Kriikuna

Kriikuna (Prunus insititia Rosaceae), “villiluumu”. Luumun alalaji, joka kasvaa pensaana tai pienenä puuna. Kriikunoista on eri maissa useita maatiaiskantoja. Viikunan erottaa luumusta; piikikkäät kääpiö versojen päät, valkoiset kukat ja pienemmät pyöreämmät hedelmät. Hedelmä on läpimitaltaan n. 2cm, vahapintainen nukka ja se on sinertävä, sisältä kellertävä.hedelmä makeutuu yleensä kunnolla vasta kunnon pakkasyön jälkeen, mutta myös maahan tippuneet hedelmät ovat makeutuneita. Historiaa Suomesta löytyy 1700-luvulta, jolloin ainakin Sauvon Saustilan kartanolle on niitä istutettu.Ja kriikunan uskotaan olleen viljelyksessä antiikinajan Damaskoksessa, josta roomalaiset veivät sen mukanaan Englantiin, josta se levisi pikkuhiljaa eteenpäin. Kriikuna kasva Suomessa kasvuvyöhykkeillä I-III.

Kriikuna kasvaa mieluten kuohkeassa hietamaassa aurinkoisella, lämpimällä ja tuulelta suojaisessa paikassa. Taimi voi olla siemenestä kasvatettu tai juuri-taimi ja se pitää tukea kunnes se on juurtunut maahan kunnolla eli noin 1-2 kasvukautta. Runko kannattaa sitoa tukikeppiin ainakin kahdesta kohdasta, kunnollinen tukikeppi yltää latvaan asti. Taimien sopiva istutusväli on 3-4 metriä.

Myöhempinä vuosina leikataan vain vioittuneet oksat ja perusrungosta kasvavat villiversot. Myös muut alhaalta rungosta lähtevät oksat kannattaa poistaa. Kumivuodon takia hoitoleikkaukset tehdään elokuussa, yleisesti kriikunapuita koitetaan leikäta mahdollisimman vähän. Lannoitus on niukkaa, keväällä annettu lannoite(hedelmäpuiden oma lannoite tai puutarhan yleislannoite ja kalkki) riittää koko kasvukaudelle. Talvehtimisen onnistumiseksi vältetään liiallista typpilannoitusta. Kriikunat ovat satoikäisiä 4-5 vuoden kuluttua istutuksesta.Kriikuna voi tuottaa satoa jopa 20-30kg. Usein kriikunapuut tarvitsevat raakileharvennuksen. Harvennus suurentaa hedelmien kokoa ja parantaa puun talvenkestävyyttä. Kriikunapuut kannattaa suojata jäniksiltä ja myyriltä. Hyvin kylminä talvina pensaat saattavat kuivua ja paleltua, mutta juuriin kerääntyneet ravinnevarastot auttavat elvyttämään kriikunoita keväällä. Parissa vuodessa ne palautuvat yleensä entiselleen ja antavat taas satoa.

Kriikunasta valmistetaan paljon hyytelöitä ja hillokkeita, joskus mehua.Hdelmät hyytelöityvät hyvin keittäessä, koska ne sisältävät runsaasti pektiiniä. Ne voi säilöä jopa puoli raakoina, eivätkä ne halkeile pudotessaan maahan ja ne voidaan säilöä kuoret päällä. Siemenet kannattaa poistaa ettei keittäessä vapaudu ihmiselle haitallisiä höyryjä ilmaan ja jottei hilloissa ole siemeniä. Etenkin kullinaristien herkkuja, joita syödään usein juustojen ja jälkiruokien kanssa.

Itse hain juuri-taimen naapurista ja istutin sen kotiin etelärinteeseen talon alapuolelle, jossa on lämmintä ja kuohkea hietamaa. Annoin sille lannoitteeksi vuoden vanhaa hevosen ja lampaanlannan sekoitusta ja kiinnitin sen tukikeppiin.

Kuva. Sofia Roos 2014

Kuva. Sofia Roos 2014

Kuva. Sofia Roos 2014