Meistä jokainen on varmasti kuullut sloganin ”Support your local”. Moni meistä on varmasti käyttänyt kyseistä lausetta hashtagina somessa, niin myös minä. ”Support your local” tulee esiin varsinkin tällaisissa taloudellisesti vaikeissa tilanteissa, kuten näin koronan kurittamana aikana. Onko slogan vain hashtag millä haetaan itselle huomiota ja tykkäyksiä vai onko se ihan oikea asia?
”Support your local” eli “Tue paikallista”. Itse olen saanut kasvaa yrittäjä suvun keskellä. Sähkö Ollikka on isovanhempieni, jotka olivat sankareitani, ja heidän lastensa eli isäni ja sisarustensa pieni paikallinen firma Kouvolassa. Itsekkin olen päässyt opettelemaan työntekoa jo ihan pikku tytöstä asti. Ja tästä olen kiitollinen sillä se on muokannut maailman kuvaani todella paljon. Minulle nykyisin trendikäs ”Support your local” ajattelu on iskostettu jo syntymässä ajatusmaailmaani, joka on pysynyt matkassani mukana jo kohta 30 vuotta. Itselle se on ollut aina sellainen itsestään selvyys, että sitä omaa paikallista yritystä käytetään mikäli mahdollista. Ja silloin omassa lapsuudessa se olikin huomattavasti yksinkertaisempaa kun ei vielä ollut niitä isoja kauppaketjuja ja verkkokauppoja. Sitten alkoi tulla muodikkaaksi tilata kaikki halvalla netistä ja yleensä ulkomailta vielä kaiken lisäksi. Pikku hiljaa pienemmät paikalliset yritykset ovat valitettavasti vain vähentyneet isompien tieltä. Mutta yrittäjä on yrittäjä ja kaikkensa tekee mikä on järkevää, tai lähes järkevää, pitääkseen firmansa pystyssä. Aina silloin tällöin ”Support your local” on tullut aiemminkin esiin, erityisesti maatalouden puolelta kun maataloutta ja varsinkin lihantuottajia on väheksytty. Ja jossain vaiheessa tuntuikin hieman karrikoiden, että se saa jalansijaa vain hashtagina oman egon nostattajana ja tykkäysten hankkijana. Itse kun olen sen kokenut ns. normaalina osana elämää käyttää pieniä paikallisia yrityksiä sekä tietenkin kehua ja ”mainostaa” näitä yrityksiä ilman mitään slogania toitottaen ja miettien.
Sitten iski korona kuin kirkkaalta taivaalta ja kaikki muuttui. Yhtäkkiä me ollaan kaikki samassa veneessä eikä kukaan tiedä miten tästä selvitään. Ja kehen tämä iskee pahiten? No niihin pieniin paikallisiin yrityksiin. Miksi se sitten olisi nyt ennen kaikkea tärkeää muistaa tukea niitä paikallisia? Miettikääpäs tilannetta, että kaikki paikalliset pienet ja yksityiset firmat häviäisivät kaupungistasi? Kuinka paljon suppeammaksi valikoima muuttuisi? Kuinka paljon työpaikkoja häviäisi? Kuinka paljon vero euroja kaupungista häviäisi, joita meidän kaikkien hyväksi käytetään? Kuinka paljon se muuttaa saamaasi palvelua, joka on yleensä aina paikallisten yksityisten firmojen paras puoli? Miten paljon vaikeammaksi erityisesti lasten harrastaminen tulee kun ei ole niitä paikallisia firmoja, jotka ovat yleensä innokkaita sponsoreita? Sanoisin, että aikasen paljon!
