Ryhmään kuulumisen tunteen vahvistaminen

LV 23-24

Luokkahenki

Ottakaa luokissa valokuva, joka kuvastaa luokkaanne ja luokkahenkeänne. Tämän lisäksi luokat keksivät yhden kuvaavan asian tyylin "Me ollaan...", joka esitetään koko koulun yhteisessä aamunavauksessa. 


LV 22-23

Luokan motto

Miettikää yhdessä luokkanne vahvuuksia ja sitä kautta luokaa luokalle oma motto. Jatkojalostuksen voi toteuttaa haluamallaan tavalla. Esimerkiksi joukkuetyyliin yhteishuutona tai koristella moton yhteisöllisesti luokan oveen/seinälle.

Sen lisäksi tarjolla aiempien vuosien leikkivinkkejä.


LV 21-22

Kuva kertoo 

Valitse kuva, joka kertoo jotain sinusta tai tämän hetken fiiliksistä. Jaa ajatuksesi.  

 

Verhon takaa 

 Ohjaaja jakaa ryhmän kahteen osaan ja kaksi henkilöä jää verhon pitäjäksi. Verhon pitäjät laittavat verhon ryhmien väliin ja kaikki menevät kyykkyyn. Molemmista ryhmistä yksi menee verhon taakse seisomaan. Pitäjät pudottavat verhon ja verhon luona seisovat sanovat toistensa nimet. Nopeammin oikean nimen sanonut ansaitsee joukkueelleen pisteen. Seuraavat tulevat verhon taakse. Vaihtoehto 2: Leikkiä voidaan pelata niin, että hitaampi henkilö siirtyy voittajajoukkueeseen ja näin yritetään kaapata koko vastustajajoukkue omalle puolelle. 

 

Tee vai kahvi?  

Osallistujat seisovat tilassa vapaasti. Ohjaaja piirtää keskelle lattiaa rajan ja osoittaa: ”Tämä puoli on tee, tämä puoli on kahvi. Kumman valitset?” Kahvinjuojat siirtyvät omalle puolelleen ja teenjuojat omalleen. Sen jälkeen jatketaan huutelemalla uusia vaihtoehtopareja osoittaen aina, kumpi puoli on kumpi, esim. kissa/koira, yö/päivä, komedia/kauhu, musiikki/tanssi, aurinkomatka/syvänmerensukellus. Osallistujat voivat myös huudella itse keksimiään sanapareja. Jompikumpi täytyy aina valita, puoliväliin ei voi jäädä. Voidaan myös sopia, ettei tarkenneta, missä mielessä sanoja ajatellaan, jolloin jokainen saa päättää sen mielessään. Sanaparien ei tarvitse olla samasta kategoriasta, ja mitä lennokkaampia kysymyksiä, sitä hauskempaa: kuulento vai aamupuuro? Sininen vai jalkapallo? Pyrstö vai siivet? 

 

Kaksi totuutta ja valhe  

Jokainen ryhmäläinen keksii kolme asiaa itsestään, joista kaksi on totta ja yksi valetta (esim. ”harrastan avantouintia”, ”olen aamuihminen”). Käydään kierros, jossa kukin kertoo itsestään ja ryhmäläiset arvaavat, mikä asia mahdollisesti oli palturia. Muunnos: istutaan piirissä ja jokainen vuorotellen kertoo kolme lausetta ja muut arvaavat mikä on totta ja mikä valetta. 


Vahvuusovi 

Luokka tekee vahvuusoven haluamallaan tyylillä.  


LV 20-21

Ryhmäytyminen,  yhteiset säännöt ja vuorovaikutus  

Mikä meitä yhdistää? 

Tehtävässä oppilaat etsivät yhdessä samankaltaisia asioita, jotka yhdistävät heitä. Harjoitus vahvistaa tunnetta, että oppilailla on enemmän yhteistä toistensa kanssa kuin eroja. Yhteyden tunne parantaa ja vahvistaa luokan yhteishenkeä ja kaverisuhteita. Ryhmätyössä oppilaat joutuvat haastattelemaan toisiaan yhdistävistä asioista, joten samalla he oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja henkilökohtaisemmin.  

