PDF-versio ladattavissa täältä
Pvm 11.12.2022
LIVON KYLÄN
KYLÄSUUNNITELMA
KYLÄSUUNNITELMA
Johdanto
Livolla toimii nykyään yhdeksän yhdistystä tai osuuskuntaa:
Embedded Files
Livojoen maamiesseuran nimen muutoksen ja Livokas ry:n toiminnan alkamisen myötä vuodesta 2001 koko kylä on herännyt toimimaan elämänlaadun parantamiseksi.
Jotta kyläläisten toive viedä kylää eteenpäin toteutuisi, on Livokas ry päivittänyt yhdessä muiden kylällä toimivien yhdistysten kanssa tämän kyläsuunnitelman.
2. Historia
Livojokivarren esihistoriallisen ajan asutustutkimus on vielä tekemättä, mutta Sarakylästä ja Yli-Livolta löydetyt kivikirves, reikänuija ja kaapimet antavat viitteitä jokivarren asutuksen syntyneen jo kivikaudella. Saamelaisasutuksesta merkkinä ovat Livojoen vesistön nimistössä säilyneet Aintio-oja, Juominginoja, Pärjänjoki, Rytinkijärvi, Kuopusjärvi, Nuorunkaoja, Jaaskamo-oja, Kouvanjärvi, Seitenoja ja Seitenoikiankoski.
1600-luvulla Livolla oli neljä verotaloa: Illikainen, Juutinen, Puhakka ja Nissi. Näiden sukujen merkitys kylän elämässä kantaa nykyhetkeen. Tiloille on löytynyt suoraan alenevassa polvessa jatkajia ja jakajia vielä 2020-luvullakin.
Livolla aloitti Pudasjärven Osuuskaupan myymälä vuoden 1910 tienoilla. Toinen osuuskaupan myymälä avattiin Ala-Livolle 1930-luvun lopulla. Rajamaan myymälä perustettiin Livolle 1938. Osuuskaupan Ala-Livon myymälä ja Rajamaan myymälä lakkautettiin vuonna 1978 ja Livolla toiminut Osuuskaupan myymälä tammikuussa 1991. Livokas ry perusti kyläkaupan Livon koululle vuonna 2001.
Livolle perustettiin oma koulu vuonna 1917. Aluksi koulussa oli 38 oppilasta, vaan vuonna 1958 oppilaita oli 78. Koulu lakkautettiin vuonna 1992. Nykyisin Livon oppilaat kulkevat Hirsikampuksen ja Lakarin kouluihin esikouluun ja peruskoulun 1.-6. luokille.
Nämä asiat tarkemmin ja laajasti kylän muita merkkitapauksia ja merkkihenkilöitä on esitetty vuonna 1998 ilmestyneessä Pudasjärven kansalaisopiston rehtorin Erkki Taskilan johdolla kootussa teoksessa Elettiinhän sitä ennenni – Livonkylän neljä vuosisataa. Historiakirjaa päivitetään kansalaisopiston kylähistoriapiirissä syksystä 2014 alkaen.
3. Kylämme nyt
Livon kylä on Pudasjärven kunnassa, Posion Livojärvestä Iijokeen laskevan Livojoen alajuoksulla. Kylän keskusta sijaitsee noin 30 kilometriä Pudasjärven Kurenalta pohjoiseen. Asutus on sijoittunut tiiviisti joen tuntumaan, sen molemmin puolin. Kaikkiaan kylään katsotaan kuuluvan talot yläjuoksun Koivulasta joen alajuoksulla sijaitsevaan Nissiin, joiden välinen matka on noin 18 km.
Jokivarsi on jyrkkätörmäistä ja rehevää hietamaata. Jokea ympäröivä luonto on erityisen monimuotoista laajoine mm. Naturaan kuuluvine suoalueineen, kivirakkoineen ja männikkökankaineen. Kokonaisuudessaan kylän luonto tarjoaa oivalliset mahdollisuudet marjastukseen, metsästykseen, kalastukseen ja luontoretkeilyyn.
Rehevän jokivarren ansiosta kylä soveltuu hyvin maatalouden harjoittamiseen. Tällä hetkellä kylällä toimii kaksi karjatilaa, joista toiseen on juuri rakennettu uusi navetta. Kotikylällä on juureva harjoittaa maanviljelystä, joskin peltokuviot ovat pieniä. Lisäksi metsätalous, porotalous, lammastalous sekä kasvinviljely ovat merkittäviä alkutuotanto-elinkeinoja. Muut kyläläiset hankkivat elantonsa pääosin kylän ulkopuolelta tai ovat jo päivätyönsä tehneet. Kylällä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet toimia yrittäjänä esim. matkailu- tai kodinhoitopalveluja tarjoten.