Mutta mitenkäs sitten ”Support your local” ja kiertotalous sekä ympäristövaikutukset liittyvät toisiinsa? No meistä varmasti jokainen on tilannut joskus netin kautta tilannut jotakin vai mitä? Sinä saat sen paketin käteen, joka on todella vahvasti teipattu ettei aukea matkalla. Paketti on täynnä pakkausmateriaalia muovia, paperia jne., jotta tuote ei mene rikki. Itse tuotekin on vielä pakattu muoveihin ja pakkaukseen. Tämä pakettisi tietenkin on ensin matkannut hyvin todennäköisesti ulkomailta Suomeen. Tässäkin vaiheessa tietenkin hyvin pakattuna kulkee. Ja mites ne päästöt? Niitäkin tässä paketin matkassa tulee. Mitenkäs sitten kun tuote menee rikki tai tarvitsee huoltoa. Sitten taas lähetellään tuotetta edes takas hyvin pakattuina, jos edes jaksetaan nähdä vaivaa ja lähettää. Helpompi vain ostaa uusi ja heittää roskiin rikkinäinen. Mitenkäs, kun se naapuritilan naudan liha on niin ”pahasta” ilmastolle, mutta sitten on niin terveellistä ja ympäristölle hyväksi korvata se vaikkapa avocadoilla, soijalla ja muilla ei niin kovin suomalaisilla tuotteilla, joiden viljelyksiin valitettavasti koko ajan valjastetaan enemmän pinta-alaa koskemattomalta luonnolta?
Nämä kaikki esimerkit olivat hyvin karrikoituja. En sano ettei vastuullisia firmoja löydy mutta varsinkin tuota pakkausmateriaalia ja päästöjä tulee. Mietitäänpä, että tämän mallin sijasta käytettäisiin sitä paikallista vaihtoehtoa. Sinä voit itse kulkea hakemaan tuotteen tai palvelun esimerkiksi kävellen, pyörällä tai vaikkapa julkisilla. Sinulla voi olla mukana oma kassi, joten muovikassiakaan ei tarvitse ostaa. Saat todella hyvää palvelua ja usein pystyt myös vaikuttamaan toiveillasi kaupan valikoimaan. Kun käytät rahasi pienessä firmassa, joka maksaa veronsa omaan kaupunkiisi, autat myös kaupunkia kehittämään kestävämpiä vaihtoehtoja. Samalla kauppias pystyy investoimaan valikoimaansa tai muihin asioihin kestävämmin, eikä rahat mene jonkun osakkaan taskuun, jolla saattaa olla täysin ideologialtaan vastakkaisia firmoja, joiden rahoitukseen varat käytetään. Ja kun se tuote menee rikki tai tarvitsee huoltoa, on paljon pienempi kynnys kävellä sinne yritykseen, josta tuotteen olet ostanut. Todennäköisemmin tuote tulee näin jatkamaan käytössä pidempään. Kun ostaa lähitilan tai edes suomalaisen tilan tuotteita, tiedät ettei sen takia ole kaadettu sademetsiä tai että ei voi mitä tahansa myrkkyjä käyttää.
Joten muistetaan käydä niissä meidän lähikaupoissa ja ostetaan sieltä sitä paikallisen leipomon leipää, lähitilan lihaa, juustoja ja munia, lähipuutarhan kasviksia, ja mitä hyllyistä löytyykään ja yleensä niitä löytyy paljon! Käydäänkin korjauttamassa vetoketju tai kengät kaupungin suutarilla tai ompelijalla. Ostetaan lemmikeille ruuat siitä oman kaupungin eläinkaupasta tai tilataan ne pieneltä putiikilta eikä Saksasta. Käydään siellä suosikkijoukkueen peleissä kannustamassa ja ostamassa yksi extra kisamakkara tai ostetaan kausikortti. Käydään laittamassa pyörät talvikuntoon pyöräliikkeessä ja käydään ostamassa uuteen harrastukseen välineet palvelevasta oman kylän urheilukaupasta. Käydään pelailemassa sulkapalloa tai vaikkapa ryhmäliikuntatunnilla sillä ”omalla” hallilla tai salilla. Käydään kahvittelemassa ja syömässä niissä ihanissa pienissä ravintoloissa ja kahviloissa, joista saa kaupungin parhaita herkkuja. Tietenkin kaikki tulee tehdä tällä hetkellä kunnioittaen pandemia tilannetta. Yleensä tulee se vastalause, että ei mulla ole varaa. Ja se on valitettavasti totta, että tällä hetkellä yhä useammalla on taloudellisesti vaikeaa eikä varmasti korona ole auttanut tilannetta… Mutta ei kaikkeen tässäkään tarvitse rahaa käyttää. Sinä voit esimerkiksi selvittää mitä kaikkea sieltä sun kyliltä ja lähialueelta saakaan. Ja voit kertoa siitä tutuillesi ja vaikkapa siellä sosiaalisessa mediassa heistä vinkata. Käy seuraamassa heidän sivujaan ja tykkäile ja kommentoi heidän päivityksiään, jolloin ne saavat näkyvyyttä. Jokainen meistä voi toteuttaa joka päivä arjessaan niin monin tavoin ”Support your local” ideaa. Joten tehdään se!
