Pennut 7 viikkoa

--23.12.2009--

Nyt tuli sopiva aika erottaa Tinka pennuistaan. Tänään 7 viikkoa 2 päivää. Tämä vaihe sitten vaihtelee kasvattajilla.

Onko oma narttu vai sijoitusnarttu. Hoitaako ja leikittääkö sijoitusnarttu pentujaan enää vai haluaako olla omissa oloissaan? Moni asia vaikuttaa.

Tinka osoittautui alusta alkaen erittäin hyväksi äidiksi ja olisi siten voinut pitempäänkin majailla kasvattajan luona.

Tinka on loistavassa kunnossa fyysisesti, sopivan hoikka ei *syöty* tai riutuneen oloinen vaan pehmeäturkkinen ja sileä kun silittää.

Ei edes vinttikoiramaisen laiha vaan juuri sopivassa lihassa. Jotkut nartut eivät suostu syömään kunnolla kun odottavat pentujaan.

Siinä mielessä Tinka yllätti minut kun se aiemmin on ollut tosi huono syömään ja alati laiha. Kuin se olisi ajatellut tulevia pentujaan ja niitä varten söi.

Hyvä huolenpito nartusta sekä odotusaikana että pentuja hoitaessa on erityisen tärkeää. Tinkan kohdalla tämä toteutui loistavasti!

Koska Tinkan mukana kotiin tulee pentu ja kotona toinen narttu odottamassa niin viisainta että tulevat yhtaikaa.

Muut pennut eivät enää välttämättä tarvitse emoaan vaikkakin Tinka vielä imettää satunnaisesti pentuja, vähän aikaa. Varsinaisena ravintona maito ei enää ole tärkeää.

Tuulilla, joka tulee emonsa mukana uuteen kotiin ei tule olemaan vaikeuksia. Muut pennut toki aluksi kaipaavat emoaan mutta ero emosta ei ole niin traumaattista kuin ero kotipesästä.

Ne ovat kuitenkin tutussa paikassa toistensa kanssa ja yhdessä soputuvat uuteen tilanteeseen.

Kennelliiton suositus on vähimmäisikä 7 viikkoa tulla uuteen kotiin, ihanne 8-9 viikkoa. Ystävältäni Minnalta olen kuullut että hänen tutut eurooppalaiset kasvattajat pitävät

salukipentuja 12 viikkoa ennenkuin luovuttavat ne! Kuulostaa hurjalta pitää kotona laumaa isoja pentuja. Ja on todettu että pentu leimaantuu kolmikuiseen mennessä uuteen laumaan.

Eli suomalaisten parikuisena luovutus on hyvä.

Tässä kuvasarja pennuista 7-viikkoisina:

Kiitokseni Sadulle, Tinkan kasvattajalle mahdollisuudesta pennuttaa Tinka ja saada joululahjoista parhain; Tuuli!

Hyvää jatkoa sisaruksille Irikselle joka meni Loviisaan uusille harrastajille, Unolle joka tuli lähistölle Tertulle Anssin ja Elmerin kaveriksi ja meidän tyttöjen uudeksi poikakaveriksi,

Gasparille joka meni Marikalle Turkuun Ekun ja Fabun pikkuveikaksi sekä Ranalle sinne samalle suunnalle Minnan ekaksi salukiksi.

Ja Kharmen sitten jäi kuin jäikin kasvattajalle kuten arveltiin kun se ensimmäisenä aina kiipesi Sadun syliin pienestä pitäen.

Tuulin tulosta kotiin ja kasvusta uusi blogi: Tuuli tuli taloon.

Tervetuloa tutustumaan!