Kylälle on hyvät kulkuyhteydet. Hyväkuntoinen Oulu-Rovaniemi –tie kulkee kylän sivuitse. Linja-autoyhteydet kuntakeskukseen ovat työ- ja koulumatkaliikenteeseen sekä lyhyempäänkin asiointiin kouluvuoden aikana sopivat. Linja-autolla pääsee tuolloin päivittäin myös Ouluun, Kuusamoon ja Rovaniemelle. Kirsiojantien silta on kunnostettu vuonna 2016.
Kyläyhdistyksen omistamalle koululle nousi 2000-luvun alussa palvelukeskus, jossa sijaitsevat kylän yhteiset toiminnot: kauppa, bensanmyynti, tietotupa, suoramyynti, kirpputori, kirjasto, asuntovaunualue sekä harrastetiloja (mm. kangaspuuluokka ja puutyöluokka). Koululle on myös ESR- ja EMOTR-hankevaroin hankittu viralliset palvelukohteen opasteet.
Tietotuvalla toteutetaan kylän kotisivujen ylläpito, avustetaan kyläläisiä tietokoneen käytössä mm. laskujen maksuun, tehdään valokuvasuurennoksia, kirjataan lahjoituskirjoja tietokantaan kirjastoa varten sekä kootaan kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Livon sanomat.
Livolaiset haluavat olla yhdessä ja kokoontuvat mielellään yhteisiin tapahtumiin. Niinpä kylällä onkin käynyt niin, että jos kerran järjestetään jokin tapahtuma, niin siitä tulee heti perinne. Vuoden päästä se järjestetään yleisön pyynnöstä uudelleen. Tämä saattaa tietysti jossakin vaiheessa muuttua, kun huomataan, ettei kyläläisillä ole yhtään vapaata viikonloppua. Siksipä tapahtumaideoiden keksijöitä on pyydetty jo hillitsemään ideoiden tulvaa.
Kurssitoiminta on vilkasta Livolla. Kyläläiset pitävät itsenäisesti kädentaitojen pajaa, jossa jokainen toimii vuorollaan ohjaajana. Lapset ja nuoret pitävät toisilleen viikoittaista lastenkerhoa. Kansalaisopiston ja seurakunnan kerhoja on lukuvuoden aikana useampia.
Kotiapupalvelulla on kysyntää. Nyt kylällä tuotetaan vanhuspalveluita Oulunkaaren vanhuspalveluita täydentävillä päivittäisillä käynneillä, lyhyillä tilannekatsauksilla, joilla ikäihmisen ruokailut, lääkkeet ja muut tarvittavat asiat ovat hoidossa.
4. Kylähankkeet
Eletäänhän sitä nyttenni – Livon kylän ehommaksi elämäksi 26.10.2001 - 31.12.2003
Eletäänhän sitä nyttenni – Livon kylän ehommaksi elämäksi 26.10.2001 - 31.12.2003
Livojoen Illikaisen koskessa oli ennen vanhaan saha ja mylly, jotka tuhoutuivat tulipalossa 1930-luvulla. Näiden muistoksi livolaiset kokosivat erityisesti sahalaitoksesta säilyneet valurautaiset osat, kuten raamisahan, nähtävyydeksi jakokunnan myllypalstalle kesällä 2002. Hankkeessa hankittiin myös tietotuvalle perusvarustelu ja toteutettiin palvelu- ja elinkeinokysely Livolla.
Kelkkareitit 2002-2003
Yhtenä suurena talkootyön ponnistuksena vuosien 2002 ja 2003 aikana saatiin rakennettua moottorikelkkaura Livon koululta Syötteen reitille, joka on sittemmin jatkunut Ii-Yli-Ii-Livo -välille. Nyt on siis laillisesti kelkkaillen mahdollisuus liikkua Perämeren rannalta Iistä Livolle ja Livolta Syötteelle ja tietysti myös päinvastoin. Uran varteen on rakennettu myös taukopaikka, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä. Yleisestä siisteydestä pyydetään kaikkia retkeilijöitä huolehtimaan.
Livolla tehdään työtä ilolla 1.6.2002-31.10.2003
Livolla tehdään työtä ilolla 1.6.2002-31.10.2003
Livolle työllistettiin kotiapuun ja kylän palvelukeskuksen tehtäviin kaksi työttömyysuhan alaista työntekijää. Samalla hankittiin suoramyynnin, kirpputorin ja kirjaston kehittämisessä tarvittavia tarvikkeita ja hankittiin palvelukohteen opasteet Sarakyläntien varteen.
