Miksi kokoomus


Olin jouluun 2020 asti sitoutumaton ja pidin sitä tärkeänä asiana. Ajattelin, että se on mahdollisesti tärkeää aiempien luottamustehtävieni hoitamisessa. Halusin pitää profiilini mahdollisimman riippumattomana ja neutraalina. Jouluna 2020 koin asioiden kuitenkin tulleen omalla kohdallani sellaiseen pisteeseen, että kuntavaaleihin ilmoittautuminen tuntui järkevältä, ja luontevaltakin, ja liityin kokoomukseen. Ajattelen, että mahdollinen luottamuspääoman kasvattaminen ja päätöksentekoon osallistuminen kasvattaisivat vaikuttamismahdollisuuksiani, joihin tunnen tarvetta.

Kaikkien puolueiden arvoissa ja ohjelmissa on hyviä sisältöjä ja tavoitteita. Omien kokemusteni puitteissa on käynyt kuitenkin niin, että kokoomuslaiset ovat olleet avoimimpia niille asioille, joiden kanssa olen heitä lähestynyt ja työskennellyt luottamustehtävissäni. Ymmärrän, että nämä kokemukseni eivät ole koko totuus, mutta minulle ne ovat edustaneet päättäjien taholta sellaista kuuntelemista, tiedon hankintaa ja tosiasioiden kunnioittamista, jossa ollaan halukkaita ja valmiita tarkastelemaan uusia näkökulmia ja toimimaan vastuullisesti myös yleisiä käsityksiä vastaan, jos sitä tarvitaan. Olen arvostanut sitä kovasti. Ehkä tämä on ollut osa sitä halua tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa, jota kokoomus lupaa ihmisille yhteiskunnassa ja maailmassa vapauden, sivistyksen, mahdollisuuksien tasa-arvon, demokratian ja muiden suomalaisen, avoimen yhteiskunnan arvojen toteutumsen puolesta. Monet päättäjät ovat nimittäin menneet toistensa selkien ja järjestelmien taakse selityksineen. Se kertonee osaltaan myös olosuhteista, joissa olen itse joutunut ylittämään korkeitakin kynnyksiä. Katson, että vahvat toimijat ja toimivat järjestelmät eivät sivuuta vaikeita yksittäisiäkään kysymyksiä ja epäkohtia, vaan löytävät vastaukset sen hetkisten toimintaedellytysten ja olosuhteiden puitteissa. Omien kokemusteni valossa koen, että järjestelmissä ja toimintatavoissa on pölyttyneisyyttä ja pöhöä. Monet perinteiset yhteiskunnalliset instituutiot toimivat tällä hetkellä liikaa itseään varten niiden alkuperäisten tarkoitusten kustannuksella. Viime kädessä ajattelen kuitenkin, että poliittisissa puolueissa pätee samat lainalaisuudet kuin missä tahansa yhteisöissä: missä ihmisiä, siellä inhimilliset ja raadollisetkin pelit. Elämme myös monessa suhteessa sellaisia aikoja, että rakenteissa ja toiminnoissa tapahtuu uudelleenjärjestymistä ja huominen voi näyttää ihan muulta kuin tänään ajattelisi.

Työmarkkinakysymyksissä kokoomus tukee paikallisen sopimisen lisäämistä, mikä on myös ammattijärjestötoiminnassa tunnistettu mahdollisuus. Oikein toimiessaan paikallinen sopiminen mielestäni

-lisää vaikuttamismahdollisuuksia ja toimeliaisuutta,

-parantaa toiminnan järjestämisen ja ohjaamisen mahdollisuuksia alueellisten ja paikallisten tarpeiden ja strategioiden mukaan,

-tukee työnjaon uudistamista ja räätälöityjä tehtäväkuvia,

-mahdollistaa nykyistä paremman osaamisen huomioimisen ja ammatillisen arvostuksen,

-antaa työkaluja johtaa toimintaa palkitsemalla,

-lisää joustavuutta työmarkkinoilla ja muodostaa työnantajille kilpailua työvoimasta,

-lisää motivaatiota ja sitoutumista työhön,

-parantaa tuloksellisuutta,

-uudistaa vanhoja rakenteita ja jäykkiä asenteita,

-vaatii osaamisen kehittämistä neuvottelutoiminnassa ja sopimiskulttuurissa,

-on työntekijöiden oikeuksia tukevaa ja

-hyödyntää työntekijöiden näkökulman ja osaamisen organisaation toiminnassa ja kehittämisessä.

Kokoomus painottaa tosiasioiden tunnustamista ja vastuullisuutta, jotka ovat tärkeitä lähtökohtia kaikelle toiminnalle. Kuntasektorilla johtamisessa ja työolosuhteissa on paljon kehittämistä, mikä tarkoittaa samalla tuottavuuspotentiaalia. Ajankohtaisia haasteita ovat

-johtamisen haasteet ja kehittämistarpeet,

-muutosten suuri määrä, vauhti sekä näiden hallittavuus,

-vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyys,

-työmäärän kasvu,

-sisäilmaongelmat ja

-häirintä ja työpaikkakiusaaminen.