InterCity-vaunu, kaksikerroksinen

 Vihdoin ja viimein sain rakennettu kaksikerroksisia InterCity-vaunuja. Rakensin kerralla jokaista InterCity kaksikerroksista päivävaunua yhden kappaleen, eli Edb:n, Ed:n ja Edfs:n.

Jo silloin kun aloitin harrastuksen alkuvuodesta 2009 haaveilin InterCityn kaksikerrosvaunuista. Lähes koko ajan rakennusprojekti on ollut mielenpäällä, mutta sopivaa tapaa rakentaa vaunu en ole keksinyt ottaen huomioon käytettävissä olevat työvälineeni ja rakennusmenetelmät. Paljon kaikenlaista muuta Suomi-kalustoa ehti rakentumaan eri tekniikoilla ja työtavat kehittymään ennen kuin pääsin rakentaan suomalaisen rautatiekaluston kerrsotaloa. Monenlaisia mietteitä rakennustavasta on vuosien varrella ollut, rakentaako vaunu muovista vaiko metallista, mistä alusta, telit ja kytkinsysteemit, miten totetuttaa ikkunat (varmaan vaikein juttu) ja mitä sitten vaunun sisälle, keväällä 2010 tein ko. vaunusta aika tarkan puumuotinkin ja yritin sen päälle styreenilevyä lämmittää ja venyttää, mutta ei tullut hyvää lopputulosta. Kauan on siis projekti pöytälaatikossa ollut, mutta loppuvuodesta 2011 sain mielestäni mietittyä sellaiset rakennusmenetelmät, jolla sain aikaan hyvän lopputuloksen aikaan. Eli siis "Hyvin suunniteltu projekti on kuin puoliksi tehty", vaikka rakentamisen aikana tuleekin eteen välillä sellaisia juttuja, joita ei ole osannut ottaakaan huomioon suunnitteluvaiheessa.

Rakentamisen lähtökohdaksi otin Pikon kaksikerroksisen matkustajavaunun, joita sian jo aloituspakkauksessa 2 kappaletta keväällä 2009 ja kolmannen ostin Saksan Ebaystä myöhemmin. Katsoin Pikon vaunun olevan parhain lähtökohta projektilleni. Vaunu on heti liian matala, joten korotushommia tiedossa, telit eivät ole oikeanlaiset, mutta hieman muokkaamalla mielestäni sopivat, jotta telien kylkiaukoista sai oikean kokoiset kuten esikuvissakin, telien erilaisuuden en antanut himmentää projektiani. Eli siis styreenilevyä, liimausta, paklaamista ja hiomista tiedossa, jotta käsissäni olisi valmis vaunu.

 Alkuun vaunusta ei tarvi purkaa kuin telit pois ja vaunun päässä olevat käyntisuojat. Varmistu lisäksi, että kytkinmekanismi oikein paikallaan. Mikäli haluaa varmistua vaunu sisäpohjassa olevan painolevyn hyvästä kiinnityksestä, tulee vaunu silloin purkaa auki ja liimata pikaliimalla metallilevy kiinni. Piirrustuksia ja valokuvia hyödyntäen leikkasin 1 mm:n vahvuisesta styreenilevystä uudet kylkilevyt vaunuun sekä kattoa varten yhteensä 7 kattolevyä, jotta katto saadaan kallistumaan oikeassa kulmassa ylösasti. Lisäksi täytyi leikata alkuperäisen vaunun katonprofiilia myötäileviä kattokorotuspaloja, joiden ulkoreuna on valmiin vaunun kattoprofiilin mukainen.

 Liimasin alkuun ihan tavallisella pikaliimalla uudet kylkilevyt lähtökohdan kylkiin, samalla vaunu sai lisää leveyttä niin kuin esikuvan kuullukin olla verrattuna saksalaiseen vastaavaan. Sitten oli vuorossa kattokorotuspalojen liimaaminen, yhteensä 7 kappaletta per vaunu, kun ensin olin merkinnyt vaunun katon keskikohdan. Korotuspalat tein pahvimuottia apuna käyttäen, jotta kaikista tuli juuri samanlaisia.

 Sitten vain liimaamaan kylkilevyistä lähtien vinoja seinän osia aina katolle saakka. Näin vaunun kyljet ja katto saivat muotonsa. Levyjen väliset raot täytin EriKeeper liimalla. Liiman kuivumisen jälkeen vetelin terävällä askarteluveitsellä katon muotoja pyöreämmiksi ja sitten ihan tavallista Mastonin pikasilotetta pintaan ja kuivumaan. Hiontaa ja paklausta muutaman kerran. Lisäksi täytin pikasilotteella myös päädyt. Näin vaunu sai lopullisen pintansa.