Mutta niin mitä se ”Support you local”- muotisana vai tärkeä osa kiertotaloutta. Minä sanon, että se on molempia. Käytetään ylpeästi ”Support your local” hashtagia ja muistetaan että pienilläkin teoilla ja valinnoilla on suuri vaikutus! Vain me voimme vaikuttaa siihen, miltä meidän kaupungit näyttävät yhden, viiden tai vaikka kymmenen vuoden päästä!
Terkuin Saila, ylpeä ”Support your local” hashtagin käyttäjä ja paikallisten yritysten puolesta puhuja
Mitä sanasta pop up tulee mieleen? Lastenkirja ponnahduskuvineen? Itsekasautuvat pop up -teltat? Tietokoneen ruudulle ponnahtelevat pop up -ikkunat? Pop up -ravintolat ja -myymälät? Pop up -käsitettä on käytetty useissa yhteyksissä. Kaikkia kuitenkin yhdistää ajatus: ”ponnahtaa esiin kuin tyhjästä” ja on hetkellisesti pystyssä. Pop up on väliaikainen tapahtuma tai toiminta, jolla on määritelty alkamis- ja loppumispäivä. Itselleni pop up-tapahtumat ovat tulleet tutuiksi harrastukseni myötä. Harrastan ompelua, joten luonnollisesti kankaisiin keskittyvät pop upit kiinnostavat minua. Kirjoituksessani keskityn nimenomaan pop up -tapahtumiin, joissa erilaiset pienyritykset pääsevät tuomaan esiin tuotteitaan ja yritystään myynnin kautta.
Pop up -myyntitapahtumaan osallistuvat yritykset voivat saada paljon hyötyä onnistuneesta tapahtumasta. Pienyrittäjien myynti painottuu nykyisin paljon verkkokauppaan, joten pop upit mahdollistavat sen, että uudet asiakkaat voivat löytää yrityksen ja sen tuotteet. Asiakaskontakteissa yrittäjä pääsee tuomaan yritystä eri tavalla esiin ja ne selkiyttävät yrittäjälle, millainen asiakaskunta on kiinnostunut yrityksen tuotteista. Yritys ja tuotteet saavat uudenlaista näkyvyyttä.
Aloitteleva yrittäjä voi saada pop up -tapahtumasta paljon uusia asiakkaita ja tunnettuutta sekä tärkeää kokemusta ja tietoa liiketoimintansa toimivuudesta. Pienellä rahallisella panostuksella voi kokeilla tuotteensa kiinnostavuutta erilaisilla markkinoilla. Yrittäjä voi myös saada uusia innovaatiota inspiroivassa ympäristössä. Yrittäjän asiakaspalvelutaidot karttuvat ja markkinointikokemusta kertyy. Juurikin yrityksen markkinoinnin ja tunnettuuden lisääntymisen kannalta pop up -tapahtumat ovat yritykselle kannattavia tapahtumia, ei niinkään tuotteiden myynnistä saatavan tuoton kannalta.
Asiakkaat puolestaan hyötyvät siitä, että samassa tapahtumassa on useita asiakasta kiinnostavia yrityksiä tuotteineen. Pop upit koetaan yllätyksellisinä ja elämyksellisinä. Osaltaan pop up -tapahtumien vetovoima perustuu varmasti myös siihen, että tuotteita on nähtävillä vain rajoitetun ajan. Pop upeihin voi osallistua yrityksiä kauempaakin, jolloin kuluttajalla on mahdollisuus päästä tutustumaan normaalisti vain verkkokaupan kautta saatavissa oleviin tuotteisiin.