Ikäihmisten pärjääminen haja-asutusalueilla 1.3.2003-31.3.2005
Livo on kohdekylänä Ikäihmisten pärjääminen sivukylillä –hankkeessa, joka on alkanut v. 2003 ja päättynyt toukokuussa 2005. Tämän jälkeenkin asiassa on varmasti vielä tekemistä, kun valtakunnallisen palvelusetelitoiminnan käytännöt selkiytyvät. Tarkoituksena on, että kylällä apua (hoiva- tai tukipalveluita) tarvitsevat saisivat avun mahdollisimman läheltä. Oman kylän keskuudessa kun asuu osaavaa ja palveluhenkistä väkeä. Tämä voisi toimia mallina myös muiden sivukylien ikääntyneen väestön hoidossa.
Livon palvelut paranevat 14.10.2004-30.9.2006
Livon palvelut paranevat 14.10.2004-30.9.2006
Kylän tietotuvalle työllistettiin työttömyysuhan alainen työntekijä kehittämään tietotuvan toimintaa. Hankkeessa toteutettiin myös kotiaputyötä alueen kotitalouksiin.
Livokkaan lämpö –hanke 6.7.2006-7.6.2007
Livokkaan lämpö –hanke 6.7.2006-7.6.2007
Kyläläiset hankkivat omistukseensa Livon koulun syksyllä 2006. Investointihankkeessa 2006-07 koululle rakennettiin uusi vuokra-asunto opettajanhuoneesta, öljylämmitys vaihdettiin pellettilämmitykseksi, jätevesijärjestelmä uusittiin sekä koulun keittiö varustettiin ruokailuastioilla ja tarvittavilla kodinkoneilla.
Kylätoiminta tuli näin turvatuksi yhteisen kokoontumistilan ja palvelukeskuksen vakiintumisen johdosta.
Livon seurojentalon kunnostus 1.1.2008 alkaen
Suomen kotiseutuliiton varoin on kunnostettu Livon seurojentaloa Ruostehovia uusimalla huopakatto, korjaamalla savupiiput, hankkimalla kattovarusteet ja sadevesijärjestelmät, korjaamalla ikkunat ja uusimalla ovet, uusimalla ulkoverhous ja pian muurataan talolle uunit. Viidennessä vaiheessa uudistetaan talon sisäpinnat ja hankitaan talolle vesiliittymä.
Ikäihmisten lomapäivät 1.8.2008-31.10.2010
Hankkeessa toteutettiin erityisesti ikäihmisiä koonneet lomapäivät kaksi kertaa kuukaudessa hankkeen ajan. Hankkeessa toteutettiin myös neljä kertaa vuodessa perhekahvilat yhteistyössä Pudasjärven perhekeskusyhdistyksen kanssa.
Livon harrasteet 3.5.2010-30.4.2014
Hankkeen avulla parannetaan alueella harrastusmahdollisuuksia ja sitä kautta viihtyvyys ja elämänlaatu paranevat. Hankkeessa on toteutettu suokohde laavulla ja lintutornilla, koulun rantaa on kunnostettu vene- ja kanoottirannaksi, keramiikan polttouuni on hankittu, peruskorjattu kyläkeskuksen keittiö ja uusittu liedet, lisätty lasten leikkipaikan välinevalikoimaa, laadittu palvelukohteen opastus Ranuantien varteen sekä parannettu kyläkeskuksen lämpötaloutta eristämällä ja säätämällä sekä uusittu wc-kalustoa. Koululle rakennettiin myös kiipeilyseinä. Toiminnan avulla saatiin kylälle uusia palveluja.
Päivä- ja viriketoimintaa Pudasjärven ikäihmisille 1.1.2013-31.12.2015
Osaprojektissa järjestetään resurssien puitteissa monipuolista päivä- ja viriketoimintaa ikäihmisille, joiden avulla tuetaan heidän elinvoimaisuutensa säilymistä asuvat he kotona kylillä (Livo, Aittojärvi, Iinattijärvi) tai laitoksessa (asumispalveluyksiköt Kurenalla). Toimintoja pyritään järjestämään niin, että eri sukupolvet kohtaisivat näissä tilanteissa säännöllisesti. Toiminnoissa keskitytään omien taitojen ylläpitoon ja kehittämiseen sekä osaamisen siirtämiseen nousevalle nuorisolle. Pääpaino on arjen kulttuurisuudella; musiikilla, piirtämisellä ja askartelemisella, tarinoinnilla, leikeillä, liikkumisella – sattumustenkin kertaamisella.