Jaa oppilaat 3-5- hengen ryhmiin. Ryhmän tehtävänä on keksiä niin monta asiaa kuin mahdollista, jotka heitä yhdistävät. Esim. kaikilla on lemmikki, kaikki asuvat Espoossa, kaikki tykkäävät musiikista... Oleellista harjoituksessa on keskustelu ja tutustuminen, mikä on tarpeen, jotta yhteisiä asioita löytyy. Tehtävähän voi olla myös kilpailu toisia luokan ryhmiä vastaan. Voittajaryhmä löytää yhtäläisyyksiä eniten. 

 

Luokan yhteisten sääntöjen luominen 

Kukin oppilas miettii ensin itsekseen kahta kysymystä: Millaisessa luokassa on hyvä olla? Millaisessa luokassa oppii hyvin? Tämän jälkeen oppilaat pohtivat asiaa pareittain ja lopuksi pienryhmässä. Pienryhmät kertovat koko luokalle heidän mielestään muutaman tärkeimmän asian. Ryhmien nostoista käydään yhteinen keskustelu ja ehkä päästään yhteisymmärrykseen luokan pelisäännöistä. Säännöt olisi hyvä kiteyttää 2-3 pääasiaan. Lisäksi voi pohtia, mikä on sääntöjen noudattamisessa minimihyvän ja erittäin hyvän onnistumisen ero.  Sääntöihin on hyvä palata säännöllisesti positiivisen palautteen kautta.  Laita oppilaat ideoimaan, millä keinoilla luokan työrauhaa ja sääntöjen noudattamista voisi parhaiten pitää yllä. Kokeilkaa oppilaiden ideoita, mikä toimii ja mikä ei todellakaan. Ehkä luokan kokemuksista on jaettavaa myös kollegoille?  

 

Vuorovaikutussopimuksen käsittely luokissa  

Luokissa tulee käsitellä oppilaiden kanssa vuorovaikutussopimusta vuosittain. Tässä vinkkejä sopimuksen pääkohtien käsittelyyn ja keskusteluun. 

 

Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen - Millaista on hyvä kuunteleminen? 

Opettamalla vuorovaikutustaitoja annamme lapselle parhaimmillaan taidot rakentaa hyvinvointia vahvistavia verkostoja.  Hyvää vuorovaikutusta voi ja kannattaa harjoitella. Hyvä vuorovaikutus on yksinkertaisimmillaan kiinnostunutta, kunnioittavaa, kuuntelevaa, kysyvää  ja kannustavaa. Näitä viittä K:ta kannattaa harjoitella opettajan johdolla. 

Mikä on sinun oma vahvuutesi viidestä K:sta: Kiinnostuminen, Kysyminen, Kuuntelu, Kannustus vai Kunnioitus? 

Vuorovaikutustaitoja voi harjoitella oppilaiden kanssa esimerkiksi seuraavalla harjoituksella: Oppilailta voi ensin kysellä tilanteista, joissa joku ihminen ei kuuntele. Esim. Mistä tietää, että toinen ei kuuntele? Mistä tietää, että toinen todella kuuntelee?  

Pohtikaa näitä kahta ääripäätä yhdessä esim. kahdelle puolelle taulua. Toiselle puolelle kirjataan yhdessä oivalletut HUONON kuuntelemisen merkit ja toiselle puolelle HYVÄN kuuntelemisen merkit. Pohtikaa millainen kuuntelija kukin haluaisi olla.  

Sitten harjoitellaan: 

Oppilaat jaetaan pareihin. Harjoituksen tehtävänä on kuunnella toisen kertoma tarina jostakin sellaisesta onnistumisesta, josta pari on ylpeä. Parin tehtävä on kuunnella mahdollisimman tarkasti, kysyä lisäkysymyksiä ja kertoa sitten joko pienryhmissä tai koko luokalle parinsa onnistumisesta sekä siitä, mitä ihailee parinsa tarinassa tai siitä, mikä siinä oli kertojan mielestä hienoa eli kannustaa ja kehua lopuksi.