Miten pop upit sitten eroavat markkinoista? Voisi ajatella, että markkinoilla on laajemmin erilaisia tuoteryhmiä esillä. Usein pop up -tapahtumiin yritykset valitaan huolellisesti samaan kategoriaan kuuluvien yritysten joukosta. Markkinoista pyritään saamaan laajat suurella yrittäjien osallistujamäärällä, kun taas pop upissa voi olla vain kymmenen eri yritystä. Markkinat kestävät pääasiassa vain päivän tai kaksi, mutta pop up -myyntitapahtumat voivat kestää päivistä kuukausiin. Markkinoilla yrittäjä itse on myymässä, mutta pop upeissa tuotteet voivat olla esimerkiksi provisiomyynnissä. Pop upeissa on myös omanlaisensa tyyli ja tunnelma, joka poikkeaa markkinatunnelmasta.
Pop up -myyntitapahtumat ovat nykyisin suosittuja. Ne keräävät innostuneita yrittäjiä kokoon. Pop upit luovat yritykselle hyvän ja turvallisen mahdollisuuden ponnahtaa useampien ihmisten tietoisuuteen toimien samalla oivallisena markkinointipaikkana.
"Kestävä tulevaisuus vaatii tekoja, ei vain puhetta" sanotaan Green Lahden etusivulla. Miksi juuri Lahti on muiden Suomen suurkaupunkien joukosta lähtenyt tavoittelemaan tätä titteliä ja hanketta?
Lahti on muun muassa johtava kaupunki ympäristö- ja ilmastotyössä: kivihiilen käytöstä on luovuttu ja kaupunki on säädetty olevan hiilineutraali 2025 mennessä, ensimmäisenä suurkaupunkina Suomessa. Aikaisempina vuosina ympäristökaupunkina on toiminut Euroopan monet pääkaupungit: mm. Tukholma (2010), Kööpenhamina (2014), Bristol (2015), ja Lisbon (2021). Nyt on Lahden aika näyttää, mistä on suomalainen sisu tehty kestävän kehityksen sanoman edistämisessä. Tästä esimerkkinä omassa tuttavapiirissä Lahti on usein mainittuna vain "epämääräisenä pysähdyspisteenä" matkalla muualle Suomeen. Lisäksi tein pientä kyselyä, ja pyysin ihmisiä kertomaan ensimmäisen asian, mikä tulee mieleen sanasta Lahti: "Tempparit", "Cheek", "Litmanen"..... Ei mainintaakaan edistyksellisestä kestävän kehityksen kaupunkimalliista. Moni ei edes tiennyt kyseisestä tittelistä. Tälle ajatusmaailmalle on saatava muutos, mikäli Lahti halutaan brändätä Suomen ja vieläpä koko Euroopan ympäristökaupunkina.
Green Lahti on monin eri projektein liikkeellä toteuttamassa ympäristökaupungin mahdollistamista. CitiCAP sovellus on ollut yksi tärkeä yhteistyökumppani siinä. Sovelluksen avulla voidaan seurata päästöjä oman liikkumiseen liittyen. Tehtyjen liikkumisvalintojen mukaan voi tienata virtuaalirahaa, jota voi käyttää erilaisiin palveluihin. Sovellusta pystyy käyttämään Lahdessa, mutta minusta tärkeää olisi saada kyseinen sovellus jokaisen suomalaisen käytettäväksi. Itse kokeilin innostuneesti laitetta, mutta petyin sen mahdollisuuksiin laskea ajankohtaista ja pätevää tietoa liikkumisestani - kun välillä Lahteen eksyn.
Miten sitten Green Lahti ja CityCon Trio saataisiin yhditettyä? Trio kärsii selkeästi selkeästä, toimivasta ja näkyvästä markkinoinnista, mitä olisi nyt hyvä hyödyntään ympäristökaupunkivuoden aikana sekä ennen "missivuoden" alkua. Lahden toimiminen ympäristökaupunkina avaa uusia mahdollisuksia näkyvyydelle ja verkostoitumiselle, jonka Trio voisi hyvin ankkuroida toiminnalla näyttäen, että he ovat jo askeleen edellä toiminnassaan. Strateginen markkinoinointi ja vastuullisuuden sekä kestävän kehityksen näyttäminen kaikessa toiminnassa olisi nyt ensisijaisen tärkeää.
