Vangit koulutuksessa

Normaaliusperiaatteen ja inkluusion nimissä vangeilla on oikeus opetukseen yhtä lailla kuin muillakin kansalaisilla. Suomen vankiloissa vanki voi hakeutua opetushallinnon alaiseen ammatilliseen koulutukseen, mikäli hän täyttää pääsyn edellytykset. Tähän vaikuttaa moni eri seikka, kuin esimerkiksi siviiliopiskelijalla. Myös ammatillisten opintojen lukumäärä on hyvin rajallinen. Ammatilliset oppilaitokset järjestävät vankilakoulutusta sekä suljetuissa että avoimissa vankiloissa. Ammatillisista tutkinnoista yleisimpiä ovat rakennus-, kone- sekä käsi- ja taideteollisuusala. Vangeilla monenlaisia koulutustarpeita; osalla on peruskoulu suorittamatta, suurella osalla ei ole ammatillista koulutusta, mutta toisaalta on myös korkeakoulutettuja vankeja. (www.rikosseuraamuslaitos.fi.)

Vankilakoulutus nähdään kuntouttavana toimintana ja puutteellisella koulutuksella on yhteys yhteiskunnasta syrjäytymiseen ja rikolliseen elämäntapaan. Vankeuden tavoitteena on kuitenkin lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan. Tässä koulutuksella on merkittävä rooli. Koulutuksen merkityksellisyyttä voidaan nostaa esiin jo vangin rangaistusajan suunnitelmaa (ransua) laadittaessa. (http://www.oph.fi.) Oppilaitosten kirjoittamat todistukset ovat kirjoitettu oppilaitoksen nimissä eikä niistä näy, että koulutus on suoritettu vankilassa. Tällä on suuri merkitys vangin itsensä kannalta.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutukseen osallistuu suuri määrä vankeja. Valma-koulutus on erityisen hyvä sellaisille vangeille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien kartoitusta, tietoa ja ohjausta jatko-opiskeluihin sekä motivointia ylipäätään opiskelua kohtaan.