Aluevaalit 2022

PALVELUT EDELLÄ SOTE-ALAN AMMATTILAISIA KUULLEN

Nyt, kun päätös sote-uudistuksesta on tehty ja väliaikaisen valmistelutoimielimen (vate) jälkeen aloittavat hyvinvointialueiden valtuustot, on ensiarvoisen tärkeää, että päätöksenteossa kuullaan sote-alan ammattilaisia. Heitä on tärkeä olla myös päättäjissä. Päätöksiä tehdessä etusijalla pitää olla itse palvelut. Se tarkoittaa mm. päätöksiä palvelujen määrällisistä ja laadullisista asioista. Sote-ala on hyvin pitkälle normitettua, esimerkiksi palvelujen järjestämiseen liittyviin henkilöstöresursseihin on lailla säädettyjä vaatimuksia, kuten vanhuspalvelulakiin kirjattu hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa tehostetussa hoivassa. Hoitotakuun puitteissa hoitoon tulisi puolestaan päästä seitsemässä vuorokaudessa.

Toisaalta erikoissairaanhoidossa on jo tällä hetkellä käynnissä toiminnan tehostaminen ja etsitään erilaisia tuottavuuspotentiaaleja ilman tarkkoja henkilöstöresurssivaatimuksia. Syinä tehostamisen tarpeeseen ovat talouden realiteetit, palvelutarpeen kasvu sekä niukkenevat henkilöstöresurssit nyt ja tulevaisuudessa. Näitä muutoksia on lähdetty monin paikoin tekemään vähentämällä vain resursseja. Tällöin on ohitettu alan ammattilaiset, kun työntekijöiltä edellytetään sama määrä tai enemmän työtä samalla laadulla ja alan jatkuvasti kehittyessä yhä syvemmällä ja laajemmalla osaamisella. Toimintaympäristössä on kiistattomia inhimillisiä ristiriitoja, jotka on ohitettu, mutta jotka on ratkaistava valistuneella konsensuksella ammattilaisten ja päättäjien kesken.

Ennen henkilöstöresurssien sormeilua pitäisi ilman muuta käydä läpi hyvässä yhteistoiminnassa se, mitä muutokset tarkoittavat palveluille. Jos resurssimuutoksia ei tehdä yhdessä hallinnon ja työntekijöiden kesken, työntekijät joutuvat yksin ratkomaan ongelmia päivittäin käytännön työssään potilasrajapinnassa, mikä on paikoin mahdotonta ja erittäin kuormittavaa. Lisäksi se on samalla huonoa palvelua. Samaan aikaan meillä on kasvava pula työvoimasta. Tähän negatiiviseen kehitykseen on saatava muutos heti. Se on jo nyt tapahtuneiden asioiden takia vaikea tehtävä. Oleellista on oivaltaa työolosuhteiden merkitys palveluiden laatuun ja potilasturvallisuuteen.

Palvelut edellä etenemiseen kuuluu siis samanaikainen riittävien resurssien varmistaminen ja vastuullisesti yhdessä tehtävä palvelujen priorisointi. Priorisoinnissa oleellista on palvelujen vaikuttavuusarviointi, joka on terveydenhuoltoalalla vielä alkuvaiheessa ja vaikea tehtävä sekin. Vaikuttavuuden tärkeydestä kaikki ovat varmasti samaa mieltä, mutta sen toteutus painottuu vielä liiaksi yksittäisten potilaiden ja ammattilaisten tekemiin päätöksiin. Vaikuttavuusarviointia täytyy saada eteenpäin kokonaisuuksien kautta kansallisesti ja kansainvälisesti ja sitä kautta koskemaan yksittäisiä hoitoja, potilaita ja ammattilaisia. Tällöin joitakin asioita täytyy rajata pois palvelujen piiristä ja panostaa vaikuttavimpiin hoitoihin. Toisaalta yksityisen ja kolmannen sektorin mukanaolo ja sitä kautta monituottajamalli mahdollistaa vaihtoehtoja palvelutarjontaan. Siinä esimerkiksi palvelusetelin käyttö on yksi hyvä väline.

Ammattilaisten näkökulmasta palveluja parannetaan myös työnjaon parantamisella hoito-, kuntoutus- ja lääkärihenkilöstön kesken. Valmiuksia tähän on olemassa, mutta niitä ei ole vielä hyödynnetty riittävällä tavalla. Samalla alan veto- ja pitovoimaan liittyviä ongelmia tulee ratkaista. Hyvällä johtamisella saadaan resurssi-, laatu- ja osaamisasiat kuntoon. Johtamisessa eri ammattiryhmien johdon mukanaolo on avaintekijä.