamme ruokapolitiikan kärkikohteiksi. Kestävä ruoantuotanto ja -kulutus säästää ja kierrättää lunnonvaroja, pienentäen ympäristä- ja ilmastovaikutuksia. Ruokahävikki on minimaalista optimoidun kulutuksen mukaan.

Lähiruokan tuotto ja kulutus edistävät paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Nykyaikaiset digitaaliset keinot ovat mahdollistaneet lähi- ja luomuruoan saavuttamista yhä kasvavalle kuluttajakunnalle, edesauttaen myös tuottajia markkinoimaan edukkaasti.

Kuluttajien halu tukea tuottajia suoraan, heidän välinen vuorovaikuus, sekä toiminnan ympärille muodostunut yhteisöllisyys ovat lisänneet yritysten ja kuluttajien välistä luottamusta. Kun tuottaja tunntetaan, kuluttajalle tulee luottamus siitä, että joku on tuottanut ruoan juuri häntä varten. Tämä vuorovaikutussuhde helpottaa palautteen antoa sekä mahdollisten kysymysten esittämistä.

Lähteet

Lento, S. & Vuolahti, V. 2019. Kiertotalous AMK. Lähiruoka osana kestävää paikallista ruokajärjestelmää. Viitattu 14.11.2020. Saatavissa: https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/lahiruoka-osana-kestavaa-paikallista-ruokajarjestelmaa/.

Paikallisen designin pop up Lahdessa

Lahdessa on vuosien varrella järjestetty useita pop up -tapahtumia. Vuonna 2016 Hei Lahti -ryhmä järjesti Lahden Seurahuoneella pop up -tapahtuman, joka kantoi nimeä Design Piazza. Seurahuone sijaitsee keskeisellä paikalla Aleksanterinkadulla, tilat ovat avarat, esteettömät ja esteettisesti miellyttävät. Tapahtuma toteutettiin kahtena peräkkäisenä lauantaina joulun lähellä. Myynnissä tapahtumassa oli laadukkaita ja kotimaisia tuotteita Lahdesta ja lähialueelta, esimerkiksi lastenvaatteita, herkkuja, keramiikkaa, sisustustarvikkeita ja koruja. Tapahtuma mahdollisti paikallisiin tuotteisiin ja suunnittelijoihin tutustumisen helposti. Suunnittelijoita oli paikalla 20 molempina päivinä.

Idea tapahtumasta sai alkunsa rakkaudesta Lahtea kohtaan. Design in Lahti -kaupassa on ollut aikaisemmin esillä taitavia lahtelaisia yrittäjiä ja heidän tuotteitaan. Pop up -tapahtuma erottui muista joulunajan myyjäisistä keskittymällä suomalaisuuteen, laatuun ja elämyksellisyyteen. Tärkeää tapahtumassa oli tuoda ihmisten tietoisuuteen paikallisia suunnittelijoita, hyvin tehtyjä tuotteita, designia, joka ei välttämättä ole kallista, sekä joulun tunnelmaa.

Lähteet

Kontu, M. 2016. Paikallista designia pukinkonttiin lauantaina. Uusi Lahti 1.12.2016. Viitattu 19.11.2020. Saatavissa https://www.uusilahti.fi/paikalliset/804853

Urpunen, J. 2016. Lahtelaista muotoilua esitellään lauantaina Seurahuoneen Design Piazzalla. ESS 1.12.2016. Viitattu 19.11.2020. Saatavissa https://www.ess.fi/paikalliset/728116

Kuinka saada tuottajat mukaan koronakriisin aikana?

Yleensä on ymmärretty, että tehomaatalous hallitsevat markkinoita. Kallion (2020) mukaan tämä käsite on väärin, sillä vaikka pineviljelijöillä on globaalisti vähemmän pinta-alaa tuottamista varten, he silti tuottavat suurimman osan siitä.

Pandemian aikana maataloudelle aiheutuneet paineet ovat korostuneet. Maatalouteen kohdistuneista uhkakuvista huolimatta monimuotoisutta ja omavaraisuuteen perustuvat tilat eivät ole kuihumassa. Isoin huolen aihe on ollut työvoimpula, sillä ulkomailta tulevat sesonkityöläiset eivät ole päässeet avittamaan sadonkorjuussa.

Isoksi huoleksi on kuitenkin noussut tuottajahintojen tippuminen ihmisten suosiessa peruselintarvikkeita, ja erikoistuotteiden kysyntä on laskenut. Monimutoinen tuotanto kuitenkin takaa, ettei toimeentulo riipu vain yhdestä lajista. Viljelijöiden toimeentulo voidaan turvata ennakkomaksuilla kumppanuuustaloudessa, joten he eivät ole ytä alttiita hintojen vaihteluille kuin sopimusviljelijät, eli tahomaatalouden tuottajat. Tiukassa talouden tilassa voi olla helpottavaa tietää, että ruokaa saa omalta takapihalta.

