Tehyn valtuustovaalit 2025

Olin mukana Tehyn viimeisessä liittokokouksessa vuonna 2013. Tehyn valtuuston jäsen olen ollut kaksi kautta vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäisellä kaudella olin myös STTK:n edustajiston varajäsen ja meneillään olevalla kaudella edustajiston varsinainen jäsen. Kuulun Arvo Ammattitaidolle valtuustoryhmään, olen varapuheenjohtaja, kuten myös Arvo ammattitaidolle yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.

Tulevalle Tehyn valtuustokaudelle ryhmämme teemoja ovat 

• asiapitoiseen ja tutkittuun tietoon pohjaava vaikuttaminen,

• edunvalvonnan turvaaminen valtakunnallisella ja paikallisella tasolla,

• kaikkien ammattiryhmien arvostuksen huomioiminen,

• moniäänisyys eli jokaisen mielipiteen arvostaminen,

• yhteinen tehyläinen tarina ja

• oma puheenjohtajaehdokas.

Minulle tärkeitä asioita terveydenhuollon ammattilaisena ja edustajana ovat

-koulutetun hoitohenkilöstön edunvalvonta, palkka ja työaikakysymykset,

-vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen työpaikoilla,

-oikeudenmukainen kohtelu työntekijöiden ja ammattiryhmien välillä,

-välineiden lisääminen työmäärän hallintaan - työn suunnittelu, järjestelyt ja mitoitukset, 

-sisäilmaongelmien nykyistä parempi hoitaminen,

-häirintään ja työpaikkakiusaamiseen sekä hoitohenkilöstöön kohdistuvaan väkivaltaan ryhdikkäämpi puuttuminen ja

-ylipäätään työolot, laatutekijät, osaaminen, johtaminen sekä tasa-arvo.

Edunvalvonnan kärki on tehyläisiltä kysyttäessä ollut pitkään palkassa, mutta työolojen merkitys on kasvanut. Palkkauksen osalta on aiheellisesti vedottu tasa-arvoon ja verrattu tilannetta miesvaltaisten alojen palkkoihin. Yleinen palkkatason nosto on kuitenkin ollut todella vaikeaa ja pitkässä puussa. Työaikamuotojen kehittäminen vaikuttaa osaltaan palkkaukseen ja sitä työtä tehdään koko ajan. Erityisesti jaksotyöaika on kehittämistä vaativa asia, kun siinä ylityötä ei muodostu niin kuin pitäisi. Ylityön pitää olla kannustavaa, jos sitä tarvitaan. Sen lisäksi, että palkan tulee määräytyä työn vaativuuden mukaan, sen tulee olla nykyistä selvästi enemmän työntekoon motivoiva elementti. 

Työolojen kehittämisessä tärkeitä asioita ovat vaikuttamismahdollisuudet, oikeudenmukainen kohtelu ja hyvä johtaminen. Näiden toteutuminen vaatisi nykyistä selvästi vahvempaa työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin strategista johtamista. Muutoksessa tulisi olla mukana ylimmän johdon lisäksi sekä esimiehet että työntekijät. Tälle yhteiselle kehittämiselle tulisi löytyä aikaa, jotta voitaisi kehittämisen lisäksi myös tunnistaa ja vähentää työyhteisöjen psykososiaalisia kuormitustekijöitä, huolehtia voimavaroista ja jaksamisesta. Nämä periaatteessa selvät asiat ovat jääneet  käytännössä tuottavuuspaineiden alle niin, että edes työstä palautumiselle ei ole tahtonut löytyä riittävästi aikaa. Se ei ole kenenkään etu.

Hyvinvointialueiden uudistukset mahdollistavat korjausliikkeiden teon johtamiseen ja yhteistoimintaan. Tarve muutoksille on yleisesti tunnistettu ja tunnustettu. Työolojen merkitys työn tuloksellisuuteen pitää muistaa ja huomioida konkreettisesti. Tämän hetken työelämässä tätä ei voi liikaa huomioida ja korostaa. Vauhti ja muutosten määrä ovat olleet viime aikoina niin suuria, että selvätkin asiat ovat monin paikoin unohtuneet. Työolosuhteisiin voidaan vaikuttaa paljon kustannustehokkaasti ja jopa ilman kustannuksia.  

Työmarkkinakysymyksissä uskon paikallisen sopimiseen, mikä on myös ammattijärjestötoiminnassa tunnistettu mahdollisuus. Keskitettyjäkin ratkaisuja tarvitaan, mutta ne eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi, kun katsotaan hoitoalan työehtojen kehitystä pitkällä aikavälillä. Oma sopimus ja sinne saadut uudistukset ovat nyt olleet isoja askelia kohti sote-alan kehittämistä sen omista tarpeista lähtien. Oikein toimiessaan paikallinen sopiminen

-lisää vaikuttamismahdollisuuksia ja toimeliaisuutta,

-parantaa toiminnan järjestämisen ja ohjaamisen mahdollisuuksia alueellisten ja paikallisten tarpeiden ja strategioiden mukaan,

-tukee työnjaon uudistamista ja räätälöityjä tehtäväkuvia, 

-mahdollistaa nykyistä paremman osaamisen huomioimisen ja ammatillisen arvostuksen,

-antaa työkaluja johtaa toimintaa palkitsemalla,

-lisää joustavuutta työmarkkinoilla ja muodostaa työnantajille kilpailua työvoimasta, 

-lisää motivaatiota ja sitoutumista työhön,

-parantaa tuloksellisuutta,

-uudistaa vanhoja rakenteita ja jäykkiä asenteita,  

-vaatii osaamisen kehittämistä neuvottelutoiminnassa ja sopimiskulttuurissa,

-on työntekijöiden oikeuksia tukevaa ja

-hyödyntää työntekijöiden näkökulman ja osaamisen organisaation toiminnassa ja kehittämisessä.

Tosiasioiden tunnustaminen ja vastuullisuus ovat tärkeitä lähtökohtia kaikelle toiminnalle. Työmarkkinakentässä on vanhakantaista ajattelua ja retoriikkaa osapuolten välillä. Työelämä muuttuu ja sen mukana jakolinjat ja lainalaisuudet. Kuntasektorilla johtamisessa ja työolosuhteissa on paljon kehittämistä, mikä tarkoittaa samalla tuottavuuspotentiaalia. Ajankohtaisia asioita ovat

-johtamisen haasteet ja kehittämistarpeet,

-muutosten suuri määrä, vauhti sekä näiden hallittavuus,

-vaikuttamismahdollisuuksien riittämättömyys, 

-työmäärän kasvu,  

-sisäilmaongelmat ja

-häirintä ja työpaikkakiusaaminen.