Yhdistysten pienet investoinnit 2 –teemahanke 10.4.-12.11.2018
Oulun Seudun Leader rahoitti yhdistysten pienten investointien teemahankkeessa ajalla 10.4.-12.11.2018 frisbeegolfradan Livolle.
Koulun ja Alavainion maille rakennettiin täysi 18 korin frisbeegolfrata. Korit saatiin hankituksi avustuksella Oulun kestävän kehityksen keskuksesta. Korimateriaaleina on käytetty uusien materiaalien lisäksi myös kierrätettyä materiaalia. Kentän aikaansaamisessa tarvittiin runsaasti talkoita ja myös yhdistyksen omaa rahallista panosta.
Rajaton verkosto 1.4.2017-29.2.2020
Livokas ry on ilmoittautunut mukaan Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:n hankkeeseen, jossa etsitään keinoja helpottaa ja rikastuttaa kylätoimintaa digitaalisuuden keinoin.
Täältä http://www.ppkylat.fi/rajaton-verkosto/ löytyy webinaariaineisto etäkoulutuksista, joita voivat kaikki käyttää hyväkseen digiloikassa.
Pudasjärven ME-toimisto –TYPO-hanke 1.5.2017-30.4.2020.
Työllisyyspoliittisella avustuksella toteutettavassa hankkeessa Livokas ry toimii yhteistyössä Pudasjärven 4H:n, Työpetari ry:n, Jongun alueen kyläseuran ja Syötteen kyläyhdistys ry:n kanssa. Tavoitteena on työllistää vuosittain 40 pitkään työttömänä ollutta henkilöä. Työllistämistä toteutetaan myös Sarakylässä, Korpisella, Kollajalla ja Kurenalla, tulevaisuudessa toivottavasti myös Siurualla.
Hankkeesta saadaan rahoitusta työn ohjaukseen ja työllistymistä edistäviin koulutuksiin, mm. korttikoulutuksiin. Työtä tehdään yhdistyksissä, mutta työnteon paikkoja etsitään myös yrityksistä. Pysyviä työllistymisiä saadaan näin aikaan.
Nuorten polku –TYPO-hanke 1.1.2018-31.12.2020
Pudasjärvellä on runsaasti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia alle 30-vuotiaita nuoria. Heidän auttamisekseen Livokas ry on hakenut rahoitusta elämän polkujen löytämiseen työllisyyspoliittisena avustuksena Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös maahanmuuttajat ja pitkään työttömänä olleet.
Hanke käynnistyi huhtikuussa 2018 ja kestää 31.12.2020 saakka. Nuorten rinnalla kulkijoiksi on palkattu kolme päätoimista työvalmentajaa; Inka Paasilinna, Sari Pietilä ja Jari Pekkala, jotka etsisivät nuorten kanssa yhdessä sopivia kouluttautumisen ja työnteon paikkoja. Hankkeella pystytään järjestämään myös pienimuotoisia kortti- yms. koulutuksia, jotka tukevat tulevaisuuden työllistymistä.
Hankkeessa on mahdollista työllistää palkkatuella vuosittain 20 henkilöä yhdistysten, yritysten ja kotitalouksien tehtäviin.
Livon matkailupalveluhanke 9.5.2018-31.12.2020
Oulun Seudun Leader on 5/2018 myöntänyt rahoituksen Livokas ry:lle varastorakennuksen ja rantapolun rakentamiseen. Ely-keskus on vahvistanut rahoituksen helmikuussa 2019. Hankkeen suuruus on noin 40 000 euroa. Rakentamisessa tarvittaviin tarvikehankintoihin ollaan saamassa julkinen rahoitus, mutta työ on paljolti talkootyötä.
Varasto mahdollistaa koulun irtaimistolle, kuten tuoleille ja pöydille säilytyspaikan lähempänä koulua. Sen valmistumisen jälkeen ei tarvinne enää rahdata juhlien aattona kalusteita ei seurojentalolta, eikä Alavainiolta, vaan vähemmällä vaivalla aivan koulun nurkalla olevasta varastosta.
Joen varteen tehtävä luontopolku päästää vierailemaan aivan joen tuntumassa ja tutustumaan erilaisiin luonnon elementteihin kaikilla aisteilla. Tämä tulee sekä kyläläisten, mökkiläisten että Livolla vierailevien vapaaseen käyttöön.