 Sitten vaunu ylösalaisin ja pohjan kimppuun. Vaunun uusissa kylkilevyissä telien kohdat ovat pienet ja jotta telin liikkuminen vaunun alla on mahdollista tulee telille jättääikään kuin pyöreä tila. Paklasin ja hioin telien välisen tilan sopivaksi mukaan luettuna ovien kohdat. Telien vaunun päädyn puoleista alaosaa ei voinut paklata, koska siellä on kytkinsysteemi, niin liimaisin styreenilevystä taivutellun vaunun pohjan muotoisen osan vaunun kylkilevyn päädystä toiseen kylkilevyn päätyyn sekä veistin päätyä esikuvan mukaiseksi ja että kytkin mahtuu liikkumaan hyvin.

Sen jälkeen olikin vuorossa maalaushommat. Alkuun suojasin vaunun päädyssä olevat ikkunat. Sitten maalasin kynäruiskulla valkoisen mattamaalin Revell 5 ohennettuna tinnerillä vaunun kyljet ja päädyt. Lopullisessa maaliseoksessa oli 50 % maalia ja 50 % tinneriä. Maalin kuivumisen jälkeen teippasin ihan tavallisella Scotch:n paperiteipillä vaunun valkoiset osat. Sitten olikin vuorossa vaunun pohjan ja telien maalaus ohennetulla Revell 79:llä. Kuivumisen jälkeen harmaat osat piiloon ja vielä katon maalaus ohennetulla Revell 75:lla. Tämän jälkeen vaunun maalisuojauksen voikin poistaa, paitsi päätyikkunoiden osalta. Maalauksen jälkeen oli vielä vuorossa vaunun lakkaaminen kiiltävällä lakalla Revell 1, jotta siirtokuvat saadaan pysymään kiinni. Lakat täytyy ohentaa samalla suhteella kuin maalitkin, mutta ohenteena tulee käyttää asetonia, jotta ei tule valkoista hämähäkin settiä.

 HOXHOX! Tuli tähän vaiheeseen pieni moka. Jossain vaiheessa, kun mittailin ja suunnittelin vaunuun värirajoja tuli ajatus-/mittavirhe ja ylin väriraja tuli väärälle korkeudelle.  Yllä olevissa kuvissa ylin väriraja on liian matalalla, kuin se pitäisi oikeasti olla. Huomaisin virheeni vasta, kun olin lakannut vaunun jo kiiltäväksi ja siitähän se soppa syntyi jotta sai värirajan oikeaan kohtaan. Lakattu pinta alkoi hylkimään Revellin maaleja ja liuottimena käytetty asetoni ikään kuin keitti uuden maalin pintaan ja pinnastahan tuli sitten hylseilevä appelsiini. Voi että. Lähes kahden viikon maalaustyö hukkaan ja pinnat uusiksi. Hioin lakat ja maalit pois vaunun pinnasta ja taas oltiin alkutekijöissä. Uudelleen valkoisella maalaus paljasti, että pelkkä hionta ei riitä poistamaan käytetyn liuottimen toimintaa vaan nyt pitää käyttää jo pohjamaalia, jotta liuotin "peittyy" uuden maalin alle. Maalasin vaunut valkoisella spraymaalilla. Sitten jälleen alusta kynäruisku maalaukset ja lopuksi lakkaus. Maalausvirheen korjaamiseen meni sitten kaksi viikkoa. Että näin kävi tällä kertaa. 

Vaunu onkin näin valmis siirtokuvien kiinnittämiseen. Siirtokuvat tein ja muokkasin tietokoneella ja tulostin siirtokuva-arkille, joka täytyy kahteen kertaan lakata ihan tavallisella siveltimellä ohentamattomalla kirkkaalla lakalla, Revell 1. Kuten varmaan olet huomannut, en ole tehnyt vaunuun ikkunanreikiä vaan vaunu on täysin umpinainen. Kyllä näin on. Ikkunat tulee siirtokuvilla. Katsoin ko. menetelmän olevan kuitenkin helpoin, kun ei ole mitään valmiita ikkunoita, sillä niiden tekeminen ja kiinnittäminen kotikonstein on erittäin vaikeaa.

 Siirtokuvien kiinnittämiseen kului aikaa muutaman päivän ja sitten vaunut olivatkin valmiit lakattavaksi matta lakalla Revell 2, jota ohensin asetonilla. Sitten vain päätyikkunoiden suojaus pois sekä kytkimet, telit ja käyntisuojat paikalleen, niin valmista tuli. Juna vain kasaan ja IC kiskoille kolisuttelemaan.