Mainitsemamme Pop-upit, Support Your Local ja Kirppis, olisivat hyviä esimerkkejä näyttää Trion vakuuttavuutta ja edistyksellistä liiketoimintamallia koko kansalle Lahden edustaessa ympäristökaupunkina. Nyt siis vain hihat heilumaan ja tuumasta toimeen, jotta tapahtumat saadaan käyntiin!
Lähteet
Green Lahti. 2020. Viitattu 24.11.2020. Saatavissa https://greenlahti.fi/
Kirpputorien merkitys kasvaa jatkuvasti. Etenkin vaatteiden uudelleen myynnissä. Kiertotalouden edistämisen suhteen asiat ovat teoriassa hyvällä mallilla, mutta asia ei ole käytännössä niin yksiselitteinen.
Ihmiset ostavat nykyään valtavasti vaatteita ja laittavat valtavasti vaatteita kierrätykseen. Kierrätettävä olevaa vaatetta on niin paljon tarjolla, että ostajia ei vain kerta kaikkiaan ole tarpeeksi.
Vaatteet, mitä ei jälleenmyydä, joko poltetaan seka- ja energiajätteen mukana tai ne päätyvät epäselkeiden polkujen kautta Afrikkaan eri valtioihin (Yle.fi 2020).
Maailmalla tuotetaan valtavasti vaatteita ja niitä menee hukkaan järjenvastaisia määriä. On maailman etu, että ihmiset suosivat käytettyjä vaatteita. Vaatteiden tuotantoon on vaikea puuttua muuten kuin omilla rahoillaan äänestämällä.
Lisääntyvä tietoisuus vaatteiden valmistuksen ympäristöystävällisyyden ja eettisyyden suhteen lisää ihmisten halua kierrättää vaatteita ja on tehnyt siitä jopa muodikasta.
Nykyään on trendikästä ostaa vaatteita käytettynä. Trendikkyys kuuluu puheessa esimerkkisi sanana ”thriftata” vaatteita, eli ostaa vaatteita käytettynä kirpputorilta. Sana tulee englannin kielestä sanasta, thriftshop eli kirpputori.
On vaikeaa sanoa mitään varmaa vaatteiden tulevaisuuden kehityksen suhteen, mutta voisi väittää, että käytettyjen vaatteiden oston merkitys kasvaa. Yhä useampi ihminen on kiinnostunut, missä, miten ja kuka on valmistanut vaatteet mitä meinataan ostaa. Käytettyjen vaatteiden suosiminen on vasta-argumentti valtaville monikansallisille yrityksille, jotka valmistavat vaatteita vastuuttomasti.
Siitä huolimatta meidän pitää katsoa, että ainoat vaatteet mitä me kierrätämme, ei ole näiden yrityksien valmistamia vaatteita. Tämä vaatii tarkkuutta meiltä kaikilta.
Lähteet
M.Knus-Galan, R.Kurki. 2020. kierrätyslaatikosta kansainväliseksi kauppatavaraksi. Minne vanha vaatteesi päätyy? Viitattu: 25.11.2020. Saatavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/17/mot-laittoi-lahettimia-kierratysvaatteisiin-nain-lahjoittamasi-vaatteet
Voin väittää, että suurin osa suomalaisista on käynyt edes joskus kirpputoreilla. Itse kuulun aktiivisiin kirpputori kävijöihin. Kirpputoreilla käyn, koska sieltä löytää tavaroita paljon halvemmalla kuin kaupasta ja taas toisaalta jää rahaa myös enemmän käytettäväksi suurempiin hankintoihin.
Kirpputorit ovat todella hyviä paikkoja myydä käytettyjä tavaroita, joilla ei olisi muuten käyttöä. Itse olen myynyt useasti kirpputoreilla tavaraa ja viikon myyntitulokset ovat vaihdelleet 150–500 euron välillä. Mielestäni kyseinen summa on jo tarpeeksi motivoiva käyttää pari tuntia hinnoitteluun ja pöydän siivoamiseen. Rahan lisäksi pääsee eroon turhasta roinasta.
