Tämän aihealueen alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!
Linkit muille sivuilleni:
Linkki ammattikasvatus-sivuilleni
Linkki Taitavan osaamisen sivustolleni
Linkki Organisaation johtamisen sivustolle
Linkki Ammattipedagogiikkasivulle
Linkki Verkostoitumiseen
Linkki tulevaisuudenkoulun sivulle
Linkki Tiimit ja parviäly -sivuille
Linkki Koulutuksen laatusivustolle
Tiimien idea on hyvin yksinkertainen:
Useampi äly on enemmän kuin yksi äly!
Niin vanhanaikainen idea kuin yhteistyö onkin ("yhteistyö on voimaa"), se on mitä ajankohtaisin kysymys. Yhteistyötä on käytetty ennenkin työelämän kysymyksissä, vaikkapa osuustoimintaliikkeessä ja toisaalta harrastustoiminnassa. Nyt tähän yhteistoimintaan liittyy yhteinen tietäminen.
Tiimityö on levinnyt nykyisin kaikille aloille.
Viereinen kuva on kansisivu OYKS:n esitteestä Lapin Kansassa 30.10.2017
Yli sata vuotta sosiaalitieteissä on uskottu, että kollektiivisesti ja mahdollisimman isolla joukolla syntyvät parhaat päätökset. Tätä on perusteltu pitkälti yli sata vuotta sitten tehdyn ”härkäkokeen” tuloksilla. Silloin englantilainen tilastotieteilijä Sir Francis Galton laittoi erään kylän asukkaat arvioimaan härän painon. Yksikään 787 kyläläisestä ei osunut oikeaan, mutta arvioiden keskiarvo heitti härän todellisesta painosta vain muutamia satoja grammoja.
Parviäly –termiä käytettiin aluksi robotiikan tutkimuksessa, mutta nyttemmin sitä on alettu soveltaa myös ihmisten väliseen ryhmätyöskentelyyn. Intunexin mukaan parvi määritellään työryhmäksi, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen, esimerkiksi ongelman, ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Parvi työskentelee yhteisöllisesti jaetun sosiaalisen kohteen kehittämiseksi luoden samalla uutta tietoa tai uusia toimintatapoja. Tämä määritelmä on hyvin lähellä tiimityön määritelmää, vrt. tämän tekstin loppuosassa.
Uudet tutkimustulokset "hiljaisesta tiedosta" ja sen leviämisestä organisaatioissa ovat antaneet sysäyksen toimintojen uudelleen pohdintaan ja innovatiivisuuden mahdollistamiseen. Yhteistyö ei ole vain yhdessä tekemistä, vaan se on myös yhdessä ajattelemista, yhdessä innovoimista ja yhdessä kehittämistä. Innovointiin ja kehittämiseen liittyy läheisesti autonomia. On luonnollista, että ihminen motivoituu työhönsä aivan eri tavalla, jos hän voi myös toteuttaa kehitelmiään - ja mikä parasta: nähdä niiden tuottavan tulosta !
Teknologinen kehitys ja jatkuvat muutokset työssä vaikeuttavat kokonaiskuvan muodostamista ja ongelmien tunnistamista työelämässä. Monimutkaistuneessa ja keskinäisiä riippuvuuksia yhä enemmän sisältävässä työprosessissa muutosten hallinta edellyttää ihmisen työtoiminnan ja koko tuotantoprosessin tuntemista.
Uudella teknologialla yleensä ymmärretään sitä teknologiaa, joka alkoi nousta esiin voimakkaasti 80-luvulla ja joka laajentui ja kehittyi räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Sen tunnusmerkkejä ovat automaattinen tietojenkäsittely, mikroprosessorit, pientietokoneet, robotit ja tuotannon uudelleen organisointi ns. solu-tuotantoon ja tiimityöhön sekä logistinen ajattelu. Verkostoitumisen idea tuotannossa ja palveluissa perustuu peräkkäisen toiminnan muuttumiseen rinnakkaiseen, jolloin tapahtuu dramaattisia säästöjä toimitusajoissa ja jous-tavuudessa. Tätä verkostoituneen solutuotannon perusideaa esittää viereinen kuvio. Kullakin solulla on kokonainen työtehtävä, jota tiimissä toteutetaan.
Työelämän vanhat hierarkkiset rakenteet ovat tehottomina ja epämotivoivina väistymässä ja tilalle on tullut erilaisia joustavia toimintatapoja. Näennäisestä tehokkuudestaan huolimatta tayloristiseen työnjakoon perustuvat hierarkkiset organisaatiot pitivät sisällään ongelmia, jotka lopulta kasautuivat ja johtivat enemmän ihmistä huomioon ottaviksi solumaisiksi, tiimimäisiksi tai verkostomaisiksi organisaatioiksi. Hierarkkisten organisaatioiden ongelmina olivat mm. jäykät rajat, viestinnän
puutteellisuus ja yksisuuntaisuus, so-siaalisen vuorovaikutuksen keveys, henkilöstön osaamisen ja innovatii-visuuden osittainen hyödyntäminen, käskyttävä johtaminen, asiakkaan unohtaminen, sisäisten prosessien muuttumattomuus ja kaikinpuolinen staattisuus. Nämä syyt johtivat te-hottomaan, epätaloudelliseen, epä-sosiaaliseen ja inhimillisesti kestä-mättömään lopputulokseen. Organ-isaatiorakenteet ovat kehittymässä kuvan mukaisesti (Engeström,1995).