Päivittäiskauppapalvelun avustus 1.1.2020-30.6.2021
Livon kyläkaupalle on saatu avustus kyläkaupan pitoon. Avustusta saadaan, kun pidetään kauppa vireänä 1,5 vuotta ja tarjotaan siinä mm. käteisen rahan nostopalvelua ja bensan myyntiä. Avustus saadaan käyttää kauppatoiminnan kehittämiseen avustusaikana.
Livojoen putaat 30.11.2018-28.11.2019, 1.12.2019-31.12.2021
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen Saviojan, Ruosteojan ja Koivuojan valuma-alueiden kunnostusselvityksille heinäkuussa 2019. Nämä selvitykset ja suunnitelmat valuma-alueiden kunnostamisesta valmistuivat marraskuussa 2019.
Suunnitelmien pohjalta haettiin ja saatiin valuma-alueiden kunnostukseen rahoitusta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselta joulukuun alussa 2019. Kunnostustoimet valmistuivat 30.11.2021 mennessä ja hankkeen loppumaksatus on suoritettu.
Hankkeen tavoitteena on hidastaa Ruosteojan ja Saviojan valuma-alueiden virtaamia siten, että kiintoaines pysyisi valuma-alueella eikä kulkeutuisi jatkossa enää putaisiin. Seuraavana vaiheena on poistaa aiemmin näiltä valuma-alueilta Livojoen putaisiin kertynyt liete ja saada vesi virtaamaan putaissa.
Maan lämpö 1.10.2020-31.12.2022
Livokas ry on toteuttanut rahoituksella Livon koulun lämmitysmuodon muuttamisen pellettilämmityksestä maalämmölle ja käyttövesiputkistojen uusimisen Livon koululla. Rahoituksen ovat myöntäneet Oulun seudun Leader ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hanke on toteutettu ajalla 1.10.2020 - 31.12.2022. Hankkeen avulla koulurakennuksen ylläpito on talonmiestöiden osalta helpottunut huomattavasti ja hankkeen arvioidaan maksavan omarahoituksensa takaisin viidessä vuodessa.
Osallisuudella työkykyä –ESR-hanke 1.7.2020-30.6.2023
Livokas ry on saanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta myönteisen rahoituspäätöksen Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hankeaika on 1.7.2020 - 30.6.2023 ja kokonaisbudjetti 657 913 euroa. Tavoitteena on edelleen kehittää yhdistysten ja yritysten yhteistyössä tapahtuvaa työllistämistoimintaa, luoda uusia palveluita ja kehittää ohjausta ja asiakastietojen hallintaa.
Yhdistysten ja yritysten yhteistyö työllistämisessä on havaittu todella merkitykselliseksi ja siksi tätä toimintamallia halutaan edelleen kehittää. Työllistämisjaksojen aikana koulutetaan työntekijöitä ja etsitään mahdollisuuksia jatkotyöllistymiseen tai koulutukseen hakeutumiseen.
Hankkeessa toimii projektipäällikön lisäksi kuusi projektityöntekijää eri yhdistyksissä Pudasjärvellä sekä ensi vuoden alusta alkaen yksi työvalmentaja, joka auttaa polkujen löytämisessä koulutukseen ja työelämään. Hankkeen tavoite on työllistää 40 työntekijää palkkatuella vuosittain eri puolille Pudasjärven laajaa pitäjää.
Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Pudasjärven kaupungin VAHVAKSI –hankkeen kanssa, jossa tavoitteena on kehittää toiminnallisen työkyvyn arvioinnin malli toimimaan Pudasjärvellä ja mahdollisesti muuallakin.
5. Faktat kylästä
Kylällä tuotettavat palvelut:
Maan-, soran- ja puunajoa, lumitöitä
Sisustus(laatoitus)- ja kirvesmiestyöt, puunajo, polttopuuta
Kaivuri- ja lumityöt
Hinausapu
Poronlihaa
Rakennuspiirustukset (mökit, saunat, asuinrakennukset)
Sahaus, puutavara, polttopuut, muhat, puunajo
Mullinlihaa, traktorityöt
Livojoen leirintä
Mansikoita, perunoita, porkkanoita, sipuleita
Autoremonttia, savulohta
Lvi- työt
Leivonnaisia, kakkuja
Saha- ja höylätavaraa, polttopuuta
Hiustenleikkuu
Hieronta
Puu- ja maa-ainesten kuljetukset
Hopeatyöt
Kesäkievarin palvelut (majoitus, anniskelu)
ATK-palvelut
Jätevesisuunnitelmat
Elintarvikekioski, kirpputori, suoramyynti, kirjasto, tietotupa, harrastetilat, sauna, asuntovaunualue, vuokra-asuntoja, bensanmyynti, kylätalkkaripalvelu, ruokailut
Kyläläiset voivat vaikuttaa kylällä tuotettaviin palveluihin niitä käyttämällä ja antamalla kehittävää palautetta palveluista. Palveluvalikoima on laaja asujaimistoon nähden.
