Tiimioppiminen

Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!

Tiimioppiminen ja kollektiivinen oppiminen

Tiimityöskentely on yhteydessä oppivaan organisaatioon, jolloin puhutaan myös tiimioppimisesta. Tiimioppiminen on henkilökohtaisen hallinnan taitoalueiden laajentamista ja laajentumista, reflektio- ja kyselytaidot ovat pitkälti identtisiä dialogissa ja keskustelussa tarvittaville taidoille (Laitinen 1996,89 ja Senge 1990). Laitinen viittaa myös Bohmin näkemykseen , jonka mukaan ajattelu on perimmiltään kollektiivista. Esimerkiksi kieli, asenteet ja oletukset ovat näitä kulttuurisesti hyväksyttyjä kollektiivisia määreitä. Tiimioppimisen synergia perustuu perusdiskursseihin, dialogiin ja keskusteluihin. Tiimioppiminen edellyttää siis tiimityölle varattavaa aikaa ja muita mahdollisuuksia ja se koskettaa niin opettajia kuin opiskelijoita. Sengeä ym. (1994) lainaten Otala (1996) luettelee tiimin oppimisprosessin sisältämiksi osiksi seuraavat:

· Kokemusten arviointi tapahtuu tiimissä.

· Syntyy yhteinen ymmärrys, visio ja yhteiset arvot sekä tiimin jäsenten yhteistä ajattelua ja toimintaa ohjaava sisäinen malli.

· Yhdessä tapahtuvassa toimenpiteiden suunnittelussa päätetään, mitä ja miten asia toteutetaan, kuka tekee mitäkin, missä ja miten. Suunnitelmaan kuuluu myös analyysi siitä, mitä osaamista tarvitaan, missä vaiheessa, miten osaaminen hankitaan ja kuka vastaa oppimisen johtamisesta.

· Varsinainen toiminta voi tapahtua kunkin jäsenen kohdalla erikseen, vaikka kaukana toisistaan, kunhan toimintaa koordinoidaan. Yhdessä tapahtuvan ajattelumallin kehittämisen ja toimenpidesuunnitelman laatimisen pitää antaa niin vankka pohja tiimin toiminnalle, että monina erillisinä toimenpiteinäkin toteutettuna tiimin oppimisen lopputulos on yhteisen tavoitteen mukainen.

Koko organisaatiota yhdistävä kyvykkyyden osa-alue on vuorovaikutus, jonka merkitys ymmärrysyhteiskunnassa entisestään korostuu. Taito dialogiseen vuorovaikutukseen on oppivan organisaation ja tiimityön toiminnan ja kehittymisen edellytys. Vasta tällaisen vuorovaikutuksen kautta on mahdollista organisaation oppia. Organisaation oppimisen ja yksilöiden oppimisen sillan muodostaa tiimioppiminen:

KUVIO. Tiimioppiminen Otalan (1996) mukaan.

Oppivalle organisaatiolle on tunnusomaista, että

· se osaa käyttää kaikkien yksilöiden ja ryhmien oppimiskykyä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja se kykenee luomaan jatkuvaan oppimiseen ja kehittämiseen kannustavan ilmapiirin

· sen jäsenet kyseenalaistavat jatkuvasti toimintansa, havaitsevat virheitä tai poikkeavuuksia ja korjaavat niitä itse uusimalla organisaatiota ja omia toimintojaan

· sen osaamista voidaan luoda, hankkia ja siirtää ja se kykenee muuntamaan käyttäytymistään uuden tiedon ja näkemyksen mukaan

· se kannustaa kokeilemaan, sallii virheitä ja epäonnistumisia, rohkaisee sisäistä kilpailua, lisää ja välittää tietoa sekä edistää ideointia

· se oppii ja kannustaa oppimaan

· henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvasti kehittyä ja saavuttaa haluamiaan tuloksia. Uudet ajattelumallit viriävät ja ihmisillä on yhteiset tavoitteet ja he oppivat yhdessä

· se auttaa jokaista jäsentään oppimaan ja se uudistuu jatkuvasti. (Otala 1996)

Tiimin oppiminen noudattaa pitkälti samaa mallia kuin koko organisaation oppiminen. Tiimillä on vain kiinteämpi yhteys ja sen koossa pitävänä voimana yhteisten tavoitteiden lisäksi on tiimihenki (Otala 1996). Tiimin oppimisessa voidaan puhua synergiasta, joka ei ole vain tiimin jäsenten osaamisen summa vaan enemmän. Yhdessä synnytetään jotakin sellaista uutta, jota kukaan tiimin jäsen ei yksinään olisi voinut luoda.

Tiimioppiminen on siis oppivan organisaation perusedellytys. Tätä kokonaisprosessia yksilöllisestä,, kollektiivisesta ja organisatorisesta oppimisesta voidaan esittää yhteenvedonomaisesti seuraavasti:

KUVIO. Yksilöllinen, kollektiivinen ja organisatorinen oppiminen (Tuomisto 1997; sit.

Docherty 1996).

Organisaatiossa siis yksilön oppiminen ja organisaation oppiminen ovat yhteydessä toisiinsa kollektiivisen oppimisen (tiimioppiminen) kautta. Organisaation muuttuneet tulokset ovat seurausta yksilön ja tiimien muuttuneesta toiminnasta ja todellisuuskäsityksestä.

Tiimityö merkitsee perinteisen itsenäisen työn muutosta monipuoliseen ja mielenkiintoiseen yhteistyön suuntaan. Se merkitsee myös organisaatiossa tapahtuvan vuorovaikutuksen radikaalia muutosta.

Kun tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen, työyhteisöstä kehittyy samalla systeemi, joka on avoin, orgaaninen, moniarvoinen ja monimutkainen. Toimiva, energinen systeemi tuottaa laadukasta tulosta vain, jos toiminnalla on selkeä suunta ja tarkoitus. Systeemin voima syntyy siitä tavasta, jolla osat ovat yhteydessä toisiinsa ja jolla koko systeemi on yhteydessä ympäristön muihin systeemeihin. Mitä kirkkaampi ymmärrys systeemin jokaisella jäsenellä on kokonaisuudesta, mitä suurempi on yhteenkuuluvuuden tunne ja vastuu toiminnan kehittämisestä, sitä suurempi on mahdollisuus laadun jatkuvaan parantamiseen.