Eräs pienviljelijä kommenoi tilannetta seuraavanlaisesti:

“En tiedä uskallanko sanoa tätä, mutta meille tämä ei ole mikään katastrofi. Meillä on kyllä rauhallisempaa, mutta samalla nähdään se mihin ollaan valmisteltu tätä tilaa jo useampi kymmenen vuotta. Tämä kriisi tulee nyt vähän aikaisemmin kun oletettiin, mutta meillä on täällä kaikki hyvin. Työntekijät on valmiina. Maat on mitä parhaimmassa kasvukunnossa ja sään ääriolosuhteet on jo testattu viime vuosina satomäärien kasvaessa.”

Tulevaisuudessa ruuan ja ekologisesti kestävän tuotannon takaamiseksi globaalin tuontiruoan väheneminen on kaikkien etu.

Koronakriisi on luonut mahdollisuuden uuteen, regeneratiivisen ja resilientin maatalouden kehittämiseen. Kaikki voivat omalla toiminnallaan olla mukana luomassa kriiseille puolustuskykyisempää ja ekologisesti terveemmän ruokajärjestelmän rakentamisessa.

Lähteet

Kallio, G. & Lehtinen, I. 2020. Koronakriisi ja puutarhatalouden kasvu – uhka ja mahdollisuus. Voima. Viitattu 24.11.2020. Saatavissa https://voima.fi/artikkeli/2020/koronakriisi-ja-puutarhatalouden-kasvu-uhka-ja-mahdollisuus/

Heinolan Heila

Heinolassa sijatiseva Heila on jo vuodesta 2008 ollu lähiruuan asialla. Heilassa myytävät tuotteet ovat 95 % tulleet 100km säteeltä farmeilta, myllyiltä ja leipomoista. Näiden lisäksi paikan päällä on lihatorin edustaja tarjoilemassa korkealaatuisesti tuotettua lihaa, sekä leipomo, josta saa tuoretta leipää.

Heviosaston tuotteet tarjoillan sesongin mukaisesti. Talvisin tarjolla on kuivatut ja purkkisäilötyt herkut, sekä paikallisten kasvihuoneien vihanneksia ja kylmävaraston juureksia.

Näiden lisäksi hyllyt nuokkuvat täynnä hilloja, kastikkeita, yrttejä, jauhoja, pastaa, makeisia ja hunajaa.

Heilan tiloissa toimii myös ravintola, viinitila ja verkkokauppa.

Lähteet

Heila. 2020. Viitattu 25.11.2020. Saatavissa: https://www.heilan.fi/i/asiakaspalvelu/19/.

“Peräkonttikirpputori” konsepti

Peräkonttikirpputorilla asiakkaat voivat vuokrata myyntipisteen itselleen yleensä päiväksi ja myydä siinä käytettyjä tavaroitaan. Myyntipisteet vuokraavat tapahtuman järjestäjä, jonka vastuulla on myös yleensä markkinointi sekä yleinen tiedottaminen (esimerkiksi sään tai muun syyn takia perumisesta). Asiakkaan vastuulla on huolehtia omasta myynnistään ja mahdollisista luovutusvoittoveroista. Luovutusvoittoveroa pitää maksaa 5000 euroa ylittävästä voittosummasta (Vero.fi 2020). Kirpputoreilla on yleensä valmiiksi pöydät, jotka sisältyvät hintaan. Näin ei kuitenkaan aina ole vaan joissain tapauksissa myyntipisteen varustaminen on jätetty asiakkaalle. Asiakas voi myydä lattialla tai tuoda esimerkiksi oman pöydän ja rekin.

Lähteet

Vero.fi. 2020. Luovutusvoitto ja luovutustappio. Viitattu 25.11.2020. Saatavissa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/luovutusvoitto/

Kirpputori ruohonjuuritason kiertotalouden työkaluna

Kirpputori on helppo tapa tavallisille ihmisille edistää kiertotaloutta. Kirpputorilla asioidessa tuotteiden elinkaari pitenee ja uusien tuotteiden valmistuksen tarve vähenee. Kirpputori mahdollistaa ihmisille myös taloudellisia hyötyjä. Myyjät saavat tavaroista rahaa, jotka muuten joutuisivat hävitettäväksi. Ostaessasi kirpputorilta saat taas tuotteita paljon halvemmalla kuin ostaessasi ne uutena kaupasta.