6. Kylän henki ja ilmapiiri
Kylällä asuu sopuisaa ja toisiaan auttavaa väkeä. Hyväntuulisuus on jostakin kyläläisiin tarttunut, ja sen saa moni tuntea päivittäin vieraanvaraisuutena ja ahkeruutena. Usein isommallakin porukalla tavatessa tulee sellainen olo kuin kaikki olisivat yhtä ja samaa perhettä.
Yhteistoiminta kyläläisten välillä siis toimii paremmin kuin luullaksemme muilla kylillä, mutta kylällä toimivien yhdistysten muodollinen yhteistyö on ollut viime vuosina vähäistä. Kuitenkin tieto yhdistysten toiminnasta on kulkenut eri yhdistysten välillä mm. siksi, kun melkein kaikki kyläläiset kuuluvat useampaan kuin yhteen kylällä toimivista yhdistyksistä. Muodollisella yhteistyöllä saataisiin kuitenkin kaikki kylään vaikuttava tieto samaan pöytään, josta saattaisi olla hyötyä muissakin tapauksissa kuin tämän kyläsuunnitelman laatimisessa.
Tapahtumajärjestelyissä tavoitellaan yhdistysten kesken yhteistä suunnittelua, win-win-tilanteiden etsimistä ja kaikkien kylän yhdistysten aktiivista toimimista yhteiseksi hyväksi.
Kylän vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat
Vahvuudet
Vahvuudet
Monialaisesti osaavat kyläläiset
Ihailtava yhteisöllisyys ja osallisuus
Kylän palvelukeskus
Kyläläisten yhteinen infra
Valokuituyhteys mahdollistaa tietotyön
Asumisen ja elämisen edullisuus
Luonnon puhtaus ja kauneus
Jokimiljöö
Monipuoliset luontoarvot (joki, suot, rakat)
Hyvä sijainti liikenteen ja maatalouden kannalta
Rauhallinen paikka asua
Kylän tiiviys
Luonnon läheisyys ja monipuolisuus
Vapaa metsästysoikeus valtion mailla
Erottuvat vuodenajat
Palvelut
Aktiivinen kylätoiminta
Työllistämisen yhteistyö muiden kylien ja yhdistystoimijoiden kanssa
Uhat
Uhat
Tuudittautuminen aktiivisen kylän toimintaan niin, että kylän palvelut tulevat itsestäänselvyyksiksi
Jokivarsien, peltojen ja metsien pusikoituminen; hyttysiä ja mäkäriä liikaa
Mökittyminen; masennus ja apatia, tylsistyminen
Juurevan kyläidentiteetin ja nostalgian väheneminen
Heikkoudet
Heikkoudet
Nuorten perheiden ja lapsien vähyys
Kylän yhteisten tehtävien kasautuminen
Palveluiden tuotteistamisen ja markkinoinnin vaikeus
Putaiden läpivirtauksen estyminen kolmessa putaassa
Joukkoliikenne varsinkin kouluaikojen ulkopuolella vähäistä
Luontoretkeilyn rakenteiden vähyys
Mahdollisuudet
Mahdollisuudet
Osaavat kyläläiset
Yhteistyöverkostot sekä kylän sisällä että kylän ulkopuolella
Osan vuodesta kylällä asuvia on runsaasti
Matkailun tuotteistamisen mahdollisuudet
Vesiretkeilymahdollisuudet
Kelkkamatkailun mahdollisuudet
Kalastusmahdollisuudet
Omatuntopuita riittää halattavaksi
Vanhusten hoivatarve
Yhteiskunnan tuet maataloudelle, päivittäistavarakauppapalvelulle, lapsiperheille, vanhusten asuntojen korjaamiseen, vanhuspalveluihin, kylätoimintaan, yksityisteihin, metsänhoitoon, maisemanhoitoon, vesistökunnostuksiin ja työllistämiseen
7. Ideat
Paras olisi, jos kylän vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään kodeissaan. Kodit kuitenkin ovat monesti suurehkoja yhdelle tai kahdelle asukkaalle ja puulämmitys voi ottaa voimille. Koulun ympäristöön voisi rakentaa kaikin mukavuuksin pieniä tupakeittiön ja kamarin mökkejä, jotka olisivat yhteisessä lämpöverkossa ”isännöitsijän” huolehdittavana. Jos aina ei näihin mökkeihin löytyisi Livolta vanhuksia, niitä voitaisiin vuokrata kylällä elämistä suunnitteleville nuorille pareille tai jos niitäkään ei aina olisi, niin vuokrattaisiin matkailijoille.