Kirpputoreja on monenlaisia. On suuria ja pieniä, paljon asiakkaita vetäviä ja vähemmän asiakkaita vetäviä. Pieni kirpputori voi olla todella hyvä ja taas iso kirpputori voi olla suuri pettymys. Tärkeintä on se, että kirpputorilla käy paljon asiakkaita. Paljon asiakkaita vetävälle kirpputorille uskaltaa viedä tavaransa helpommin, koska siellä on enemmän potentiaalisia ostajia. Olen myös huomannut, että paljon asiakkaita vetävällä kirpputorilla on pääsääntöisesti laadukkaampaa tavaraa. Kirpputorien suosioon vaikuttaa myös helppous. Suurimmalla osalla kirpputoreista on käytössä sovellus, jossa hinnoittelu tapahtuu helposti. Jos hinnat tarvitsee täyttää käsin, se karsii osan asiakkaista. Sovelluksessa tehtävä hinnoittelu estää myös hintojen väärentämisen.
Kirpputorien pitäisi panostaa laatuun ja viihtyvyyteen. Siisti nykyaikainen kirppis ja kirppistapahtuma saa varmasti monet liikkeelle ja edistämään osaltaan kiertotaloutta!
Tekstiilijätteiden määrä näyttää jatkavan kasvua tasaiseen tahtiin. Syitä tähän asiaan on ihmisten kulutustottumukset, sekä pikamuoti. Vaikka halpamuodin kestämättömyydestä on puhuttu viime vuosina paljon ja pikamuodin haitalliset päästöt ovat nykyään kohtuullisen hyvin ihmisten tietoisuudessa, on asian suhteen vielä erittäin paljon tekemistä. Suomalainen heittää keskimäärin 13 kiloa tekstiilijätettä roskikseen (Ekokumppanit). Tämä tuntuu todella suurelta määrältä, varsinkin kun Suomea pidetään kierrätyksen ja jätehuollon mallimaana.
Tässä asiassa meillä jokaisella olisi tehtävää jätemäärien pienentämiseksi. Meidän olisi syytä tarkastella omia kulutustottumuksia ja yksinkertaisesti ostaa vähemmän pikamuotia. Pikamuoti pysyy pinnalla kohtalaisen lyhyen aikaa, jonka jälkeen kauppojen hyllyille saapuvat uudet pikamuoti villitykset ja taas sama rumba jatkuu. Usein nämä pikamuoti vaatteet ovat myös heikompilaatuisia ja niitä käytetään myös vähemmän aikaa, jolloin jätemäärät kasvavat. Vastuu on myös pikamuodin tuottajilla ja osa heistä myös myöntää ongelman ja omien sanojensa mukaan haluaa korjata asian, mutta suuret teot vielä puuttuvat.
Meistä jokainen voi omalla toiminnallaan pitää vaatteensa mahdollisimman pitkään käytössä, jolloin ympäristökin kiittää. Vaatteiden käyttökerrat ei pitäisi olla laskettavissa kymmenissä vaan sadoissa tai tuhansissa käyttökerroissa. Olisi tärkeää, että jokainen hoitaisi oman osuutensa vaatteiden pitämiseksi käytössä mahdollisimman pitkään. Rikkinäisiä vaatteitakaan ei välttämättä tarvitse heittää roskiin, vaan näppärä sormiset ihmiset voivat myös korjata niitä itse. Lisäksi vaatteiden huoltaminen on tärkeää vaatteen käyttöiän parantamiseksi. Vanhankin nukkaantuneen neuleen saat helposti uuden näköiseksi käyttämällä nukkaharjaa, jonka saat ostettua kaupasta itsellesi pienellä rahalla. Näillä välineillä saat pikamuodinkin tuotteista helposti uuden näköisen. Pienet huoltotoimenpiteetkin varmasti vaikuttavat tuotteen omistajan mielipiteeseen ja huoltamisen jälkeen mielipide pois heittämisestä helposti muuttuu.
Pienet vaatteet ja ne, jotka eivät miellytä itseään enää voisi antaa pois muiden käyttöön. Moni vähävarainen, ystävä, sukulaiset tai erilaiset järjestöt ovat hyviä kohteita, joiden kautta vanha vaate voi saada uuden elämän. Myös kirpputorit ovat loistava vaihtoehto, koska silloin vanhoista vaatteista saa myös hieman rahaa takaisin ja samalla tekee ekoteon.
Lähteet
Ekokumppanit. Viitattu 26.11.2020. Saatavissa: https://ekokumppanit.fi/rakkaudesta-vaatteisiin/