Lähdemme katselemaan maaseutua Mainin varresta poispäin. Maisema on enimmäkseen rauhallista viljelysmaata. Osin jo puitujakin viljapeltoja ja laajoja maissipaltoja. Metsissä on rauhallista, joskin tiet ovat paikoin tukkiautojen jäljiltä vähän rupisessa kunnossa. Aurinko porottaa kuumasti, ja puut tarjoavat mukavasti varjoa. Toisaalta metsissä on myös täysin tyyntä, kun peltoaukeilla on pieni tuulenvire virkistämässä hiostavaa ilmaa.
Matkan varrelle sattuvat pikkukaupungit ovat identtisen hiljaisia ja miljööltä vähän ankeita. Vehreys ja puistot loistavat poissaololla ja taukopaikkoja ei ole. Biergarten tupsahtaa sananmukaisesti (kastanja)puun takaa maaseudulla keskellä ei-mitään.
56 kilometriä, 37 astetta varjossa.