Koulun mahdollisuuksista yrittämisen paikkana on tiedotettava laajemmin. Esim. fysioterapeutti, lääkäri, jalkojen hoitaja, hammashuoltaja, lastenhoitaja, tms. palvelulle voisi olla silloin tällöin päiväksi kysyntää Livolla. Koululla voisi olla vielä kiinteänä palveluna joitakin postin palveluita.
Ranta-alueiden viljelemättömille pelloille tarvittaisiin lampaita maisemanhoitotöihin ainakin kylän keskustan osalle.
Jatketaan Livojokeen laskevien metsä- ja suo-ojitusalueiden tarkastuksia ja kunnostuksia, jotta joen vesi saataisiin puhtaammaksi.
Koulun varustaminen pöydillä ja muulla sisustuksella palvelisi sekä kylän yhteisten tilaisuuksien järjestämisessä, koulutilan vuokraamisessa juhlatilaksi sekä maaseutu-kaupunki –vuorovaikutuksen edistämiseksi matkailijoiden palvelemismahdollisuuksien parantuessa.
Savusauna noin 20 hlölle koulun rantaan laavulla levähtäville melojille ja veneilijöille sekä muille retkiryhmille.
Valot ainakin Keski-Livon siltaan. Ala-Livon maantiesillalle ja Sarakylän risteykseen on valoja myös toivottu.
Nuotiopaikkojen hoitoporukka nimetään. Porukka huolehtii nuotiopaikkojen siisteydestä, polttopuista ja opasteista.
Metalli- ja autonromun keräykset järjestetään säännöllisesti.
Kalastuksen ympärille rakentuvaa yritystoimintaa etsitään kylälle, jotta kalastuskuntien kannattaa istuttaa pyyntikokoistakin kalaa Livojokeen. Kalastajille tulisi järjestää saunomismahdollisuus, kalastustarvikkeiden myynti, ruokapalvelut sekä yöpymismahdollisuus. Kalastuskunnan toimijoiksi tarvittaisiin myös nuorempaa väkeä ylläpitämään ja virittämään toimintaa.
Seurojentalo pidetään kunnossa ja kunnostetaan se juhlatilaksi ja kyläläisten kokoontumisia varten vuokrattavaksi taloksi.
Kylätapahtuma järjestetään edelleen tasaiseen tahtiin.
Tietotuvan laitekantaa pyritään ylläpitämään ja uudistamaan tarpeellisin väliajoin.
Koulun suihkutilojen käyttöä tehostetaan. Tiedotetaan kyläläisille, että esim. vesipulasta kärsivät kyläläiset voivat vapaasti käyttää suihkutiloja.
Soininsuon virkistyskäytössä voisi olla ideaa, joskin se toisaalta voisi olla paikka, johon turisteja ei edes haluttaisi. Monilla kyläläisillä on siellä piilopirttinsä.
Pyhäpäivän yhteisruokailuja järjestetään aina silloin tällöin koululla.
Rakennetaan linnunpönttöjä ja ruokinta-automaatteja talkoilla tai työllisyystöinä ja levitetään niitä ympäri kylää tasaisesti. Käyttämättömät pellot otetaan käyttöön.
Kylällä on monta talokohtaista museota. Ne voitaisiin laittaa esittelykuntoon esim. jonkun entisöinti tai historiapiirin yhteydessä. Tavarat tulisi nimetä ja niiden käyttötarkoitukset selvittää. Museot voitaisiin piirtää kyläkarttaan matkailijoidenkin tutustumista varten.
Moottorikelkkauraa olisi hyvä jatkaa Yli-Livon suuntaan ja Rytinkiin, jotta Syötteeltä tulisi Livolla käynnistä rengasmatka.
Kirjataan muistiin livolaisia sutkauksia ja sanontoja niin, että jälkeenpäinkin tulevat livolaiset tietävät sanontojen alkuperästä.
Joka kuukauden ensimmäinen lauantai on yleinen myyntipäivä koululla. Jokainen myyjä huolehtii itse myyntipöydän itselleen ja loppusiivouksen. Pöytämaksu on 5 €.
