Positiivinen psykologian ideana on diagnosoida hyvää ja löytää jokaisesta ihmisestä vahvuudet, joiden avulla sekä oma että yhteisöjen vointi paranee. (Uusitalo-Malmivaara, L, 2014)
Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiivisen ja humanistisen psykologian viitekehykseen ja tutkittuun tietoon. Opetuksessa korostuu jokaisen lapsen ja nuoren arvostava kohtaaminen, vaikeuksissa auttaminen ja ennen kaikkea hyvän huomaaminen. Pedagogiikan keskiössä on luonteenvahvuuksien ja sosio-emotionaalisten taitojen arvostaminen ja opettaminen, yhtä lailla kuin perinteisen kouluaineiden opettaminen. Keskeistä on ymmärtää myönteisten tunteiden ja lämpimän vuorovaikutuksen merkitys hyvälle oppimiselle ja kasvulle. (Kaisa Vuorinen)
Positiivinen kasvatus materiaalipankki tarjoaa vinkkejä lapsen ja nuoren itsetuntoa tukevaan tekemiseen eri aistien kautta.
Vahvuuskortit helpottavat vahvuuksista keskustelemista ja myönteisen itsetuntemuksen lisäämistä. Kortteja voidaan käyttää yksin, ryhmässä tai parin kanssa. (Mieli ry)
Luonteenvahvuudet ovat yksilöllisiä,jokaisessa olevia myönteisiä ominaisuuksia. Ne ilmenevät ja ovat sidoksissa arjen ympäristöihin, tilanteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin, ja niitä voi vahvistaa harjoittelemalla. Luonteenvahvuuksien tarkastelu, vahvistaminen ja tietoinen käyttö lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja myönteistä itsetuntemusta sekä tukevat tavoitteiden saavuttamisessa. (Mieli ry)
Mieli ry:n kortteja voidaan hyödyntää nuorten, nuorten aikuisten, sekä aikuisten kanssa sekä yksilöohjauksessa että ryhmissä. Ne toimivat myös työyhteisön toiminnan, voimavarojen ja vahvuuksien tarkastelun tukena.
Tälle sivulle on koottu asiatietoa positiivisesta psykologiasta. Kukoistuksen kehys -videosarjassamme SPPY:n hallituksen edustajat Ritva Enäkoski ja Tarja Salmi keskustelevat siitä, mitä positiivinen psykologia on ja mitä se ei ole. Sivustolta löytyy hyviä vedeoita selventämään vahvuusajattelu.