Kuudes viikko
--maanantai 12.10.2009--
Edelleen meillä voidaan hyvin! Kuudes viikko alkamassa. Ja masukin on kasvanut.
Viime päivinä Tinka on nukkunut selkeämmin enemmän, yöt hän nukkuu sikeästi eikä pyydä pissallekaan.
Yleensäkään salukini eivät herätä vaan nukkuvat samoin kuin minä, tänäänkin ihan klo 10 saakka!
Herättyäni kehoitin Tinkaa Tonjan perästä takapihalle pissalle, sen jälkeen hänelle heti maistui ruoka joka oli herkkua; paistettua lihaa koirapuuron kera.
Eilisilta meni paistiliemiä pikkuastioihin lajitellessa ja häränhäntiä paloitellessa. Karjalanpaisteissa ei ole luuta, ne on helppo saksilla pilkkoa.
Liemet voi lisätä nappuloiden päälle ja jauhelihan sekaan. Riittänee kolmeksi-neljäksi päiväksi ja sitten taas uusi satsi. Ehkä seuraavaksi vaihteeksi kanaa.
Lokakuu onkin hyvä aika kun saan lihat ja liemet takapihalle kylmään eikä jääkaappi täyty liikaa.
Tänään oli matolääkkeen antamisaika toiseen kertaan. Tiineyden 40-42 päivinä toukat lähtevät liikkeelle kohti pentuja. Axilur auttaa!
Kalkkilisä joka ruokaan turvaa pentujen luuston kehittymistä ja ehkäisee synnytyksessä mahdollisesti iskevää kalkkikatoa.
Tonja seuralaisena jatketaan odottelua ja mamman masun kasvattamista. Tänään säätyyppi tuntuu muuttuvan talvisempaan suuntaan; takki päälle mammalle!
--torstai 15.10.2009--
Alkuviikko oli säänpuolesta koleaa ja tuulista. Ulkoillessa piti mammakoiralle laittaa takki päälle, vielä se mahtuu!
Emännälle sattui tylsät päivävuorot töissä joten ulkoilu jäi aamulenkkiin jolloin oli vielä aika vilpoista ja iltalenkillä taasen pimeää.
Onneksi seuraavat vuorot ovat iltoja jolloin voidaan rauhassa heräillä ja ulkoilla valoisassa pitkät lenkit.
Illat kuluvat Tinkalta ja Tonjalta lepäillessä masussa ruokaa ja emännän koneen klikkauksia kuunnellen.
Kyllä osaavat olla söpösiä!
Aamulla Tinkalla ei ollutkaan yhtä hyvä ruokahalu kun tarjolla oli NEU-ruokaa raejuuston kera. Mamma olikin alkanut tottua lihapatojen tuoksuun joten arkiruoka ei kelvannut.
Sekaan paloiteltu jauhemaksapihvi kyllä kelpasi, osasi noukkia ne suuhunsa! Siankorvat naisiin ennen töihinlähtöä piti mamman ehkä kylläisenä.
En ehtinyt illalla valmistaa kanaa niin tarjoilin nappuloita maksalaatikon kera, ei kelvannut ennenkuin iltanokosten jälkeen. Jälkkäriksi vaniljakastiketta...
--perjantai 16.10.2009--
Vihdoinkin saatiin treffata Anssi ja Elmeri! Syystä että aiemmin Tonjan juoksut jatkui ja jatkui...
Mutta nyt tavattiin ja pojat olivatkin onnessaan, tokihan Tonja vieläkin tuoksui hyvälle!
Ylläolevasta kuvasta näkee Tinkan kylkien jo levenneen. Puistossa Anssi ja Elmeri vehtasivat Tonjan kanssa ja jättivät Tinkan rauhaan, ja sitä Tinka selvästi halusikin.
Kyllä hän vähän juoksi porukassa mutta jättäytyi suosiolla taaemmas omaan rauhaan. Tonja oli aika kiukkuisena kun pojat ahdistelivat, etenkin Anssille.
Mammakoira voi paksusti, selkeästi - mutta huvittavaa esitellä tutuille koiranomistajille Tinkan masua kun he eivät meinaa huomata mitään.
Keskiverto perhekoira kun on yleensä varsin tasapaksu vartaloltaan eikä voimakkaasti kuroutunut kuten vinttikoira.
Tonja taaempana vertailukohteena - vissi ero!
Ruokavaliota jatketaan erikoisherkkujen tarjoilulla; kermaista munakasta lihahöysteiden kera - mammakoira kiittää ja nuolee kipon tarkkaan.
Tonja on tottunut aina saamaan Tinkalta jämät mutta nyt osuu tyhjä arpa!
Uunilohikin oli erikoislisä menyyseen, Tinka nuoli kipon perusteellisesti. Täytyypä tehdä uudestaankin kun niin oli hyvää.
----------
Linkki NEU-ruokaan jota tilaamme 3-4 kertaa vuodessa pakastimet täyteen yhdessä poikaystävien kanssa 200kg kerralla.