Shonkin (1994) mukaan tiimipohjaisille organisaatioille on aina tilaa, vaikka työn organisointitavoissa onkin olemassa tiettyä heiluriliikettä. Hän pitää tiimityön perusperiaatteina seuraavia tekijöitä:
* Työntekijöiden valtuuksien lisääminen työn suorittamisessa.
* Yhteistoiminta tehtävien koordinoinnissa ja toteutuksessa.
* Työntekijöiden sitoutumisen ylläpitäminen ottamalla heidät mukaan
asetantaan, suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Tiimin ylivertaiset mahdollisuudet usein tunnustetaan, mutta monesti jäädään kuitenkin täydestä hyödyntämisestä. Tiimin olemusta käsitellessään Katzenbach ja Smith (1993) korostavat tiimin perusasioista huolehtimisesta. Tiimin perusasiat he ovat tiivistäneet seuraavaan kuvioon:
KUVIO. Tiimin perusasiat
Kolmion kärjet kuvaavat sitä, mitä tiimit saavat aikaan; sivut ja sisäosa kuvaavat niitä kurinalaisuuden osa-alueita, joilla suoritukset saadaan aikaan. Katzenbach & Smith korostavat, ettei mikä hyvänsä tiimiksi kutsuttu ole aito tiimi. He kiinnittävät myös huomion tiimin aikaansaannoksiin kuin muodollisiin kysymyksiin. He katsovat myös, että tiimien tulisi olla organisaatioiden pääasiallisia suoritusyksiköitä. Heidän mielestään tiimityö herättää kuitenkin myös pelkoja ja epäilyksiä, jotka he jakavat kolmeen pääryhmään: uskonpuutteeseen, henkilökohtaisiin pelkoihin (uskotaan tiimien rajoittavan yksilöllistä toimintavapautta ja kykyjen käyttöä) ja organisaation heikkoon suoritusmoraaliin. (emt, 32-33)
Mikä oikeastaan on tiimi? Pirnesin (1994) johtamassa tutkimusprojektissa se määriteltiin näin:
"Tiimi on ryhmä ihmisiä, jotka itsejohtoisesti, yhteisvastuullisesti, tiiviissä yhteistyössä suorittavat tiettyä työkokonaisuutta ja tiimin jäsenten erilaisuutta hyödyntäen pyrkivät yhteisiin arvopäämääriin ja tavoitteisiin yhteisten pelisääntöjen puitteissa".
(vrt tekstin alussa olevaan parviälyn määrittelyyn)
Tiimi ja tiimin työ muodostavat kokonaisuuden, jossa jäsenet toteuttavat työhön, yhteistoimintaan ja henkilökohtaiseen osaamiseen liittyviä arvoja, päämääriä ja tavoitteita. Tiimiorganisaatiossa johtajien tehtävänä on huolehtia yli osastorajojen tapahtuvasta yhteistyöstä. Sellaiset tiimit, jotka toimivat yhteistyössä organisaation toisten tiimien kanssa, pääsevät parhaisiin tuloksiin.
Joskus ajatellaan, että "eikös se tiimi ole suomeksi ryhmä". Näin ei ole, sillä ryhmällä ja tiimillä on vissi ero:
Oppivan organisaation ja itseohjautuvuuden teorioihin nojautuen tiimeissä uskotaan ihmisen vastuulliseen tapaan toimia tuloksekkaasti, jos siihen hänelle annetaan mahdollisuus. Kysymys on myös luottamuksesta ja sen lunastamisesta. Itsenäinen päätöksenteko johtaa korkeampaan sitoutumiseen ja parempaan työmotivaatioon. Henkilölle tuottaa suurta tyydytystä, jos hän voi toteuttaa omia ideoitaan ja käyttää koko osaamispalettiaan. Tiimi ja tiimin työ muodostavat kokonaisuuden, jossa jäsenet toteuttavat työhön, yhteistoimintaan ja henkilökohtaiseen kasvuun liittyviä arvoja, päämääriä ja tavoitteita.
Lähdeviittaukset löytyvät teoksista:
Innovatiivinen tiimi- ja verkostokoulu, Tammi. Kohtiverkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta, HAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu julkaisu 9/2005. Postmoderni Ammattikasvatus-haasteena ubiikkiyhteiskunta. HAM/Ammatillinen opettajakorkeakoulu julkaisu 1/2008.
Näitä sivuja saa vapaasti lainata hyvää tapaa noudattaen eli lähde ilmoittaen.