Kerran viikossa on yhteinen lenkkeilyilta. Kokoonnutaan koululle ja lähdetään siitä sauvakävelemään, lenkille, hiihtämään…
Maa- ja kotitalousnaisten käsityö- ja ompelupalvelu. Naiset vaihtavat esim. vetoketjut ja parsivat sukat ja lapaset. Samalla he opettavat korjausta, neulomista ja virkkaamista. Tämä tapahtuu kerran kuukaudessa torstai-iltana koululla.
Evakuointipisteen (Livon koulu) varustaminen asianmukaisin laittein ja tarvikkein.
Maastopyöräreitin saaminen Kurenalta Livon kautta Syötteelle.
Aktiivisellakin kylällä on mahdollista jäädä yksin vastoin omaa tahtoa. Kyläilykulttuuria olisi tarpeen elvyttää. Kyläläisiltä toivotaan armollisuutta, hyväntekeväisyyttä ja diakoniaa toisiaan kohtaan.
Kyläharakka-palvelu, jossa jollakin verukkeella kierrettäisiin halukkaiden taloissa esim. kotiapupalvelu, ateriapalvelu, asiointipalvelu, juttuseurapalvelu ja sijaisapupalvelu omaishoitajille.
Tilataan kylälle yhteinen kimppalehti ja kierrätetään sitä taloissa.
Tonttipörssi.
Lapsille ja kohta eläköityville harrasteita.
Luistelujää koululle. Hiihtomahdollisuudet paremmiksi.
Lintutorni Pertunputaalle.
Tietotuvalle 3D-tulostin.
Ruosteojan hiekan jatkokäytön suunnittelu. Beach-kenttiä yms.
8. Yhteinen päämäärämme
Kylä säilyy turvallisena. Yhteisöön ja naapureihin säilyy luottamus. Kylällä asuu eläväisiä ja osallistuvia, itse toimivia kyläläisiä ja he tekevät yhteisen päämäärän eteen oman osaamisalueensa työtä.
Livo on viiden vuoden päästä pusikoiltaan kauniiksi raivattu jokivarren kylä, jossa vanhukset saavat asua kotonaan kylällä toimivien palveluyritysten ja naapuriapuun tottuneiden kyläläisten ansiosta niin kauan kuin suinkin pystyvät.
Kylän sopuisa henki vetää takaisin kylälle ammattiinsa valmistuneet nuoret tekemään työtä kotikylän hyväksi jo parhaassa iässään. Samoin monille mökkiläisistä järjestyy työtä Pudasjärveltä ja pystyvät asumaan nykyisellä loma-asunnollaan ympäri vuoden.
Kylällä toimivat yritykset pääsevät parempaan taloudelliseen kannattavuuteen kehittämällä esim. tuotevalikoimaa, suoramyyntiä ja mainontaa.
9. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Toteutetaan Vastasuolle retkeilyreitistö.
Rantaan ulottuvan luontopolun rakentaminen Livon koululle.
Tonttipörssi laitetaan toimeksi.
Koululla tuotettavien palveluiden ja tilojen tuotteistaminen ja markkinointi.
Valaistuksen suunnittelu ja toteutus Keski-Livon siltaan sekä katuvalot tiehallinnon toimesta
Ranuantielle Ala-Livon kohdalle.
Livojoen putaiden kunnostushanke ja jokiveden laatua parantavat valuma-alueiden
kunnostustoimet.
Kylämaiseman kannalta keskeisten maisemakohteiden hoidon suunnittelu ja hoito.
10. Prosessi; laatiminen, seuranta ja päivitys
Livon kyläsuunnitelma on tehty ensimmäisen kerran loppukesällä 2001. Suunnitelma on päivitetty kylällä toimivien yhdistysten yhteistyönä 28.11.2003. Viidestä kylällä toimivasta yhdistyksestä kutsuttiin suunnitelman laatimiseen kaksi jäsentä. Paikalla oli 8 hengen suunnitteluryhmä.
Laaja päivitys toteutettiin syksyllä 2008, jolloin kylällä toimivista neljästä yhdistyksestä paikalla oli yhteensä 6 henkilöä suunnitteluryhmässä paikalla. Viimeisin laaja päivitys on tehty 27.11.2019 kokoontuen kuudesta eri yhdistyksestä yhteensä 9 henkilön voimin suunnitelmaa päivittämään.
Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain Livokas ry:n varsinaisessa kokouksessa loka-marraskuussa. Uudet toiminnan tavoitteet kirjataan suunnitelmaan myös näissä kokouksissa. Jos kyläsuunnitelma vaatii suurempaa uudistamista, käynnistetään varsinainen suunnitelmaprosessi kaikkien yhdistysten kesken uudestaan.
Page updated
Google Sites
Report abuse