Honeymoon
Häämatkalle
Elokuisena perjantai-aamuna huomasin Tinkan juoksun alkaneen, alati putsaili itseään.
Siitä sitten soittamaan samantien kasvattajalle Sadulle että nyt! Satu oli huolissaan;
aiottu ameriikan sulhanen ei ollut hoputteluista huolimatta ajoissa lähettänyt
pakastettua eliksiiriään...ja nyt ei enää varmana kerkiäisi! Muistelin että Tinkan parhaat päivät
ovat viimeisellä viikolla - silti olisi viisainta käydä progetestissä jo viikon päästä.
Amerikan mantereen uros ei ollut ainoa vaihtoehto;
Uno eli Dhawati Hareeq Ghazal oli katsottuna Ruotsista.
Satu oli vuosia seurannut laadukasta ja tasaista Dhawati-H pentuetta.
Silleen mielestäni kivampi että Tinka saa luomuna urosta, heheh...
Varasin ajan Mäntsälän eläinlääkäriasemalle heti seuraavalle perjantaille.
Se on ainoa paikka jossa tuloksen saa samana päivänä -
kun menee ennen puoltapäivää niin vastaus tulee ennen klo 16.
Itselläni oli tuona aamuna tunne että turha tänne eestaas ajaa...liian aikaista kuitenkin.
Mukavaa oli ajaa tytöt kyydissä ja muistella vanhaa mökkitietä, vuosiin en ollut Mäntsälään ajellutkaan.
Ell MerjaD otti progesteroni- ja papatestin. Tinka antoi kiltisti ottaa verta eikä yhtään harannut vastaan.
Eläinlääkäri ihaili Tinkan lihaskuntoa, kysyi onko hän kisakoira.
Hän totesi vuodon olevan vielä niin punaista että kannattaa varata uusi aika maanantaille
ja sitten vielä keskiviikollekin. Toki puhelu tänään klo 14 jälkeen että varmistuu tilanne.
Kotimatkalla arpijalka ja sidejalka
Palasimme kotiin ja laitoin kännykän muistuttamaan heti klo 14. Soitin Sadulle (hän olikin jo ehtinyt reissuun
Saksanmaalle erikoisnäyttelyyn) että ei varmaankaan vielä kiirusta - ensi viikkoon taitaa mennä!
Mutta voi kauhistus; kun soitin niin Tinkalla olikin arvo 3,1!!!!! Paniik!!!
Astutus tulisi tapahtua su-ma-ti ja uros Ruotsissa!
Ensin soitto Joukolle joka oli Sipoossa kotimiehenä että mitä nyt?
Hän oli ensin että no-niin, ensi juoksusta sitten. Lupasi soittaa Sadulle.
Lopputulos: Satu tulee Saksasta päivää aiottua aiemmin eli sunnuntaina iltapäivällä
Jouko lähtee Tinkan kanssa Turusta laivalla lauantai-iltana ja
Tuire tulee hoitamaan vuorokaudeksi Tazillah-salukeja! Hienosti junailtu!
Tonjalle vielä hoitopaikka Tertun luota niin kaikki on kunnossa.
Minulla pakolliset kauhuskenaariot Tinkasta putoamasta laivasta, karanneena hytistä ja/tai matkan aikana,
riistäytyneenä Joukon käsistä, uroksen luota, kuvia otettaessa jne. jne.
Mutta - kaikki oli mennyt upeasti!
Jouko tosin oli väsynyt ja nälissään; Tinkan ollessa levoton hytissä hän ei raatsinut jättää Tinkaa yksin
edes ruokaillakseen. Kiitokset huolenpidosta kullanarvoiselle Jouko-kepolle!
Tinka oli tavannut Unon tämän kotona. Pariskunta leikki muutaman minuutin ja sitten Tinka oli siirtänyt
häntäänsä ja Uno innokkaana toimeen. Todella simppeliä ja helppoa!
Sama toistui seuraavana päivänä; Tinkalla oli kiirus kun tajusi minne ollaan menossa!
Kotiin tulivat tiistai-aamuna; Tinka reteenä Tonjalle että olinpas miehissä,
Tonja nöyränä heilautti häntäänsä että olet hyvä!!
KUVIA SULHOSTA by Jouko Savolainen
Ja onnellinen pariskunta (kuvat Jouko Savolainen)
Nyt sitten odotellaan rauhassa kuukauden päivät kunnes ultrataan Tinka.
Normaalia elämää jatketaan, onneksi jo viime viikkoina Tinka on alkanut syödä tosi hyvin!
--------